TaxFax nro 52 • 10.9.2021
Budjettiriihen veroratkaisut
Valtioneuvosto on julkaissut budjettiriihen veroratkaisut (linkki). Hallitus on sopinut uusista verotoimenpiteistä, joilla vahvistetaan julkista taloutta vuositasolla yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Uudet päätökset tulevat voimaan vuosina 2022 ja 2023.
Lisäverotuotot kertyvät veropohjaa tiivistävistä ja laajentavista toimista sekä verovälttelyn torjunnasta. Vuonna 2023 otetaan käyttöön muun muassa erillinen kaivosvero sekä henkilöiden arvonnousuvero, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.
Kone- ja laiteinvestoinnit
Kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025.
Lisävähennys tutkimus- ja kehittämismenoista
Yritys voi tehdä vuosina 2022–2027 verotuksessa 150 prosentin lisävähennyksen sellaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, jotka perustuvat verovelvollisen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhön.
Siirtohinnoittelu
Siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan vuoden 2022 alusta siten, että sitä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden laajuudessa.
Yritysten korkovähennys
Korkovähennysrajoitussäännöstä uudistetaan rajaamalla tasevapautuksen soveltumista vuoden 2022 alusta alkaen siten, että säännöstöllä voidaan tehokkaasti estää verotettavan tulon siirtäminen Suomen verotusvallan ulkopuolelle pääomasijoitusrakenteissa.
Julkisilta infrastruktuurihankkeilta poistetaan korkojen vähentämistä koskevat rajoitukset.
Arvonnousuvero
Turvataan Suomen veropohjaa laajentamalla nykyisin yhteisöihin soveltuva arvonnousuvero myös henkilöihin vuoden 2023 alusta alkaen. Arvonnousuverolla laajennetaan Suomen verotusoikeutta Suomessa asuessa kertyneisiin myyntivoittoihin myös tilanteisiin, joissa omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.
Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoitukset
Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen. Samalla varmistetaan, että Suomi voi verottaa täällä sijaitsevien kiinteistöjen myyntivoittoja myös tilanteissa, joissa luovutuksen kohteena on yhtiö, joka omistaa kiinteistöt välillisesti.
Kaivosvero
Vuonna 2023 otetaan käyttöön kaivosvero kaivostoiminnan sähköveron korotuksen sijaan. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille. Kaivosveron uudistamisen rinnalla uudistetaan kaivoslakia sovitun aikataulun mukaisesti. Kaivosveron lopullisesta mallista päätetään valmistelun kuluessa.
Ansiotulot
Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä.
Yli 60-vuotiaiden aikaisemmin sovittua korotettua työtulovähennystä korotetaan porrastetusti.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.
Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksen korvaamisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Kotitalousvähennystä ei saa, jos on saanut muuta avustusta vastaavaan työhön. Hallituksen tavoite on, että Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta tulevien tukien jälkeen muutostyöt voisivat jatkua kotitalousvähennyksen tukemana.
Syksyllä 2021 käynnistetään selvitys siitä, miten kotitalousvähennystä voitaisiin laajentaa myös muihin energiaremontteihin sekä taloyhtiön teettämiin remontteihin. Lisäksi selvitetään, kuinka kotitalousvähennystä voidaan kehittää niin, että vähennys kannustaa korjauspalveluihin ja korjausremontteihin, pidentää rakennusten ja materiaalien käyttöikää, parantaa energiatehokkuutta tai muulla tavoin tukee kiertotaloutta ja päästöjen vähentämistä. Selvitys valmistuu helmikuun 2022 loppuun mennessä.
Asuntoluottojen korkovähennys
Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta aikaisemmin päätetyn mukaisesti.
Työmatkakulut
Perhevapaalla verovuoden aikana olleen työmatkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan vastaavasti kuin työttömillä. Muutos tulee voimaan vuoden 2023 alusta.
Koulutusseteli
Selvitetään koulutussetelin käyttöönottoa.
Kulttuuri- ja liikuntaseteli
Kulttuuri- ja liikuntasetelien käyttöalan laajentamista muuhun harrastus- ja virkistystoimintaan tarkastellaan erillisen selvityksen pohjalta. Selvityksessä arvioidaan, mitkä harrastusmuodot olisi perusteltua ottaa soveltamisalaan mukaan.
Negatiivinen tulovero
Hallitus on asettanut työryhmän, joka selvittää kesäkuun 2022 loppuun mennessä mahdollisuudet käynnistää negatiivista tuloveroa ja työtulotukea koskeva kokeilu vuoden 2023 alusta. Hallitus tekee linjaukset kokeilusta kesällä 2022.
Metsävähennys
Metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan vuoden 2022 alusta alkaen.
Työsuhdeautot
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022–2025. Muutos koskee vähäpäästöisiä hybridejä ja kaasulla kulkevia työsuhdeautoja.
Yhteismetsät
Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko säädetään vähennyskelpoiseksi vuoden 2022 alusta alkaen.
Auto- ja ajoneuvovero
Sähköistämisen edistämiseksi vapautetaan täyssähköautot autoverosta ja korotetaan sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.
Tupakkavero
Tupakkaveroa korotetaan 117 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana.
Jätevero
Jäteveron veropohjaa laajennetaan vuoden 2023 alusta alkaen. Tarkemmista yksityiskohdista päätetään kevään 2022 kehysriihessä valmisteilla oleva selvitys huomioon ottaen.
Sähkövero
Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja. Muutokset saatetaan voimaan vuoden 2022 alusta alkaen edellyttäen, että toimille on saatu tarvittava hyväksyntä EU:lta.
Kierrätysteollisuus siirretään teollisuuden sähköveroluokkaan vuoden 2022 alusta alkaen. Kalankasvatus sisällytetään maatalouden energiaveron palautukseen, jolloin sähkövero alenee teollisuuden sähköveroluokkaan edellyttäen, että toimelle saadaan tarvittava hyväksyntä EU:lta.
Biokaasu
Biokaasun veromallissa vero kohdistetaan vain liikennekäyttöön, ei lämmityskäyttöön
Turve ja parafiininen diesel
Kehysriihessä sovitun mukaisesti turpeen verottoman käytön rajaa korotetaan 10 000 megawattituntiin. Muutos koskee kaikkia laitoksia. Lisäksi säädetään turpeen lattiahintamekanismista.
Parafiinisen dieselin verotuen ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen pienentämisiä jatketaan vuonna 2022, kuten aikaisemmin on päätetty.
Väylämaksu ja arpajaisvero
Väylämaksun puolitusta jatketaan. Arpajaisveroa alennetaan.
Terveysperusteinen vero
Käynnistetään valmistelu, joka tähtää terveysperusteisen veron käyttöönottoon. Ensi vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023. Toisessa vaiheessa valmistellaan veromalli, jolla terveysperusteisen veron veropohjaa laajennetaan terveysperusteisesti myös muihin tuoteryhmiin.
Kulutusverojen kohdentaminen
Käynnistetään TEAS-hanke, jonka tavoitteena on kehittää elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi.
Verohallinto sai huomautuksen
Aluehallintovirasto on antanut Verohallinnolle huomautuksen Palkka.fi-palvelun saavutettavuuspuutteista (linkki). Palvelu on Verohallinnon lakisääteinen tehtävä ja suunnattu pientyönantajille, kuten pienyrityksille, kotitalouksille, seuroille ja yhdistyksille. Aluehallintoviraston mukaan Palkka.fi-palvelu ei täytä digipalvelulain mukaisia saavutettavuusvaatimuksia, ja palvelun saavutettavuus on lähes kaikilta osin heikkoa tai olematonta.
Verohallinto tiedotti eilen aloittavansa palvelun uudistamisen (linkki).
Uusiutuvan energian käyttöä edistetään
Hallitus esittää (He 121/2021) muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lakiesityksen mukaan rakennukseen ostettavasta lämmöstä ja sähköstä vähintään 38 prosenttia olisi jatkossa oltava uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vaatimuksen täyttyminen olisi osoitettava laskelmalla. Riittävä selvitys olisi rakennusluvan saamisen edellytys.
Uusiutuvan energian vähimmäisvaatimus koskisi sekä uusia että laajamittaisesti korjattavia rakennuksia. Käytännössä fossiilinen energia – yleensä öljy – ei esityksen mukaan voisi enää olla rakennuksen pääenergialähde.
Lakiesityksessä esitetään laajennettavaksi myös ympäristövaikutusten arviointia (YVA) edellyttävien rakennusten rakennusluvan kuulemis-, lausunto- ja valitusoikeus koskemaan paikallisia, rekisteröityneitä yhteisöjä, joiden sääntöihin kuuluu luonnon, terveyden tai ympäristön suojelu. Laajennus koskee vain niitä rakennuslupia, joissa itse rakennuksen rakentamisen edellytyksenä on YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi.
Esityksen mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimisi jatkossa rakennustuoteyhteyspisteenä, jonka tehtävänä on tarjota tietoa rakennustuotteita koskevista säännöksistä Suomessa.
Tarkoituksena on, että muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.
Uutta oikeuskäytäntöä
Amerikasta perintönä saadun omaisuuden luovutusvoiton verotus
A oli saanut yhdysvaltaiselta perinnönjättäjältä testamentin nojalla pörssiosakkeita. Osakkeista ei ollut Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaan maksettava sinne perintöveroa eikä A ollut antanut Yhdysvaltoihin perintöveroilmoitusta.
Perintöveroa ei ollut maksettava myöskään Suomeen Suomen Tasavallan ja Amerikan Yhdysvaltain välillä jäämistön ja perinnön kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen vuoksi. A oli antanut saannostaan Verohallinnolle veroilmoituksen, jossa hän oli ilmoittanut testamentilla saamiensa osakkeiden arvoksi 683 827,21 euroa. Verohallinto oli vahvistanut A:n testamentilla saamien osakkeiden käyväksi arvoksi nolla euroa päätöksen perustelujen mukaan sen vuoksi, että osakkeista ei ollut maksettava Suomeen perintöveroa. A:n tarkoituksena oli luovuttaa testamentilla saamansa osakkeet.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n myydessä mainitut osakkeet luovutusvoiton verotuksessa osakkeiden tuloverolain 47 §:n 1 momentissa tarkoitettuna hankintamenona voitiin pitää niiden saantohetken todellista käypää arvoa siitä huolimatta, että saannosta ei ollut maksettava perintöveroa Suomeen. Keskusverolautakunnan päätös, jonka mukaan osakkeiden hankintamenona voitiin vähentää tuloverolain 46 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintameno-olettama, kumottiin. Ennakkoratkaisu verovuosille 2020–2021.
KHO 6.9.2021 T: H2982/2021 eli vuosikirjassa KHO:2021:120
Tasevertailu ja korkovähennysrajoitusten soveltaminen
C Oy oli vastuunalaisena yhtiömiehenä suomalaisissa kommandiittiyhtiömuotoisissa pääomarahastoissa B Ky:ssä ja E Ky:ssä. B Ky omisti noin 64,5 prosenttia A Oy:n osakkeista, ja E Ky oli A Oy:n vähemmistöosakas. A Oy:llä oli etuyhteysvelkoja sekä B Ky:lle että E Ky:lle.
Korkein hallinto-oikeus katsoi B Ky:n käyttävän osakeomistuksensa perusteella kirjanpitolaissa tarkoitettua määräysvaltaa A Oy:ssä. Yhdelläkään äänettömällä yhtiömiehellä ei ollut yhtiöosuutensa perusteella kirjanpitolaissa tai kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa määriteltyä määräysvaltaa B Ky:ssä. Myöskään vastuunalaisella yhtiömiehellä C Oy:llä ei ollut katsottava olevan vastaavaa määräysvaltaa, kun otettiin huomioon B Ky:n toiminnan luonne merkittävältä osin äänettömien yhtiömiesten yhtiöpanoksiin perustuvana pääomasijoitustoimintana ja se seikka, että äänettömillä yhtiömiehillä oli määräenemmistöpäätöksellä milloin tahansa oikeus erottaa vastuunalainen yhtiömies tehtävästään. Tämän vuoksi B Ky saattoi sinänsä laatia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitetun A Oy:n taseeseen nähden vertailukelpoisen konsernitaseen.
B Ky:n ei ollut tarkoitus laatia kirjanpitolain edellytykset täyttävää konsernitilinpäätöstä. Tämän vuoksi sen laatimaa konsernitasetta ei voitu pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:n 3 momentissa tarkoitettuna selvityksenä siitä, että A Oy:n oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan oli korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2017 ja 2018.
KHO 10.9.2021 T:409 eli vuosikirjassa KHO:2021:124