TaxFax nro 27 • 7.5.2021
Maksujärjestelyssä olevien verojen viivästyskorkoon väliaikainen alennus
Hallitus antanut lakiesityksen (He 75/2021), jonka mukaan maksujärjestelyn kohteena olevista veroista maksettavaa viivästyskorkoa alennettaisiin väliaikaisesti 4,5 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2021 sovellettavan korkotason mukaan alennettu viivästyskorko olisi 2,5 prosenttia. Alempaa korkoa sovellettaisiin maksujärjestelyihin, jotka tehdään lain voimassaoloaikana, tai joita koskeva hakemus tehdään viimeistään 31.8.2021.
Yritykset ja henkilöt
Uutta huojennettua maksujärjestelyä voisivat hakea niin yritykset kuin luonnolliset henkilöt. Maksujärjestelyn kohteena voivat olla kaikki Verohallinnon kantamat verolajit. Viime vuoden huojennetuista maksujärjestelyistä poiketen alemman koron soveltamista ei tällä kertaa rajata veron eräpäivän perusteella.
Alennettua viivästyskorkoa sovellettaisiin 1.5.2021 jälkeiseltä ajalta. Muutos on tarkoitettu määräaikaiseksi ja sen tarkoituksena on helpottaa pitkittyneen covid-19-pandemian ja kiristyneiden rajoitustoimien johdosta maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä.
Maksujärjestelyjen ehtoja kevennetään
Samalla Verohallinto helpottaisi omilla toimillaan maksujärjestelyn ehtoja muuttamalla maksujärjestelyssä noudatettavasta menettelystä antamaansa päätöstä (linkki).
Voimassa olevista määräyksistä poiketen uutta huojennettua maksujärjestelyä voisivat hakea myös sellaiset verovelvolliset, joilla on voimassa oleva maksujärjestely. Uuteen maksujärjestelyyn voitaisiin ottaa mukaan aikaisemmassa maksujärjestelyssä jäljellä olevat maksamatta olevat verovelat. Sen lisäksi uuteen maksujärjestelyyn voitaisiin ottaa myös muut erääntyneet verot, jotka ovat syntyneet maksujärjestelyn aikana.
Myös aikaisempaan rauenneeseen maksujärjestelyyn kuuluneet verovelat voitaisiin ottaa mukaan uuteen maksujärjestelyyn. Uuden maksujärjestelyn kesto voi olla enintään 24 kuukautta.
Ulosotossa olevat verovelat ovat jatkossakin uuden maksujärjestelyn tekemisen esteenä. Uutta maksujärjestelyä ei siten voida tehdä sellaiselle verovelvolliselle, jonka maksujärjestely on rauennut, ja jonka verovelat on lähetetty ulosottoon perittäväksi.
Palautusten käytön estäminen
Esityksessä ehdotetaan, että veronpalautuksia ei käytettäisi maksujärjestelyyn kuuluvien verojen suoritukseksi, jos maksujärjestelyyn sovelletaan alempaa viivästyskorkoa. Ehdotuksella estettäisiin veronpalautusten käyttäminen huojennettuun maksujärjestelyyn kuuluvien verojen suoritukseksi. Palautusten käyttämisen sijasta palautukset maksettaisiin verovelvolliselle, jos palauttamiselle ei olisi muita esteitä. Vastaavasta helpotuksesta huojennetuille maksujärjestelyille säädettiin vuoden 2020 kesäkuussa ja se oli voimassa vuoden 2020 loppuun asti.
Ehdotettu palautusten käyttämisen estäminen koskisi ainoastaan huojennettuihin maksujärjestelyihin kuuluvia verovelkoja. Muutos olisi määräaikainen ja voimassa vuoden 2021 loppuun asti.
Etämyynti arvonlisäverotuksessa
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 18/2021, VaVM 3/2021), jotka muuttavat arvonlisäverotuksen etämyynnin sääntöjä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2021.
Enintään 22 euron tavaralähetysten vapautus maahantuonnin arvonlisäverosta poistuu. Enintään 150 euron arvoisiin lähetyksiin sisältyvien maahantuotavien tavaroiden etämyynnille otetaan käyttöön uusi yhden yhteyspisteen rekisteröinti-, ilmoitus- ja maksujärjestelmä.
Elinkeinonharjoittaja, joka mahdollistaa tavaroiden myynnin käyttämällä sähköistä rajapintaa, otetaan mukaan arvonlisäveron kantamiseen. Tällainen elinkeinonharjoittaja on tietyin edellytyksin verovelvollinen myynnistä, koska hänen katsotaan ostaneen tavarat niiden myyjältä ja myyneen ne ostajalle. Veron suorittamisvelvollisuus syntyisi silloin, kun ostajan maksu on hyväksytty.
Arvonlisäverolakiin sisällytetään sekä Yhteisön sisäisen että maahantuotavien tavaroiden etämyynnin käsitteet.
Nykyisestä poiketen etämyynti tapahtuu EU:n alueella silloinkin, kun tavaroiden vastaanottaja on maahantuoja, jos myynti on ilmoitettava uudessa erityisjärjestelmässä. Tällainen myynti verotettaisiin Suomessa, jos tavaroiden kuljetus ostajalle päättyy Suomessa. Järjestelmää käytettäessä maahantuonti on veroton ja myyjä tilittää veron myynneistä järjestelmän kautta Verohallinnolle kuukausittain. Jos verovelvollinen on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, hänen on nimettävä välittäjä, joka on veronmaksuvelvollinen ja täyttää erityisjärjestelmän velvoitteet verovelvollisen nimissä.
Jos etämyyjä ei käytä maahantuotavien tavaroiden erityisjärjestelmää, tavaroiden vastaanottajan puolesta tavarat Tullille esittävä kuljetusliike voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot vastaanottajan puolesta uuden yksinkertaistavan erityisjärjestelyn mukaisesti.
EU:n ulkopuolelle sijoittautuneita myyjiä koskeva yhden yhteyspisteen erityisjärjestelmä ja EU:hun sijoittautuneita myyjiä koskeva vastaava järjestelmä laajennetaan kattamaan muutkin palvelut kuin telepalvelut, radio- ja televisiolähetyspalvelut ja sähköiset palvelut. Jälkimmäistä erityisjärjestelmää laajennetaan lisäksi Yhteisön sisäisiin tavaroiden etämyynteihin riippumatta etämyyjien sijoittautumismaasta.
Yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin verotusmaata koskevasta jäsenvaltiokohtaisesta vuotuisen etämyynnin raja-arvosta luovutaan ja etämyynti verotetaan kulutusvaltiossa. Tämän mukaisesti etämyynti verotetaan Suomessa, jos tavaroiden kuljetus ostajalle päättyy Suomessa.
Pienten yritysten hallinnollisen taakan helpottamiseksi ainoastaan yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneen myyjän suorittama Yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti verotetaan kuitenkin kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa, jos toiseen jäsenvaltioon tapahtuneiden radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen tai telepalvelujen myyntien ja Yhteisön sisäisten tavaroiden etämyyntien kokonaisarvo EU:n alueella on enintään 10 000 euroa kalenterivuodessa.
Yhtiökokousten järjestämisen ajankohta
Oikeusministeriö tiedottaa (linkki), että osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokouksia voidaan tänä keväänä myöhentää niin, että ne järjestetään syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi osuuskunnat ja yhdistykset voivat sallia etäosallistumisen jäsenten kokoukseen, vaikka sitä ei sallittaisi säännöissä. Näin halutaan varmistaa, että kokoukset voidaan järjestää turvallisesti koronaepidemiasta huolimatta.
Väliaikaisen lain mukaan yhteisöt voivat lykätä kuluvan kevään ja kesän kokouksensa pidettäväksi syyskuun 2021 loppuun mennessä yhteisölain, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen estämättä.
Lisäksi pörssiyhtiöt ja First North -listayhtiöt voivat järjestää kokouksensa kokonaan etäkokouksina. Osuuskuntien, yhdistysten ja eräiden rahoitusalan yritysten vuosikokouksissa on mahdollista lisäksi käyttää asiamiestä, vaikka sitä ei ole sallittu säännöissä. Väliaikainen laki on voimassa vuoden 2022 kesäkuun loppuun asti.
Osakeyhtiöissä, taloyhtiöissä ja suurimmassa osassa osuuskuntia etäosallistuminen on sallittu jo pysyvän lain perusteella.
Verotietojen julkisuus
Verohallinto tiedottaa (linkki), että Verohallinto ei hae muutosta hallinto-oikeuden päätökseen jonka mukaan tiedotusvälineillä on mahdollisuus saada verotietojensa luovuttamista vastustaneiden nimet. Hallinto-oikeuden päätös tulee voimaan, kun valitusaika päättyy toukokuun lopulla. Kahtena viime vuonna verovelvollisilla on ollut mahdollisuus hakea Verohallinnolta tuloverotustietojensa poistoa tiedotusvälineille luovutettavista listauksista.
Verohallinnon on annettava pyydettäessä myös listoilta aiempina vuosina poistettujen henkilöiden nimet.
Hallinto-oikeus totesi myös, ettei Verohallinnon mediapalvelu ole laissa määrätty velvoite. Verohallinto kuitenkin jatkaa mediapalvelua, koska sillä tuetaan verotukseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
Vastustamispyyntömahdollisuus asiakkaille avautuu OmaVeroon kesäkuun alussa. Verohallinto ohjeistaa mediapalvelusta myöhemmin.
Kasvihuonekaasujen päätösoikeuksien kaupan verotus
Verohallinto on julkaissut 1.5.2021 päivätyn ohjeen Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan verotuksesta (linkki). Ohjetta on päivitetty päästökauppalain ja lentoliikenteen päästökaupasta annetun lain muutosten vuoksi (luku 1). Lisäksi ohjetta on tarkistettu ja ajantasaistettu myös muilta osin.
Päästökauppalakia sovelletaan muun muassa polttoaineiden polttoon laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on yli 20 megawattia ja niiden kanssa samaan kaukolämpöverkkoon liitettyjen pienempien polttolaitosten sekä öljynjalostamoiden, koksaamoiden, eräiden teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuden laitosten prosessien, eräiden petrokemian laitosten prosessien sekä kivivillan ja nokimustan valmistuksen polttoprosessien hiilidioksidipäästöihin. Päästökaupan piiriin kuuluvat myös alumiinin tuotannon perfluorihiilipäästöt ja kemianteollisuuden typpioksiduulipäästöt.
Päästöoikeuden ylitysmaksu on luonteeltaan sanktionluonteinen maksuseuraamus, joten sitä käsitellään verotuksessa vähennyskelvottomana eränä.
Hankitun päästöoikeuden hankintameno tulee jaksottaa, jos päästöoikeus on hankittu vastikkeellisesti eikä toiminnanharjoittaja ole palauttanut päästöoikeuksia aiheutuneiden päästöjen kattamiseksi kyseisen vuoden aikana. Päästöoikeus poistetaan yhtä suurin vuotuisin poistoin kymmenessä vuodessa tai verovelvollisen todennäköiseksi osoittamana sitä lyhyempänä oikeuden taloudellisena käyttöaikana, kuitenkin viimeistään silloin, kun päästöoikeus on palautettava kansalliseen päästökaupparekisteriin.