TaxFax nro 46 • 18.8.2021
Kulttuurisetelillä virtuaalitapahtumiin
Verohallinto tiedottaa (linkki), että kulttuuriseteliä eli työnantajan tarjoamaa verovapaata kulttuurietua voi käyttää nyt myös virtuaalisiin kulttuuritapahtumiin. Etua voi lisäksi käyttää urheilu- ja kulttuurialan messujen sisäänpääsymaksuihin. Kulttuurisetelillä voi siis nyt maksaa etäosallistumisen esimerkiksi konserttiin, teatteriin, taidenäyttelyyn, urheilutapahtumaan tai toiminnalliselle taidekurssille. Etu koskee kuitenkin vain reaaliajassa tapahtuvaa osallistumista tai tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan näytettävää tallennettua esitystä: kulttuurisetelillä ei edelleenkään voi maksaa pelkkiä tallenteita eikä maksukanavia tai suoratoistopalveluja. Etu on henkilökohtainen. Liikuntaseteleiden käyttäminen etäyhteydellä toteutettaviin tapahtumiin on ollut mahdollista tähänkin asti.
Verovapaa kulttuurietu laajeni heinäkuussa kattamaan myös sisäänpääsymaksun tapahtumaan tai messuille, jos sen pääasiallinen sisältö on urheilu tai kulttuuri. Kulttuurisetelillä voi siis maksaa sisäänpääsyn esimerkiksi urheilualan messuille tai kirjallisuusmessuille. Sen sijaan esimerkiksi ruoka-, viini- ja eläinmessut tai kädentaitoihin ja kodinsisustukseen liittyvät messut eivät edelleenkään kuulu verovapauden piiriin. Samoin esimerkiksi vene-, auto- ja moottoripyörämessut rajautuvat edun ulkopuolelle.
Kulttuuriedulla voi maksaa:
- oman osallistumisen etäyhteydellä reaaliajassa toteutettaviin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin, esimerkiksi striimattuihin teatteriesityksiin, konsertteihin, taidenäyttelyihin ja urheilutapahtumiin
- tiettynä päivänä ja tiettyyn kellonaikaan näytettävän tallennetun esityksen osallistumisen kulttuuri- ja urheilualan messuihin ja tapahtumiin, esimerkiksi kirjallisuusmessuille
Kulttuurietua ei voi käyttää:
- muiden henkilöiden osallistumiseen
- maksukanavien tai suoratoistopalveluiden maksamiseen
- tapahtumatallenteiden maksamiseen, ellei kyse ole tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan esitettävästä tapahtumatallenteesta
- muiden kuin kulttuuri- ja urheilualan tapahtumien ja messujen sisäänpääsyyn, esimerkiksi kodinsisustukseen tai kädentaitoihin liittyviin messuihin eikä auto-, vene- ja moottoripyörätapahtumiin
Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset
Verohallinto on päivittänyt osinkojen ennakonpidätystä ja ilmoituksia koskevaa ohjettaan (linkki). Ohjeesta on poistettu vanhentunut tieto osinkojen sähköistä vuosi-ilmoittamista koskevasta määräajasta. Ohjeessa selostetaan Suomessa yleisesti verovelvollisten henkilöasiakkaiden osinkoverotusta pääpiirteissään ja kerrotaan tarkemmin, miten ennakonpidätys toimitetaan osingoista ja ilmoitetaan veroilmoituksella ja vuosi-ilmoituksella.
Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja ennakkoratkaisupäätös
Verohallinto on päivittänyt ennakkoratkaisun hakemista koskevaa ohjettaan (linkki). Ohje käsittelee ennakkoratkaisuhakemuksen tekemistä ja käsittelyä Verohallinnossa. Siihen on päivitetty autoverotuksen ja valmisteverotuksen ennakkoratkaisun hakemista koskevat muutokset. Autoveroa koskevan ennakkoratkaisuhakemuksen voi käsitellä joko Liikenne- ja viestintävirasto tai Verohallinto. Ennakkoratkaisua haetaan Verohallinnolta, jos verotuksen toimittaa Verohallinto. Autoveroa koskevaa ennakkoratkaisua voi hakea siihen asti, kun veroilmoitus on annettu, verotus on muutoin vireillä tai veroilmoitus olisi pitänyt antaa.
Uutta oikeuskäytäntöä
Ulkomaisen veron hyvittäminen perintöverotuksessa
Kotimainen kuolinpesä oli Suomessa asuneen perinnönjättäjän kuoleman johdosta tehnyt veroilmoituksen Kanadaan. Kanadan veroviranomainen määräsi perinnönjättäjän Kanadassa sijaitsevan kiinteän omaisuuden perusteella kuolinpesälle maksettavaksi tuloveroa 1 734 541 euroa. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi kuolinpesän osakkaan vaatimuksen Kanadan valtiolle maksettavaksi tulleen veron hyvittämisestä Suomessa määrätystä perintöverosta perintö- ja lahjaverolain 4 §:n 2 momentin mukaisesti.
Perintö- ja lahjaverolain 4 §:n 2 momentin sanamuoto taikka lain esityöt eivät edellytä, että vieraalle valtiolle suoritettu vero määräytyisi täysin samoin perustein kuin Suomen perintöverotuksessa. Säännöksen soveltamisen kannalta olennaista on, että määrätyt verot kohdistuvat samaan omaisuuteen ja saantoon. Määrätyn veron nimityksellä tai toisaalta sillä, että Kanadan tulovero on korvannut aikaisemmin Kanadassa voimassa olleen jäämistöveron, ei ole säännöksen soveltamisen kannalta merkitystä. Koska kuolinpesän osakkaat olivat tosiasiassa vastanneet Kanadan valtiolle suoritettavasta tuloverosta, myöskään sillä, että vero oli määrätty kuolinpesälle, ei ollut asian arvioinnin kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kun erityisesti otettiin huomioon lain esitöistä ilmenevä säännöksen tarkoitus kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi, oli nyt puheena oleva Kanadan valtiolle suoritettu tulovero kohdistunut perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitetulla tavalla samaan perintösaantoon, josta Suomessa oli määrätty perintövero. Näin ollen Kanadan valtiolle tästä samasta omaisuudesta suoritettu tulovero tuli vähentää Suomessa suoritettavasta perintöverosta perintö- ja lahjaverolain 4 §:n 2 momentin mukaisesti.
Hämeenlinnan HaO 18.6.2021 21/0556/1 (ei lainvoim.)