TaxFax nro 50 • 1.9.2021
Virtuaalisesti järjestetty kulttuuritoiminta
Verohallinto on julkaissut 26.8.2021 päivätyn ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa (linkki). Aikaisempaan samannimiseen ohjeeseen on lisätty kohta, joka käsittelee heinäkuussa 2021 voimaan tulleen muutoksen, jonka mukaan verovapauden piiriin kuuluu myös etäyhteyden avulla tapahtuva osallistuminen kulttuuritoimintaan (kappale 3.6.5.3). Seuraavassa ohjeen keskeisimpiä kohtia:
Virtuaalisesti järjestetty kulttuuritoiminta
Uuden säännöksen mukaan verovapauden piiriin voi kuulua myös etäyhteyden avulla tapahtuva reaaliaikainen osallistuminen esimerkiksi verkossa lähetettävään konserttiin, teatteri- ja oopperaesitykseen sekä muuhun vastaavaan eri taiteenaloihin liittyvään virtuaalisesti järjestettyyn tapahtumaan ja tilaisuuteen.
Reaaliajassa järjestettävällä tapahtumalla tarkoitetaan tiettyyn ajankohtaan sidottua kulttuuritapahtumaa tai tilaisuutta. Lähtökohtaisesti tämä on tilaisuus, jonka todellinen esitys on käynnissä tapahtumapaikalla samaan aikaan kuin se esitetään yleisölle reaaliaikaisesti verkossa.
Reaaliaikaisena tilaisuutena pidetään säännöstä sovellettaessa kuitenkin myös sellaisia tiettyyn ajankohtaan sidottuja tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa esitetään esimerkiksi tiettyjä elokuvia, tallenteina esitettäviä teatteriesityksiä, konsertteja tai muita vastaavia esityksiä etukäteen määriteltynä ajankohtana. Kulttuurietua voi siten käyttää livestriimattujen tapahtumien lisäksi myös tallennettujen esitysten katsomiseen, kunhan kyse on tiettyyn ajankohtaan sidotusta tapahtumasta. Reaaliaikaisena urheilutapahtumana pidetään esimerkiksi yksittäisen livestriimatun ottelun tai esimerkiksi jonkin lajin maailmanmestaruuskilpailujen reaaliaikaisen katseluoikeuden hankkimista.
Kulttuurietua voi käyttää myös esimerkiksi kausi- ja sarjalippujen hankintaan. Kulttuuriedulla voi siten vastaavalla tavalla hankkia katseluoikeuden kerralla useampaan virtuaaliseen tapahtumaan (sarjaliput) tai esimerkiksi tietyn joukkueen tai orkesterin koko kauteen (kausikortti).
Vastaavasti kuin edellä mainittujen eri taiteenalojen tapahtumien kohdalla, myös urheilutapahtuman esitys voi olla tallenne, jos kyse on tiettyyn ajankohtaan sidotusta tapahtumasta tai tilaisuudesta.
Pelkkien milloin tahansa katsottavissa olevien tallenteiden hankkiminen jälkikäteen ei ole mahdollista kulttuuriedulla, koska kyse ei tällöin ole tapahtumaan osallistumisesta. Myöskään elokuvien vuokraaminen ei ole säännöksessä tarkoitettua kulttuuritoimintaa. Jos kuitenkin esimerkiksi reaaliaikaisesti verkossa lähetettävään konserttiin hankittu lippu tai tiettynä ajankohtana tallenteena esitettyyn näytökseen hankittu lippu oikeuttaa katsomaan saman tapahtuman myös tallenteena jälkikäteen rajoitetun ajan, ei tämä estä kulttuuriedun käyttämistä kyseiseen tapahtumaan.
Esimerkki: Työntekijä hankkii työnantajan tarjoamalla kulttuuriedulla lipun virtuaaliseen teatteriesitykseen. Esitys on tallenne, joka esitetään verkossa syyskuun 3. päivänä klo 19.00. Tämän jälkeen esitys on vielä katsottavissa 7 vuorokauden ajan. Kyse on säännöksen tarkoittamasta verovapaasta kulttuuritoiminnasta.
Esimerkki: Verkkopalvelussa on myytävänä katseluoikeuksia eri konserteista tehtyihin tallenteisiin. Katseluoikeus on voimassa 30 vuorokautta ostopäivästä. Koska kyse ei ole tiettyyn päivään ja kellonaikaan järjestettävästä tilaisuudesta, verovapaan kulttuuriedun käyttäminen lipun hankintaan ei ole mahdollista.
Kulttuurietu on verovapaa vain, jos etu on ainoastaan työntekijän käytettävissä. Edun käyttämiseen oikeuttavien lippujen, seteleiden tai muiden maksujärjestelyjen on siksi oltava henkilökohtaisia.
Etäpalveluiden luonne huomioiden säännöksen soveltumista ei kuitenkaan estä se, että myös muiden henkilöiden on mahdollista seurata tapahtumaa esimerkiksi samalta kuvaruudulta. Liikunta- ja kulttuurietua ei kuitenkaan voi käyttää muiden henkilöiden kuin työntekijän oman maksuosuuden suorittamiseen.
Katso-palvelu on suljettu
Digi- ja väestötietovirasto tiedottaa, että Katso palvelu on suljettu (linkki). Katso-tunniste ja Katso-valtuus eivät enää toimi valtionhallinnon asiointipalveluissa. Monella yrityksellä, yhdistyksellä tai muulla yhteisöllä on edelleen käytössä vain Katso-tunniste. Puolesta-asioinnin uudet käytännöt kannattaa tarkistaa asiointipalveluista ajoissa ennen tärkeitä eräpäiviä.
Katson avulla oli voinut hoitaa veroasioita ja asioida tulorekisterissä vielä elokuun loppuun saakka. Muissa kuin Verohallinnon asiointipalveluissa Katson käyttö päättyi jo alkuvuodesta.
Katso-palvelussa olevat valtuudet eivät siirry uuteen palveluun automaattisesti, vaan ne tulee luoda uudestaan Suomi.fi-valtuuksiin. Kukin asiointipalvelun tarjoaja, kuten Verohallinto, Kela tai Tulli, ohjeistaa puolesta asioinnin uusista käytännöistä omilla verkkosivuillaan.
Uuden valtuuden tekemiseen on kaksi tapaa: suurin osa pystyy valtuuttamaan omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa, osan tulee hakea valtuusoikeuksia valtuushakemuksella.
Omatoiminen Suomi.fi valtuuksien käyttö
Oman yrityksen tai yhteisön puolesta asiointi onnistuu monessa tapauksessa ilman erikseen annettua valtuutta. Suomi.fi-valtuudet tarkistaa taustalla henkilön edustamisoikeuden esimerkiksi kaupparekisteristä. Erillisiä Suomi.fi-tunnuksia ei tarvita, vaan asiointipalveluun tunnistaudutaan omilla henkilökohtaisilla tunnistusvälineillä kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
Esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja tai kaupparekisterissä olevat muut nimenkirjoittajat voivat myös valtuuttaa omatoimisesti vaikkapa palkanlaskijan tai tilitoimiston Suomi.fi-valtuuksissa. Tähän ryhmään kuuluvat osakeyhtiöt, osuuskunnat, elinkeinonharjoittajat, osa yhdistyksistä ja useimmat verotusyhtymät.
Valtuuksia täytyy hakea valtuushakemuksella
Kaikista Katso-palvelua käyttäneistä organisaatioista ei ole saatavilla edustamistietoa perusrekisteristä, joten omatoiminen valtuuttaminen Suomi.fi-valtuuksissa ei ole mahdollista. Tällaisia yhteisötyyppejä ovat esimerkiksi kunnat, virastot, säätiöt, y-tunnukselliset kuolinpesät ja ulkomaalaiset yritykset. Myös monien yhdistysten tulee tehdä valtuushakemus.
Nämä yhteisöt voivat laittaa valtuuksien rekisteröinnin vireille valtuushakemuksella Suomi.fi-verkkopalvelussa.
Sähköinen ilmoittaminen YTJ-palvelussa on muuttunut
Patentti- ja rekisterihallitus tiedottaa (linkki), että yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen muutosten ilmoittaminen sähköisesti YTJ-palvelussa muuttui 31.8.2021 alkaen.
Muutosilmoitusta tehtäessä YTJ-palvelussa sen tekstikentässä näkyy nykyinen yhtiöjärjestys, säännöt tai yhtiösopimus. Tekstikenttään päivitetään muuttuneet kohdat. Jos tekstikentässä ei ole mitään, siihen kirjoitetaan tai liitetään yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen sisältö kokonaisuudessaan.
Yhtiöjärjestys, säännöt tai yhtiösopimus rekisteröidään siinä muodossa, jossa se on tekstikentässä. Sähköiseen ilmoitukseen ei enää liitetä yhtiöjärjestystä tai sääntöjä word- tai pdf-tiedostona. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön täytyy kuitenkin jatkossakin lisätä allekirjoitettu yhtiösopimus liitetiedostona.
Avoimen tai kommandiittiyhtiön yhtiösopimus tai osakeyhtiön yhtiökokouksen tai osuuskunnan kokouksen pöytäkirja liitetään ilmoitukseen myöhemmässä vaiheessa.
Yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen muutosilmoitus on maksullinen. YTJ-palvelu laskee käsittelymaksun automaattisesti. Sähköinen ilmoittaminen on edullisempaa kuin ilmoittaminen paperilomakkeilla (Y-lomakkeet).
YTJ-palvelussa ilmoittamiseen tarvitaan suomalainen henkilötunnus ja lisäksi joko henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti (HST-kortti).