TaxFax nro 25 • 23.4.2021
Virtuaaliset tapahtumat ja tilaisuudet kulttuuriedun piiriin
Hallitus esittää (He 63/2021) tuloverolakia muutettavaksi siten, että kulttuurietua voisi käyttää maksuvälineenä myös reaaliaikaisesti järjestettävissä virtuaalisissa kulttuuritapahtumissa ja -tilaisuuksissa. Esityksen mukaan muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Työnantajan järjestämä tavanomainen ja kohtuullinen, koko henkilökunnalle suunnattu virkistys- ja harrastustoiminta on verovapaa henkilökuntaetu. Työnantajan järjestämänä verovapaana virkistys- ja harrastustoimintana pidetään myös enintään 400 euron vuosittaista etua työnantajan tarjoamasta työntekijän omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta.
Muutoksen jälkeen kulttuurietua voisi siten käyttää maksuvälineenä myös erilaisissa reaaliaikaisesti järjestettävissä virtuaalisissa kulttuuritapahtumissa ja -tilaisuuksissa. Säännöksen piiriin kuuluisivat siten esimerkiksi reaaliaikaisesti verkossa lähetettävät konsertit, teatteri- ja oopperaesitykset sekä muut vastaavat eri taiteenaloihin liittyvät virtuaalisesti järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet. Kyse tulisi olla nimenomaan reaaliajassa järjestettävästä tapahtumasta tai tilaisuudesta.
Reaaliajassa järjestettävällä tapahtumalla tai tilaisuudella tarkoitettaisiin tässä yhteydessä tiettyyn ajankohtaan sidottua kulttuuritapahtumaa tai tilaisuutta.
Lähtökohtaisesti kyse olisi tilaisuuksista, jossa todellinen esitys on käynnissä tapahtumapaikalla samaan aikaan kuin se esitetään yleisölle reaaliaikaisesti verkossa. Reaaliajassa tapahtuvana tilaisuutena tai tapahtumana pidettäisiin kuitenkin myös sellaisia tiettyyn ajankohtaan sidottuja tilaisuuksia tai tapahtumia, joissa esitetään esimerkiksi tiettyjä elokuvia, tallenteina esitettäviä teatteriesityksiä, konsertteja tai muita vastaavia kulttuurialan esityksiä tiettynä rajoitettuna ajankohtana.
Kulttuurietua voisi siten käyttää niin sanottujen livestriimattavien tapahtumien ohella myös tallennettujen esitysten katselemiseen, jos kyse olisi tiettyyn ajankohtaan sidotusta järjestetystä tapahtumasta tai tilaisuudesta. Tämän tyyppisiä tapahtumia ovat esimerkiksi elokuvafestivaalit, joissa esitetään tiettyjä elokuvia tiettynä ajankohtana, ja tietyn ajan avoinna olevat taidenäyttelyt. Myös esimerkiksi yksittäisen elokuvan taikka tallennetun konsertin tai -teatteriesityksen esittäminen tiettynä päivänä ja tiettyyn kellonaikaan olisi reaaliajassa järjestettävä kulttuuritapahtuma, johon myytävään lippuun voisi käyttää kulttuurietua.
Myös esimerkiksi katseluoikeuden reaaliaikaisesti verkossa esitettävään urheilutapahtumaan voisi hankkia kulttuuriedulla. Reaaliaikaisena urheilutapahtumana pidettäisiin esimerkiksi yksittäisen livestriimatun ottelun tai esimerkiksi jonkin lajin maailmanmestaruuskilpailujen reaaliaikaisen katseluoikeuden hankkimista. Kulttuurietua voi käyttää myös esimerkiksi kausi- ja sarjalippujen hankintaan.
Kulttuuriedulla voisi siten vastaavalla tavalla hankkia katseluoikeuden kerralla useampaan virtuaaliseen tapahtumaan (sarjaliput) tai esimerkiksi tietyn joukkueen tai orkesterin koko kauteen (kausikortti). Esimerkiksi oikeus seurata kuukausimaksullisen suoratoistopalvelun kautta tiettyä palloilusarjaa ei kuitenkaan olisi tässä tarkoitettu reaaliaikainen urheilutapahtuma. Vastaavasti kuin edellä mainittujen eri taitteenalojen tapahtumien kohdalla, myös urheilutapahtuman esitys voisi olla tallenne, jos kyse olisi tiettyyn ajankohtaan sidotusta järjestetystä tapahtumasta tai tilaisuudesta.
Siirtohinnoittelun tulkintalähteet
Verohallinto on julkaissut 21.4.2021 päivätyn kannanoton OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden päivitykset tulkintalähteinä (linkki). OECD:n siirtohinnoitteluohjeet käsittelevät markkinaehtoperiaatteen noudattamista useissa eri etuyhteysliiketoimissa.
Kannanoton tarkoituksena on esittää Verohallinnon näkemys seuraaviin kysymyksiin
- Mistä alkaen OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden päivityksiä voidaan käyttää tulkintalähteenä Suomessa?
- Miten kotimainen oikeuskäytäntö vaikuttaa siirtohinnoitteluohjeiden päivitysten käyttöön tulkintalähteenä?
Kotimaisen oikeuskäytännön perusteella siirtohinnoitteluohjeiden päivityksessä esitetyt täsmennykset voidaan ottaa tulkinta-aineistona huomioon, jos täsmennykset eivät sisällä perustavanlaatuisia uusia tulkintasuosituksia (KHO 2013:36).
Arvio siitä, onko kyseessä täsmennys vai perustavanlaatuinen uusi tulkintasuositus, tulee tehdä tapauskohtaisesti. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään KHO 2013:36, että siirtohinnoitteluohjeisiin lisätty uusi 9. luku oli vain tarkennus aiempaan ohjeistukseen, joten sitä oli mahdollista käyttää tulkintalähteenä ohjeistuksen antamista edeltävinä vuosina sovelletun hinnoittelun markkinaehtoisuuden arvioinnissa. Sen sijaan päätöksessä KHO 2018:173 korkein hallinto-oikeus ei hyväksynyt päätöksen kohteena olevien verovuosien jälkeen julkaistun menetelmävalintaa koskevan ohjeistuksen huomioon ottamista, vaan huomiota oli erityisesti kiinnitettävä niihin OECD:n siirtohinnoitteluohjeisiin, jotka olivat olleet julkaistuna silloin, kun veroilmoitus oli tullut antaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset rajoittavat OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden käyttämistä tulkintalähteenä niin sanotun uudelleenluonnehdinnan osalta. Uudelleenluonnehdintaa koskevat päätökset rajoittavat siirtohinnoitteluoikaisun tekemistä, vaikka siirtohinnoitteluohjeita olisi siihen liittyen päivitetty päätösten antamisen jälkeen. Esimerkiksi päätökset KHO 2014:119 ja KHO 2020:35 vaikuttavat siirtohinnoitteluoikaisun tekemiseen siten, että liiketoimen sivuuttaminen ja uudelleenluonnehdinta eivät ole Suomessa mahdollisia, vaikka siirtohinnoitteluohjeet tällaisen lähestymistavan mahdollistavatkin.
Perintälain väliaikaisille muutoksille jatkoaika
Hallitus esittää (He 59/2021) yrityksiltä veloitettavien perintäkulujen enimmäismääriä koskevan sääntelyn voimassaoloa jatkettavaksi. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta.
Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset perintäkuluista.
Säännökset koskevat yrityssaatavien lisäksi myös muita sellaisia saatavia, jotka eivät ole kuluttajasaatavia, kuten saatavia, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö tai yhdistys. Tavoitteena on enimmäismäärien rajauksella estää se, että koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellinen ahdinko syvenee korkeiden perintäkulujen vuoksi.
Tämänhetkiset säännökset ovat voimassa kesäkuun loppuun. Nyt tehdyn esityksen mukaan perintälain väliaikaisia säännöksiä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääristä sovelletaan tämän vuoden heinäkuusta kevääseen 2022 asti.
Myös yritysperinnässä yleisesti käytetyn julkisuusuhkaisen maksukehotuksen eli tratan käytön rajoittamista esitetään jatkettavaksi syyskuun loppuun asti. Tämän jälkeen tratan protestointiaikaa eli aikaa, jonka jälkeen tratan voi julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin, pidennetään väliaikaisesti 10 päivästä 21 päivään. Protestointiajan pidentämisellä halutaan helpottaa yritysten tilannetta antamalle niille enemmän aikaa järjestellä taloudellisia asioitaan tratan vastaanottamisen jälkeen. Tratan protestointiajan väliaikaisen pidentämisen on tarkoitus olla voimassa kevääseen 2022 asti.
Ulosoton väliaikaisille muutoksille jatkoaika
Väliaikaisen lain perusteella ulosottomenettelyssä on joustoa, mikäli velallisen väliaikainen maksuvaikeus on johtunut Covid-19-epidemiasta tai siitä johtuvista poikkeusoloista. Tasavallan presidentti on vahvistanut hallitus esityksen (He 34/2021), jonka mukaan väliaikaisen lain voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 saakka.
Velallisella on mahdollisuus hakea
- vapaakuukautta, vaikka ulosmittaus ei olisi kestänyt yhtäjaksoisesti vielä vuotta tai lähes vuotta. Vapaakuukausien määrä on enintään kolme vuodessa.
Velkojien suostumuksella vapaakuukausia voidaan myöntää enintään kuusi.
- lisää maksuaikaa kolmen kuukauden sijasta enintään kuusi kuukautta. Maksuajan myöntämisen edellytyksenä on todennäköisesti suoritettava maksu. Ulosottomies voi tehdä turvaavan ulosmittauksen. Maksuajan myöntäminen ei kuitenkaan keskeytä viivästyskoron kertymistä.
- lisäksi velkojan suostumukseen perustuen voidaan antaa maksuaikaa kuuden kuukauden sijasta kaksitoista kuukautta.
- ulosmittauksen määrän rajoittamista, mikäli hänen maksukykynsä on olennaisesti heikentynyt.
Häädöt
- häädöissä muuttopäivää voidaan lykätä kahden kuukauden sijaan neljä kuukautta.
- häädön hakijan suostumuksella on mahdollista lykätä häädön täytäntöönpanoa kuuden kuukauden sijaan kaksitoista kuukautta.
Tonnistoverolakia täsmennetään
Hallitus esittää (He 63/2021), että tonnistoverolakia muutettaisiin siten, että Suomessa kaksoisrekisteröidyt alukset katsotaan tonnistoverokelpoisiksi aluksiksi ja siten tonnistoverotuksen soveltamisalaan kuuluviksi. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kansainvälistä meriliikennettä harjoittavan yhtiön alusten niin kutsuttu kaksoisrekisteröinti Suomessa eli aluksen hyväksyminen suomalaiseksi liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman merilain muutoksen mukaisesti niin, ettei kaksoisrekisteröinti aiheuttaisi yhtiölle yllättäviä tai ankaria veroseuraamuksia tonnistoverolain tulkinnanvaraisuudesta johtuen. Esityksen mukaan muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.