TaxFax nro 39 • 28.6.2021
Tavaroiden etämyynnin arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 28.6.2021 päivätyn ohjeen (linkki), jota sovelletaan 1.7.2021 alkaen. Ohjeessa esitettyjä tavaroiden etämyyntiä ja sähköistä rajapintaa koskevia erityissäännöksiä sovelletaan tavaroiden myynteihin, joiden osalta veron suorittamisvelvollisuus syntyy 1.7.2021 tai sen jälkeen.
Ohje kattaa sekä yhteisön sisäisen tavaroiden etämyynnin että maahantuotavien tavaroiden etämyynnin. Lisäksi ohjeessa käsitellään arvonlisäverotusta tilanteessa, jossa sähköistä rajapintaa ylläpitävä elinkeinonharjoittaja mahdollistaa toisen elinkeinonharjoittajan tavaroiden myynnin kuluttajille sähköistä rajapintaa käyttämällä.
Etämyynti on tavaran myyntiä kuljetettuna yksityishenkilöille tai heihin rinnastettaville ostajille. Kun tavaran ostaja on arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja, kyse ei ole tavaran etämyynnistä.
Yhteisön sisäinen tavaroiden etämyynti (aiemmin kaukomyynti) verotetaan aina tavaran kulutusmaassa, jos EU:n alueelle sijoittautuneen yrityksen osalta koko EU:n laajuinen tavaroiden etämyyntien sekä radio- ja televisiolähetyspalvelujen, sähköisten palvelujen ja telepalvelujen vuosittainen liikevaihto on yhteensä yli 10 000 euroa. Maakohtaiset kaukomyynnin raja-arvot on poistettu.
Tavaran myyjän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi kaikissa niissä EU-maissa, joihin hän myy tavaroita yhteisön sisäisenä etämyyntinä. Vaihtoehtoisesti myyjä voi rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmän (jäljempänä unionin järjestelmä) käyttäjäksi yhdessä EU-maassa. Unionin järjestelmä mahdollistaa ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden hoitamisen keskitetysti tämän yhden EU-maan kautta ja helpottaa näin arvonlisäverotukseen liittyvien velvoitteiden hoitamista.
Enintään 22 euron arvoisten tavaralähetysten vapautus maahantuonnin arvonlisäverosta on poistettu 1.7.2021 alkaen. Maahantuonnin verottomuuden poistoon liittyen enintään 150 euron lähetyksille on luotu oma vapaaehtoinen yhden yhteyspisteen rekisteröinti-, ilmoitus- ja maksujärjestelmä (jäljempänä tuontijärjestelmä). Tällä helpotetaan tuojina normaalisti toimivien yksityishenkilöiden hallinnollista taakkaa.
Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa
Verohallinto on julkaissut 28.6.2021 päivätyn ohjeen Arvonlisävero EU-tavarakaupassa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty 1.7.2021 voimaan tulleiden tavaroiden etämyyntiä koskevien muutosten vuoksi. Lisäksi ohjeeseen on tehty pieniä täsmennyksiä ja teknisluonteisia muutoksia.
Arvonlisäverovelvollisten elinkeinonharjoittajien välinen tavarakauppa EU:n sisämarkkina-alueella perustuu pääsääntöisesti määränpäämaaperiaatteelle. Periaate tarkoittaa sitä, että tavaroiden arvonlisäverotus tapahtuu siinä EU-maassa, jonne tavarat kuljetetaan ja jossa ne kulutetaan.
Työnantajan työntekijän puolesta maksamat sakot
Verohallinto on julkaissut 23.6.2021 päivätyn ohjeen Työnantajan työntekijän puolesta maksamien sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen verotus (linkki). Seuraavassa otteita ohjeesta:
Pysäköintivirhemaksut
Pysäköintivirhemaksu kuuluu pysäköintivirheen tehneen kuljettajan suoritettavaksi. Pysäköintivirheen johdosta määrätystä pysäköintivirhemaksusta vastaa kuitenkin myös ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja tai haltija. Ajoneuvon omistaja tai haltija on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaa todennäköiseksi, että hän ei tehnyt pysäköintivirhettä tai että pysäköintivirhemaksun määräämiselle ei ollut edellytyksiä.
Jos siis työntekijä saa pysäköintivirhemaksun työtehtävien yhteydessä kuljettaessaan työnantajan omistamaa tai hallinnoimaa ajoneuvoa ja työnantaja maksaa pysäköintivirhemaksun työntekijän puolesta tai korvaa sen työntekijälle, suoritus on työntekijän veronalaista palkkaa. Jos pysäköintivirhemaksu on määrätty työntekijän työnantajalle, koska ajoneuvon kuljettaja ei ole ollut tiedossa pysäköintivirhemaksua määrättäessä eikä työnantaja peri maksettua pysäköintivirhemaksua takaisin työntekijältä, katsotaan kyseisen työntekijän saavan palkkana verotettavan rahanarvoisen edun.
Ylikuormamaksu
Ylikuormamaksu määrätään kuljetukseen käytetyn ajoneuvon omistajalle. Jos ajoneuvo on toisen pysyvässä hallinnassa, ylikuormamaksu määrätään haltijan maksettavaksi. Siten, jos työntekijä ajaa työtehtävien yhteydessä työnantajan omistamalla tai pysyvästi hallitsemalla ajoneuvolla ja ylikuorman kuljetuksesta määrätään ylikuormamaksu, maksuvelvollinen on työnantaja. Kun työnantaja maksaa sille lain mukaisesti määrätyn ylikuormamaksun, ei työntekijälle muodostu tästä veronalaista etuutta, vaikka työntekijä olisi ylikuorman ottamisesta vastuussa.
Sopimussakot
Jos uusi työnantaja maksaa kilpailukieltosopimukseen perustuvan vahingonkorvauksen tai sopimussakon työntekijän puolesta, suoritusta pidetään oikeuskäytännön mukaan työntekijän veronalaisena palkkana. Vastaavasti, jos työntekijä maksaa ensin itse vahingonkorvauksen tai sopimussakon ja uusi työnantaja myöhemmin korvaa tämän hänelle, kyse on työntekijän saamasta veronalaisesta palkasta.
Jos työnantaja maksaa suoraan valtiolle tai korvaa työntekijälle työntekijän itsensä ensin maksaman, hänelle henkilökohtaisesti määrätyn rangaistusluonteisen sakon, katsotaan työnantajan maksama suoritus työntekijän saamaksi veronalaiseksi palkaksi. Merkitystä ei ole sillä, onko työntekijälle henkilökohtaisesti määrätyn sakon taustalla ollut tapahtuma aiheutunut työtehtävien yhteydessä tai muutoin työaikana.
Työharjoittelijan etujen ja korvausten verotus
Verohallinto on julkaissut 28.6.2021 päivätyn ohjeen Työharjoittelijalle annettujen etujen ja maksettujen korvausten verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on tarkennettu siten, että ohje ei koske muuta kuin opintoihin kuuluvaa työharjoittelua. Lisäksi ohjeen luontois- ja henkilökuntaetuja käsittelevään lukuun on lisätty työharjoittelijalle annettujen luontoisetujen arvostusperiaatteet.
Työharjoittelijalle annetut luontoisedut arvostetaan käypään arvoon. Työnantaja voi antaa työntekijöilleen verovapaasti tavanomaisia ja kohtuullisia henkilökuntaetuja. Jos työharjoittelijalle annetaan tällaisia etuja, ne ovat harjoittelijalle veronalaista ansiotuloa. Työharjoittelijat voivat kuitenkin olla mukana yhtiön järjestämässä virkistystoiminnassa (esimerkiksi pikkujoulut), käyttää työnantajan omia liikuntatiloja ja nauttia kokouskahveista samoin kuin muutkin työntekijät.