TaxFax nro 35 • 11.6.2021
Työryhmäehdotus kiinteistösijoitusten verotuksesta
Valtiovarainministeriö tiedottaa (linkki), että Valtiovarainministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on selvittänyt mahdollisuuksia tiivistää veropohjaa. Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää, onko osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille mahdollista ottaa käyttöön viiden prosentin lähdevero. Työryhmä toteaa, että vaikka viiden prosentin osinkojen lähdeverolle osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille on sinällään löydettävissä perusteita veropohjan tiivistämisen näkökulmasta, työryhmä kuitenkin katsoo, että erillistä osinkojen lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää.
Työryhmä on tarkastellut erityisesti kotimaisten pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelua veropohjan turvaamisen näkökulmasta. Kiinteistösijoitusten verotuksen merkittävimmäksi mahdolliseksi veropohjan tiivistämiskohteeksi nousi selvityksessä se, että ulkomaiset kiinteistörahastot vapautuvat kokonaan Suomesta saadun tulon verotuksesta sen takia, että ne EU-oikeuden nojalla rinnastuvat kotimaiseen erikoissijoitusrahastoon, joka on erillinen verovapaaksi säädetty yhteisö.
Työryhmä on arvioinut, voitaisiinko kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelu eriyttää muista sijoitusrahastoista ja erikoissijoitusrahastoista. Työryhmä on tarkastellut tässä tarkoituksessa erityisesti niin sanottua läpivirtausmallia ja mahdollisuutta rajata sen käyttö harvempiomisteisiin erikoissijoitusrahastoihin. Suomen verojärjestelmässä puhdas läpivirtausmalli olisi kuitenkin uudenlainen järjestelmä, joka edellyttäisi jatkotarkastelua ottaen myös huomioon EU-oikeuden tuleva kehitys.
Lisäksi työryhmä katsoo, että kansallista sääntelyä tuloverolaissa olisi veropohjan tiivistämisen näkökulmasta perusteltua muuttaa, jotta mahdollistettaisiin aikaisempaa laajemmin verosopimuksissa sallittu verotusoikeuden käyttö kiinteistön välillisissä luovutustilanteissa. Erityisesti välillisissä kiinteistösijoitusrakenteissa voi syntyä tilanteita, joissa Suomi ei kansallisen sääntelyn nojalla voi verottaa luovutuksesta ulkomaiselle sijoittajalle syntyvää voittoa, vaikka usea Suomen solmima verosopimus sinällään sallisi verotuksen.
Konserniavustus
Verohallinto on julkaissut 8.6.2021 päivätyn ohjeen Konserniavustus (linkki). Ohjeessa käsitellään konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain keskeisiä periaatteita ja konserniavustuksen vähentämisen edellytyksiä tuloverotuksessa. Useita ohjeen lukuja on päivitetty muun ohella Euroopan talousalueella sijaitsevan tytäryhtiön lopullisen tappion konsernivähennyksestä annetun lain säätämisen vuoksi ja Konserniavustuslain sekä tulolähdejaon muutosten takia. Ohjetta on päivitetty myös useiden korkeimman hallinto-oikeuden julkaisemien tapausten vuoksi.
Konserniavustuslain muutosten myötä myös osakeyhtiöön tai osuuskuntaan rinnastuva ulkomainen yhteisö voi olla konserniavustuksen osapuolena, jos se on yleisesti verovelvollinen Suomessa sijaitsevan tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Konserniavustuslain muutosten takia arvioitaessa konserniavustuksen edellytyksiä yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön osalta katsotaan konsernisuhteen olleen olemassa vain sen ajan, jona ulkomainen yhteisö on ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen.
Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannukset
Verohallinto on julkaissut 8.6.2021 päivätyn kannanoton Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannusten korvaukset ennakkoperinnässä ja tuloverotuksessa VH/1661/00.01.00/2021. Kannanoton esimerkkejä on päivitetty ja samalla kannanoton tekstiä on paikka paikoin täsmennetty.
Kannanotossa kerrotaan, miten laskutuspalveluyritykset voivat erilaisissa tilanteissa käsitellä matkakustannusten korvauksia ennakkoperinnässä. Kannanotossa selvitetään myös, miten matkakustannusten korvauksia käsitellään työn suorittajan tuloverotuksessa.
Siirtohinnoittelupäätöksiä KHO:sta
Verohallinto tiedottaa (linkki) korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) antamasta kahdesta siirtohinnoittelua koskevasta vuosikirjapäätöksestä (21.5.2021 ja 2.6.2021). Päätös KHO 2021:66 koskee konsernin sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelua ja KHO 2021:73 rajoitetun riskin jakeluyhtiön markkinaehtoisen liikevoittotason määrittämistä.
Verohallinto ottaa vuosikirjapäätökset huomioon toiminnassaan ja arvioi tarvetta päivittää aiemmin julkaisemiaan ohjeita ja kannanottoja päätösten johdosta. Konserniverokeskuksen asiantuntijat antavat ohjausta siirtohinnoitteluun liittyvissä kysymyksissä. Yhteydenottopyynnön tai kysymyksiä voi lähettää Verohallinnon sähköpostiosoitteeseen siirtohinnoittelu(a)vero.fi.
Lyhytaikainen asunnon vuokraus
Verohallinto tiedottaa, että lyhytaikainenkin asunnon vuokraaminen vaikuttaa myynnin verovapauteen (linkki).
Verohallinto muistuttaa, että lyhytaikainenkin vuokraaminen katkaisee verovapaan myynnin edellyttämän yhtäjaksoisen asumisen. Omistamansa asunnon saa myydä verovapaasti, jos on itse asunut siinä vakituisesti kahden vuoden ajan. Myös puolison tai alaikäisten lasten asuminen täyttää asumisehdon. Jos asunnon myy ennen kahden vuoden aikaa, myyntivoitosta tulee maksaa luovutusvoittoveroa.
Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen (KHO 2021:75) mukaan kahden vuoden yhtäjaksoinen asumisaika katkeaa, vaikka asunnon vuokraaminen olisi satunnaista ja lyhytaikaista. Jo yhden vuorokauden vuokra-aika kerran kahden vuoden aikana riittää katkaisemaan kahden vuoden säännön.
Myyntivoitto on verovapaata myös silloin, kun omistaja vuokraa osaa asunnosta kahden vuoden omistusehdon aikana. Jos omistajalla itsellään on omassa käytössään vähintään puolet asunnosta, hän saa myydä asunnon verovapaasti sen jälkeen, kun on itse asunut siinä yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan. Omistajan pitkäkään poissaolo ei vaikuta oman asunnon verovapaaseen myyntiin. Jos asunto on esimerkiksi lomamatkan tai ulkomaan työkomennuksen aikana varattu omaan käyttöön eikä sitä vuokrata, sen voi kahden vuoden omistamisen jälkeen myydä verovapaasti.
Verovapaa palkka kansainväliseltä erityisjärjestöltä
Verohallinto tiedottaa (linkki) korkeimman hallinto-oikeuden 30.4.2021 antamasta päätöksestä (KHO 2021:54), joka koskee kansainvälisen järjestön maksamaa palkkaa ja palkkiota. Päätöksen mukaan Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen kanssa solmitun sopimuksen perusteella verovapaata palkkaa ei huomioida työntekijän muiden mahdollisten ansiotulojen verotuksessa.
Verohallinto kehottaa tarkistamaan verovuoden 2020 verotuspäätöksestä, että YK:lta tai kansainväliseltä erityisjärjestöltä saatu palkkatulo on verotuksessa huomioitu täysin verovapaana ja hakemaan tarvittaessa tuloverotuksen oikaisua. Myös aikaisempiin verovuosiin voi hakea tuloverotuksen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä 3 vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.
Peruskorko pysyy -0,50 prosentissa
Valtiovarainministeriö tiedottaa, että se on vahvistanut peruskoroksi −0,50 prosenttia tämän vuoden heinä-joulukuulle. Peruskorko on ollut −0,50 prosenttia vuoden alusta. Peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kaksi kertaa vuodessa prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella.