TaxFax nro 54 • 23.9.2021
Verovelka ja veronpalautus yrityssaneerauksessa
Verohallinto on julkaissut 15.9.2021 päivätyn ohjeen Verovelka ja veronpalautus yrityssaneerauksessa (linkki). Päivitettyyn ohjeeseen on lisätty autoveroa käsittelevä kappale.
Rekisteröidyt autoveroilmoittajat antavat autoveroilmoituksen uusista ajoneuvoista kokonaiselta autoverojaksolta, joka on kalenterikuukausi. Kokonaiselta autoverojaksolta syntynyttä veroa käsitellään saneeraustilanteissa samalla tavalla kuin oma-aloitteisia veroja eli saneeraushakemuksen vireilletulokuukauden autovero on tällöin saneerausvelkaa. Jos saneeraushakemus on tehty kuukauden 1. päivänä, edellisen kalenterikuukauden autovero on saneerausvelkaa.
Rekisteröidyt autoveroilmoittajat antavat käytettyjen autojen ensirekisteröinnistä ilmoitukset ajoneuvokohtaisesti. Rekisteröidyllä autoveroilmoittajalla voi olla yrityssaneeraustilanteessa sekä autoverojaksolta kokonaisena kautena käsiteltäviä että tiettynä päivänä syntyneitä ajoneuvokohtaisia velvoitteita.
Muiden kuin rekisteröityjen autoveroilmoittajien autoveron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun ajoneuvo rekisteröidään ensimmäistä kertaa liikennerekisteriin tai kun ajoneuvo otetaan ensimmäistä kertaa verolliseen käyttöön. Suorittamisvelvollisuus voi syntyä veroilmoituksen antamisesta, jos veroilmoitus annetaan ennen liikennerekisteriin merkitsemistä tai verollisen käytön alkamista. Autoverovelvoite syntyy tiettynä päivänä. Saneeraushakemusta edeltävään päivään mennessä syntyneet autoverot ovat saneerausvelkaa.
Tonnistoverotus
Verohallinto on julkaissut 14.9.2021 päivätyn ohjeen Tonnistoverotus (Iinkki).
Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty tonnistoverolakiin 16.7.2021 tehtyjen muutosten (708/2021) johdosta. Muutoksia sovelletaan verovuodesta 2021 alkaen. Lainmuutoksen jälkeen tonnistoverokelpoiseksi alukseksi voidaan hyväksyä myös yhtiön ilman miehistöä vuokralle ottama ja suomalaiseksi hyväksytty alus, jonka se varustaa ja jolla se liikennöi.
Lehtien tilaukset Ahvenanmaalle
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 137/2021), joka muuttaa yksityishenkilöiden ja muiden kuin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjen oikeushenkilöiden Ahvenanmaan maakuntaan tilaamien lehtien arvonlisäverotusta. Ahvenanmaan maakuntaan luotaisiin normaalista lehtikohtaisesta menettelystä poikkeava valinnainen kevennetty menettely, kun lehdet tuodaan muualta Suomesta tai muista Euroopan unionin jäsenvaltioista. Yhdenvertaisuuden vuoksi menettelyä voitaisiin soveltaa myös Ahvenanmaalta muualle Suomeen tuotaviin lehtiin.
Uudessa menettelyssä lehtien vastaanottaja antaisi ilmoituskauden tuonnista useiden lehtikohtaisten ilmoitusten sijasta kerralla yhden kokoavan ilmoituksen. Ilmoitus annettaisiin yksittäisestä lehdestä, osasta lehden tilauskautta tai koko tilauskaudelta. Lehdet voitaisiin luovuttaa vapaaseen liikkeeseen jo tuonnin yhteydessä ennen veron maksamista. Kevennetyllä menettelyllä helpotettaisiin lehtiä tilaavien ja Tullin hallinnollista taakkaa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kaksiportainen hankintarakenne pääomasijoitustoiminnassa
Pääomasijoitustoimintaa harjoittava C Oy oli B Oy:n osakkeiden hankintaa varten perustanut D Oy:n ja tämän täysin omistaman A Oyj:n, jonka omistukseen B Oy:n osakkeet tulivat. Asiassa oli kysymys siitä, oliko osakkeista saatava luovutushinta A Oyj:n veronalaista tuloa, jos A Oyj myi B Oy:n osakkeet.
Korkein hallinto-oikeus viittasi aiempaan oikeuskäytäntöönsä, jonka mukaan pääomasijoittajan sijoituskohteen hankintaa varten perustaman yhtiön katsottiin olevan pääomansijoittaja. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden aikaisemmassa päätöksessä esillä olleen yksiportaisen hankintarakenteen sijasta kysymyksessä oli kaksiportainen hankintarakenne.
Kun otettiin huomioon A Oyj:n asema C Oy:n harjoittaman pääomasijoitustoiminnan kokonaisuudessa sekä se, että käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaussäännöksen tarkoituksena ei ole vapauttaa verosta pääomasijoitustoimialan yritystoiminnan tuloa, A Oyj:n oli katsottava harjoittavan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pääomasijoitustoimintaa. Tässä arvioinnissa ei merkitystä ollut sillä, että osa B Oy:n johtohenkilöistä oli siirretty A Oyj:n palvelukseen, minkä johdosta A Oyj oli veloittanut johtamiseen liittyvistä palveluista B Oy:tä. Täten A Oyj:n B Oy:n osakkeiden myynnistä saamat tulot olivat A Oyj:n veronalaista elinkeinotuloa.
KHO 23.9.2021 T:H3211 eli vuosikirjassa KHO:2021:135