TaxFax nro 41 • 1.7.2021
Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 1.7.2021 päivätyn ohjeen Palvelujen ulkomaankaupan verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty.
Palvelun myyntimaa määräytyy usein eri tavoin riippuen siitä, myydäänkö palvelu elinkeinonharjoittajalle vai muulle kuin elinkeinonharjoittajalle (kuluttajalle). Elinkeinonharjoittajille ja kuluttajille myytyihin palveluihin sovelletaan eri yleisäännöksiä. Yleissäännöstä sovelletaan aina silloin, kun kyseessä olevasta palvelusta ei ole olemassa erityssäännöstä.
Yleissäännöksen mukaan elinkeinonharjoittajalle tapahtuva myynti verotetaan siinä maassa, johon ostaja on sijoittautunut ja kuluttajalle tapahtuva myynti verotetaan siinä maassa, johon myyjä on sijoittautunut. Yleissäännöksiä sovelletaan suurimpaan osaan palveluista.
Soten vaikutukset verotukseen
Tasavallan presidentti on vahvistanut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevat lait (He 241/2020). Lait tulevat voimaan porrastetusti ja niistä ensimmäiset 1.7.2021. Verotukseen muutokset vaikuttavat yleensä 1.1.2023 alkaen. Seuraavassa keskeisimpiä verotukseen liittyviä muutoksia:
Kunnallisveroprosenttien alentaminen
Vuonna 2023 kunnallisveroprosentteja alennetaan valtionverotuksen kiristymistä vastaavasti. Alentaminen toteutetaan siten, että kaikkien kuntien tulee määrätä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 13,26 prosenttiyksiköllä. Kunnallisveroprosentteja alennetaan kuitenkin vain Manner-Suomen kunnissa. Koska sote-uudistus ei koske Ahvenanmaata, Ahvenanmaan kuntien veroprosenttien alentamiselle ei ole vastaavia perusteita kuin Manner-Suomen kuntien kohdalla.
Vuoden 2023 valtion tuloveroasteikko
Vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti (SK 620/2021):
|
Verotettava ansiotulo, euroa |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
|
0–18 100 |
0 |
13,26 |
|
18 100–27 200 |
2 400,06 |
19,00 |
|
27 200–44 800 |
4 129,06 |
30,75 |
|
44 800–78 500 |
9 541,06 |
34,50 |
|
78 500– |
21 167,56 |
44,50 |
Asteikon marginaaliveroprosentteja on kiristetty siten, että asteikon alimmalla portaalla marginaaliveroprosentti vastaa prosenttiyksikköinä määrää, jolla kunnallisveroprosentteja alennetaan ja muiden portaiden marginaaliveroprosentteja on korotettu vastaavalla määrällä. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiotuloista maksetaan valtion tuloveroa nykyistä alemmalla tulotasolla eli nykyistä useampi verovelvollinen maksaa valtion tuloveroa samalla kun kunnallisvero kevennetään.
Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti niin sanottu solidaarisuusvero säilytetään hallituskauden loppuun asti. Lopulliset ansiotulon veroperusteet vuodelle 2023 tullaan ehdottamaan vuonna 2022 annettavassa hallituksen esityksessä.
Sote-uudistus ei koske Ahvenanmaata, koska sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Verotuksen kiristyminen Ahvenanmaan maakunnassa asuvien verovelvollisten kohdalla estetään. Tämän johdosta asteikon veroprosentteja alennetaan 13,26 prosenttiyksiköllä laskettaessa veron määrää niille verovelvollisille, joiden kotikunta sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa.
Verotettavan tulon laskeminen
Muutokset yhtenäistävät valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen veropohjat yhtenäistämällä tulosta tehtävät vähennykset. Verovuoden ansiotulo ja verotettava ansiotulo lasketaan samalla tavalla valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa.
Verotuslaskenta tapahtuu kuitenkin edelleen erikseen valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen osalta. Verovuoden ansiotulo sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa lasketaan vähentämällä puhtaasta ansiotulosta valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset.
Ansiotulovähennys
Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys on muutettu ansiotulovähennykseksi, joka myönnetään samoin perustein ja saman suuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Vähennyksen rakenne säilyy samana. Vähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta ja lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.
Vähennys on 51 prosenttia tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 16 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 5,5 prosentilla puhtaan ansiotulon 16 000 euroa ylittävältä osalta.
Perusvähennys
Kunnallisverotuksen perusvähennys on muutettu perusvähennykseksi, joka myönnettäisiin samoin perustein ja saman suuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Vähennyksen rakenne säilyy samana. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 540 euroa.
Työtulovähennys
Vähennyksen määräytymisperusteita on muutettu. Vähennyksen poistuman rakenne muuttuu siten, että siinä on kaksi porrasta. Vähennyksen alkamisen nykyinen 2 500 euron raja poistuu.
Vähennyksen kertymäprosenttia on muutettu siten, että vähennys on nykyisen 12,5 prosentin sijasta 10,3 prosenttia vähennyksen myöntämiseen oikeutetuista tuloista. Enimmäismäärää nousee nykyisestä 1 770 eurosta 1 800 euroon.
Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 16 000 euroa vähennyksen määrä pienenee nykyisen 1,84 prosentin sijaan 1,92 prosentilla puhtaan ansiotulon 16 000 euroa ylittävältä osalta. Kuitenkin siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 40 000 euroa, vähennyksen määrä pienenee 1,27 prosentilla ylittävältä osalta. Tällä hetkellä puhtaan ansiotulon raja, jonka jälkeen vähennys pienentyy, on 33 000 euroa.
Ansiotulolajin ja pääomatulolajin tappio
Luonnollisen henkilön ansiotulolajin tappio vähennetään sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa seuraavan 10 verovuoden aikana verovuoden ansiotulosta sitä mukaa kuin näitä tuloja syntyy.
Koska tappiot vahvistetaan nykyisin erikseen kunnallisverotuksessa ja erikseen valtionverotuksessa, voivat vuotta 2023 edeltäviltä verovuosilta vahvistettujen valtion- ja kunnallisverotuksen tappioiden määrät olla erisuuruiset.
Siirtymäsäännöksen perusteella, jos verovelvollisen, jonka kotikunta sijaitsee Manner-Suomessa ja jonka vuotta 2023 edeltäviltä verovuosilta vahvistettu ansiotulolajin tappio on eri suuruinen kunnallisverotuksessa ja valtionverotuksessa, verovuoden ansiotulosta vähennetään näistä suurempi.
Eläketulovähennys
Eläketulovähennys myönnetään saman suuruisena ja samoin perustein valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Uusi eläketulovähennys korvaa nykyiset kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen. Vähennyksen rakenne perustuu nykyiseen kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen.
Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrotaan luvulla 1,16 ja pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi.
Eläkevähennyksen vähentymisperusteita on muutettu. Vähennyksen poistuman rakennetta on muutettu siten, että siinä on kaksi porrasta. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä täyden eläketulovähennyksen määrän, vähennyksen määrä pienenisi 51 prosentilla ylittävältä osalta. Kuitenkin siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 000 euroa, vähennyksen määrä pienenee 13 prosentilla ylittävältä osalta.
Täyden eläketulovähennyksen määrää laskettaessa täytenä kansaneläkkeenä pidetään edelleen verovuonna yksinäiselle henkilölle maksetun täysimääräisen kansaneläkkeen määrää.
Luottamushenkilömaksu
Hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän luottamustoimista maksetusta kokouspalkkiosta peritty luottamushenkilömaksu katsotaan tulonhankkimisesta johtuneeksi menoksi vastaavalla tavalla kuin kunnallisesta luottamustehtävästä maksetusta kokouspalkkiosta peritty luottamushenkilömaksu.
Kiinteän omaisuuden myynti hyvinvointialueelle
Luovutushinnasta voidaan vähentää vähintään 80 prosenttia, jos kiinteää omaisuutta luovutetaan hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitetulle hyvinvointialueelle. Vastaava säännös koskee hyvinvointiyhtymiä.
Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkinto
Valtiolta, kunnalta tai muulta julkisyhteisöltä taikka pohjoismaiden neuvostolta saadut stipendit, opintorahat, ja muut apurahat sekä palkinnot ovat lähtökohtaisesti verovapaita. Myös hyvinvointialueelta mahdollisesti saatujen stipendien, opintorahojen ja muiden apurahojen sekä palkintojen verotuskohtelu vastaa muilta julkisyhteisöiltä saatujen vastaavien suoritusten verotuskohtelua.
Invalidivähennys
Kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen invalidivähennys on poistettu tuloverotuksesta.
Veron määräytyminen
Osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöistä saadun tulon veroprosenttia alennetaan 6,26 prosentista 4,27 prosenttiin vuonna 2023.
Hyvinvointialue ja hyvinvointiyhtymä
Tuloverolaissa yhteisöllä tarkoitetaan muun muassa valtiota ja sen laitosta, kuntaa ja kuntayhtymää sekä seurakuntaa ja muuta uskonnollista yhdyskuntaa. Muutoksen jälkeen yhteisöllä tarkoitetaan myös hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitettua hyvinvointialuetta ja hyvinvointiyhtymää.
Myös hyvinvointialueelta saatu palkkatulo ja eläketulo katsotaan Suomesta saaduksi tuloksi. Hyvinvointiyhtymät ovat muita julkisoikeudellisia yhteisöjä.
Hyvinvointialueiden verovelvollisuus vastaa kuntien ja kuntayhtymien verovelvollisuutta. Hyvinvointialueet ovat siten verovelvollisia ainoastaan elinkeinotulosta ja muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta. Poikkeus, jonka mukaan kunnat eivät ole verovelvollisia omalla alueellaan harjoittamansa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta eikä omalla alueellaan sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta, ei koskisi hyvinvointialueita. Hyvinvointiyhtymien verovelvollisuus vastaa hyvinvointialueiden verovelvollisuutta.
Lähtökohtaisesti hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymillä ei ole elinkeinotoimintaa. Jos elinkeinotoimintaa on, se on lähtökohtaisesti hyvinvointialueesta annetussa laissa tarkoitetun yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä.
Hyvinvointialueiden arvonlisäverotus
Hyvinvointialue on verovelvollinen liiketoiminnastaan samojen sääntöjen mukaan kuin muutkin toimijat. Säännös vastaa valtiota ja kuntia koskevaa sääntelyä. Hyvinvointialueella ei ole oikeutta alarajahuojennukseen, koska verovelvollisuuden alarajaa ei sovelleta siihen.
Hyvinvointialueen toimintaa rahoitetaan pääosin yleiskatteellisella valtion rahoituksella. Hyvinvointialue voi periä toiminnastaan maksuja.
Liiketoiminnan muodossa tapahtuvan toiminnan edellytyksiä arvioidaan samojen yleisten periaatteiden mukaan kuin muiden julkisyhteisöjen osalta. Liiketoiminnan muodossa tapahtuvana toimintana voidaan pitää vain vastikkeellista toimintaa. Vastikkeeton toiminta ei tapahdu liiketoiminnan muodossa ja jää arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle.
Hyvinvointialueen viranomaisen ominaisuudessa harjoittama toiminta ei tapahdu liiketoiminnan muodossa, vaikka tämän toiminnan yhteydessä kannettaan maksu tai muu korvaus. Viranomaistoimintana arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jää muun muassa sellaiset hyvinvointialueen tarjoamat palvelut, joiden kysyntä perustuisi lakiin ja joita ei olisi tosiasiallisesti mahdollista hankkia muulta kuin julkisyhteisöltä. Myös muu hyvinvointialueen harjoittama toiminta kuin viranomaistoiminta voi jäädä arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle, jos vastikkeellisen toiminnan tunnusmerkit eivät täyty.
Hyvinvointialueilla voi olla myös arvonlisäverolain mukaan verollista, liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa toimintaa. Vaikka hyvinvointialueen toimintaa kilpailluilla markkinoilla koskee pääsääntöisesti yhtiöittämisvelvollisuus, hyvinvointialueella tai sen laitoksella voi olla toimintoja, joista on arvonlisäverolain mukaan verotuksen neutraalisuuden turvaamiseksi suoritettava arvonlisävero.
Hyvinvointialue on pääsääntöisesti velvollinen suorittamaan oman käytön veroa lain yleisten periaatteiden mukaisesti. Hyvinvointialueen on näin ollen verotuksen neutraalisuuden vuoksi suoritettava oman käytön veroa esimerkiksi tavaran tai palvelun siirrosta verollisesta toiminnasta muuhun kuin liiketoiminnan käyttöön tai verottoman toiminnan käyttöön. Hyvinvointialueen on muiden julkisyhteisöjen tavoin suoritettava oman käytön veroa lisäksi henkilökunnalle luovutetusta ravintola- tai ateriapalvelusta myös silloin, kun palvelua ei luovuteta verollisen liiketoiminnan yhteydessä eikä vastaavia palveluja myydä ulkopuolisille.
Varallisuuden siirto hyvinvointialueille
Siirrettäessä kuntayhtymät varoineen ja velkoineen voimaanpanolaissa tarkoitetulla tavalla hyvinvointialueille tai HUS-yhtymälle ei siirtyvien omaisuuserien tuloverotuksessa ja varainsiirtoverotuksessa synny veroseuraamuksia.