TaxFax nro 3 • 13.1.2021

Ilmoittamisvelvollisuus tuloverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 11.1.2021 päivätyn ohjeen Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ilmoittamisvelvollisuus tuloverotuksessa (linkki). Ohje keskittyy esitäytetyllä veroilmoituksella ilmoitettaviin tietoihin ja tiedonantotapoihin. Ohjeessa kerrotaan myös elinkeinotoiminnan, maatalouden ja metsätalouden tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta, tositteista ja niiden säilyttämisvelvollisuudesta, muistiinpanovelvollisuudesta, sähköisestä asioinnista ja allekirjoittamisesta. Seuraavassa ote ohjeen kohdasta, joka käsittelee sijoitustoiminnan muistiinpanovelvollisuutta;

Sijoitustoiminnan muistiinpanovelvollisuus

Sijoitustoimintaa on muuna kuin elinkeinotoimintana pidettävä varojen sijoittaminen arvopapereihin, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin ja muuhun vastaavaan omaisuuteen sekä kaupankäynti tällaisella omaisuudella. Sijoitustoiminnan laajuus ei sinänsä vaikuta muistiinpanovelvollisuuteen. Muistiinpanoja on pidettävä, vaikka sijoitusten arvo tai esimerkiksi osakkeiden lukumäärä on vähäisempikin.

Sijoitustoiminnan varallisuutta ovat tyypillisesti yksityishenkilöiden sijoitukset julkisesti noteerattuihin arvopapereihin, muihin liikeosakkeisiin, virtuaalivaluuttoihin, sijoitustarkoituksessa hankittuihin asuntoihin ja rahasto-osuuksiin. Sen sijaan sijoitustoiminnan piiriin kuuluvina varoina ei pidetä verovelvollisen henkilökohtaiseen käyttöön tai kulutukseen hankkimaa omaisuutta, kuten hänen tai hänen perheensä käytössä olevaa vapaa-ajan kiinteistöä, golf-osaketta tai loma-osakkeita.

Sijoitustoiminnan muistiinpanoja pidetään lähinnä luovutusvoiton verotusta varten. Tarkoituksena on, että muistiinpanoista saadaan selvitys luovutusvoiton ja -tappion laskemiseksi tarpeellisista seikoista. Muistiinpanoista ja niihin liittyvistä tositteista on käytävä ilmi omaisuuden hankinta-ajankohta, saantotapa, hankintameno, hankintamenossa osakeantien ja osakkeiden jakautumisen johdosta tapahtuneet muutokset, luovutusajankohta, luovutushinta, hankintaan ja luovutukseen liittyvät muut kustannukset sekä muut luovutusvoiton verotusta varten tarpeelliset tiedot.

Suuri osa sijoitustoiminnan varallisuudesta on arvo-osuuksia ja sijoitusrahaston rahasto-osuuksia. Verovelvollisen ei tarvitse laatia tällaisesta varallisuudesta erillisiä muistiinpanoja. Riittävää on, että verovelvollinen säilyttää tai pitää saatavillaan arvo-osuustilinsä hoitajalta saamansa tiliotteet tai rahastoyhtiöltä saamansa raportit, joista edellä mainitut tiedot käyvät ilmi. Muusta sijoitustoimintavarallisuudestaan verovelvollisen on itsensä pidettävä sellaisia muistiinpanoja, joista edellä mainitut tiedot ilmenevät.

Arvonlisäveron erityisjärjestelmä

Verohallinto on julkaissut 13.1.2021 päivätyn ohjeen Arvonlisäveron erityisjärjestelmä (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty 1.1.2021 voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta (ohjeen kohta 3.2). Verovelvollisuuden alaraja nousi 10 000 eurosta 15 000 euroon.

EU-maahan sijoittautunut arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja voi käyttää erityisjärjestelmää myydessään tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille EU-maissa, joissa elinkeinonharjoittajalla ei ole liiketoiminnan kotipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa.

Erityisjärjestelmää käyttävä elinkeinonharjoittaja hoitaa tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntien arvonlisäverotukseen liittyvät ilmoitus- ja maksuvelvoitteet keskitetysti yhden EU-maan kautta. Elinkeinonharjoittaja, joka ei käytä erityisjärjestelmää, on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi niissä EU-maissa, joissa hän myy tele-, lähetys- tai sähköisiä palveluja kuluttajille.

Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myynnit toisissa EU-maissa oleville kuluttajille 10 000 euron arvonlisäverottomaan liikevaihtorajaan asti voidaan verottaa EU:n arvonlisäveroalueelle sijoittautuneen myyjän maassa. Jos 10 000 euron liikevaihtoraja ylittyy, Suomeen sijoittautuneen vähäisen toiminnan harjoittajan on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi toisessa EU-maassa tele-, lähetys- tai sähköisen palvelun myynnistä tässä toisessa EU-maassa olevalle kuluttajalle siitä huolimatta, että liikevaihto ei ylitä verovelvollisuuden euromääräistä 15.000 euron alarajaa.

Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 8.1.2021 päivätyn ohjeen Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa (linkki). Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen on päivitetty työtulovähennyksen, eläketulovähennyksen, kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä asuntolainan korkojen vähennyskelpoiset määrät. 

Asuntovelan koroista verovelvollisella on oikeus vähentää vain 10 prosenttia vuodesta 2021 alkaen. 

Koronaviruspandemian vaikutus ulkomaantyöskentelyyn

Verohallinto on 8.1.2020 täydentänyt kannanottoaan, joka käsittelee koronaviruspandemian vaikutusta ulkomaantyöskentelyn verotukseen (linkki). Verohallinnon kannan mukaan maailmanlaajuinen koronavirus­pandemia on nk. pakottava syy. Kannanottoon on lisätty esimerkit, jotka käsittelevät työkomennuksia Ranskaan ja Saksaan.

Ulkomaantyöskentelystä saatava palkka on Suomessa verovapaata, jos tulovero­lain ns. kuuden kuukauden säännön edellytykset täyttyvät. Säännökseen on kirjattu myös poikkeus, joka koskee Suomessa oleskelua ns. pakottavasta syystä. Sen mukaan ulkomaantyöskentelyn ei katsota keskeytyvän, jos verovelvol­lisen Suomessa oleskelu aiheutuu pakottavasta, hänestä ja hänen työnantajastaan riippu­mattomasta, odottamattomasta syystä ja jos verovelvollinen tällaisen Suomessa oleskelun jälkeen palaa työskentelyvaltioon jatkamaan kyseistä ulkomaantyösken­telyä. 

On myös mahdollista, että ulkomaantyöskentely päättyy ennakoitua aiemmin painavasta, verovelvollisesta ja tämän työnantajasta riippumattomasta, odottamattomasta syystä. Tällöin ulkomaan­työ­tuloa ei pidetä veronalaisena tulona sen johdosta, että ulkomaantyöskentely ei kestänyt oletettua vähintään kuuden kuukauden aikaa.

Sisällysluettelo