TaxFax nro 56 • 6.10.2021
Korkovähennysrajoituksiin valmistellaan muutoksia
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesitysluonnoksen (linkki), jossa esitetään muutoksia konsernien korkovähennysoikeuteen. Lausuntojen antamisaika päättyy 20.10.2022. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.
Tasevertailuun perustuva poikkeus
Esitysluonnoksessa ehdotetaan rajoitettavaksi mahdollisuutta hyödyntää tasevapautusta tilanteessa, jossa konsernissa oleva velka on taholta, joka omistaa merkittävän osuuden konsernista. Muutoksen arvioidaan kohdistuvan erityisesti konserneihin, joissa omistajina on pääoma- ja rahastosijoittajia.
Ehdotuksen mukaan tasevertailussa konsernitaseessa olevaa velkaa, joka on merkittävän omistusosuuden omistavalle taholle, pidettäisiin tasevertailua tehtäessä omana pääomana. Merkittävänä omistusosuutena pidettäisiin kymmentä prosenttia. Huomioon otettaisiin myös etuyhteisön kautta syntyvä omistus.
Voimassa olevan lain mukaisesti tasevapautuksen saaminen edellyttää selvitystä siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa.
Jos konsernitaseessa oleva velka luettaisiin omaan pääomaan ja tämän johdosta verovelvollisen oman pääoman suhde taseen loppusummaan olisi pienempi kuin konsernin vastaava suhdeluku, verovelvollinen ei saisi hyväkseen tasevertailuun perustuvaa poikkeusta korkorajoitussäännöksen soveltamiseen.
Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi vaatimus siitä, että tasevertailun perusteena olevien vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen taseen ja vahvistetun konsernitilinpäätöksen mukaisen konsernitaseen tulisi olla tilintarkastettuja.
Muun toiminnan vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentäminen elinkeinotoiminnan tulolähteessä
Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan, että lakiin lisätään täsmennys koskien tulolähdejaon poistamisen vuoksi elinkeinotoiminnan tulonlähteeseen siirtyneen toiminnan osalta mahdollisuudesta vähentää aiempien vuosien korkoleikkurin vuoksi vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja tulevina vuosina elinkeinotoiminnan tulolähteessä, vaikka vähentämättä jääneet korot olisivat aikanaan kertyneet henkilökohtaisessa tulolähteessä. Säännöstä ehdotetaan sovellettaviksi taannehtivasti verovuodesta 2020 alkaen.
Infrastruktuurihankkeet
Esitysluonnoksessa ehdotetaan lisättäväksi elinkeinoverolakiin edellytykset, joiden nojalla julkisyhteisön omistamaan infrastruktuuriyhtiöön ei sovellettaisi lainkaan säädettyjä rajoituksia korkojen vähentämiselle. Rajoituksia ei sovellettaisi myöskään kuntayhtymään tai hyvinvointiyhtymään, kun ne omistavat infrastruktuuriomaisuutta ja harjoittavat veronalaista toimintaa. Säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi taannehtivasti verovuodesta 2020 alkaen.
Infrastruktuuripoikkeuksen soveltamisalaan kuuluville yhtiöille ehdotetaan säädettäväksi mahdollisuus vähentää ennen vuotta 2020 syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot vuosina 2020⎯2022.
Jäteverotus
Verohallinto on julkaissut 1.10.2021 päivätyn ohjeen Jäteverotus (linkki),jonka varsinainen sisältö on sama kuin aikaisemman saman nimisen ohjeen sisältö.
Velvollinen suorittamaan jäteveroa on kaatopaikan pitäjä. Jäteverolain piiriin kuuluvaksi kaatopaikkatoiminnaksi on rajattu jätteen lopullinen sijoittaminen jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Jäteverotus kohdistuu vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn.
Uutta oikeuskäytäntöä
Saksassa maksuunpantu viivekorko ei ollut vähennyskelpoinen
Elinkeinotulon verotus – Menon vähennyskelpoisuus – Sanktionluonteinen maksuseuraamus – Saksan arvonlisäveron viivästysseuraamus – Viivekorko
Suomalaisen verovelvollisyhtiön ja kahden ulkomaisen yhtiön välillä oli ollut toimitusketju, johon oli sovellettu kolmikantakaupan arvonlisäverokäsittelyä. Yhtiöiden arvonlisäveroraportoinnissa havaittujen eroavaisuuksien vuoksi Saksan veroviranomainen oli kuitenkin katsonut, ettei kolmikantakaupan arvonlisäverokäsittelyä voitu soveltaa, minkä seurauksena yhtiölle oli vuonna 2016 maksuunpantu arvonlisäveroa vuosilta 2010–2014 sekä viivästysseuraamuksena korkoa. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tätä viivekorkoa pidettävä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna sanktionluonteisena maksuseuraamuksena ja siten yhtiön verotuksessa vähennyskelvottomana menona.
Maksuunpantu viivekorko oli perustunut Saksan vero- ja maksulain (Abgabenordnung) 233 a §:ään. Kyseessä olevan viivekoron tarkoituksena oli esitetyn selvityksen perusteella korvata viivästymisestä aiheutuvaa korkoetua tai -haittaa, eikä viivekorkoa ollut saksalaisessa oikeusjärjestyksessä pidetty sanktionluonteisena maksuseuraamuksena. Suomessa kotimaisten verolajien viivekorot on säädetty veronlisäyksestä ja viivekorosta annetulla lailla (1556/1995) erikseen tuloverotuksessa vähennyskelvottomiksi.
Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohdan säännös koskee sakkojen ja rangaistusluonteisten seuraamusten lisäksi kaikkia oikeudenvastaisten tekojen johdosta määrättyjä ja oikeussäännösten noudattamista tehostavia sanktionluonteisia julkisoikeudellisia maksuseuraamuksia. Viivekorko on julkisoikeudellinen maksuseuraamus veron maksamisen laiminlyönnistä määräaikana. Kyseessä on varsinaiseen veroon nähden ylimääräinen erä, jonka tarkoituksena voidaan osaltaan pitää ilmoittamisen oikeellisuuden ja verojen oikea-aikaisen maksamisen tehostamista. Viivekorkoa voidaan tältä osin pitää myös sanktionluonteisena seuraamuksena maksun viivästymisestä, vaikka se ei olekaan varsinainen seuraamusmaksu. Tähän nähden se rinnastuu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n 5 kohtaa sovellettaessa säännöksessä tarkoitettuihin oikeussäännösten noudattamista tehostaviin sanktionluonteisiin maksuseuraamuksiin. Kyse on siten verotuksessa vähennyskelvottomasta menosta. Verovuosi 2016.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus 22.9.2021 T: 21/0746/1