TaxFax nro 58 • 21.10.2021
Työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2022
Hallitus esittää (He 201/2021) työttömyysvakuutusmaksuihin 0,20 prosentin korotusta ensi vuodelle.
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,50 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 2,05 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,74 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,50 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu olisi 1,18 prosenttia palkasta.
Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 197 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,49 prosenttia palkasta.
Omavastuumaksun palkkasummarajoja ehdotetaan muutettaviksi siten, että täysimääräinen omavastuumaksu perittäisiin yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi vähintään 35 160 000 euroa. Omavastuumaksua ei perittäisi yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi enintään 2 197 500 euroa.
Siirtohinnoitteluoikaisun edellytykset kevenevät
Hallitus esittää (He 188/2021) muutoksia sääntöihin, joiden perusteella tehdään siirtohinnoitteluoikaisuja. Verotuksessa uudistusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa.
Esityksen tavoitteena on, että jatkossa kansallisen, siirtohinnoitteluun liittyvän säännöksen sisältö vastaisi Suomen verosopimuksiin sisältyvää, etuyhteysyritysten välisiä liiketoimia koskevan määräyksen sisältöä. Samaan konserniin kuuluvien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua koskevaa kansallista säännöstä voitaisiin soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden koko laajuudessa.
Markkinaehtoperiaate
Siirtohinnoitteluoikaisusäännökseen sisällytettäisiin maininta siitä, että siirtohinnoittelutilanteiden tarkastelu tapahtuisi markkinaehtoperiaatteen puitteissa.
Liiketoiminnan määrittely
Siirtohinnoitteluprosessiin sisältyisi ensivaiheessa liiketoimen määrittäminen sen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Tämä edellyttäisi, että olisi tunnistettu asiaankuuluvat taloudelliset tai rahoitukselliset suhteet ja niihin vaikuttavat taloudelliset olennaispiirteet, joita ovat sopimusehdot, osapuolten toiminnot, varat ja riskit, siirretyn omaisuuden tai tarjotun palvelun omaispiirteet, osapuolten ja markkinoiden taloudelliset olosuhteet sekä osapuolten liiketoimintastrategiat. Vasta tämän jälkeen olisi mahdollista edetä prosessin vaiheisiin, joissa tarkastellaan OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaisesti sitä, millaisesta hinnasta riippumattomat osapuolet olisivat määritetyn liiketoimen osalta sopineet. Sääntely tarkentaisi ja osin laajentaisi siirtohinnoitteluoikaisun edellytyksiä.
Liiketoimen sivuuttaminen
Säännöksen sisällytettäisiin myös poikkeuksellisissa olosuhteissa sovellettavasta etuyhteysliiketoimen sivuuttamisesta, joka voitaisiin tehdä sen jälkeen, kun liiketoimi olisi määritetty sen tosiasiallisen sisällön mukaisesti ja tarvittaessa korvata toisella. Säännöksen soveltamisedellytykset olisivat käsillä, jos kokonaisarvion perusteella olisi todettavissa, että määritetty liiketoimi poikkeaa siitä, mitä taloudellisesti järkevästi toimivat, toisistaan riippumattomat osapuolet vastaavissa olosuhteissa sopisivat. Edellytyksenä olisi lisäksi, ettei määritellylle etuyhteysliiketoimelle voitaisi vahvistaa markkinaehtoperiaatteen mukaista hintaa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys
Hallitus esittää (He 186/2021), että tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen vähennysprosenttia korotetaan ja voimassaoloaikaa pidennetään. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022.
Yritykset ovat oikeutettuja verotuksessaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykseen, jos ne tekevät tutkimusyhteistyötä lain määritelmän mukaisen tutkimusorganisaation kanssa. Esityksen mukaan lain määritelmät täyttäville hyväksyttäville tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoille myönnettäisiin vuoden 2022 alusta alkaen korkeampi 150 prosentin lisävähennys nykyisen 50 prosentin lisävähennyksen sijaan.
Lakia sovellettaisiin verovuosina 2022–2027. Mikäli yrityksellä on lisävähennyksen piiriin kuuluvia menoja hankkeesta, joka on alkanut vuonna 2021 ja jatkuu myöhemmille vuosille, vuodelle 2021 kohdistuviin menoihin sovellettaisiin aiempaa 50 prosentin lisävähennystä ja ehdotetun korotetun 150 prosentin lisävähennyksen voisi saada vuosille 2022–2027 kohdistuviin menoihin.
Muita muutoksia lisävähennykseen tai sen ehtoihin ei ehdoteta. Lisävähennyksen enimmäismäärä olisi edelleen 500 000 euroa vuodessa. Lisävähennystä ei voisi saada kuluihin, joihin on saatu muuta julkista tukea.
Vapautus arvonlisäverosta pandemian perusteella
Hallitus esittää lain muutosta (He 189/2021), jonka mukaan arvonlisäverosta vapautettaisiin komission tai Euroopan unionin oikeuden nojalla perustetun viraston tai elimen tekemät tavaroiden maahantuonnit ja yhteisöhankinnat, sekä tavaroiden ja palvelujen myynnit näille.
Myyntejä varten tehtyihin hankintoihin sisältyvät verot saataisiin vähentää tai hakea palautusmenettelyssä takaisin.
Verottomuus koskisi vain tilanteita, joissa komissio tai EU-virasto tai -elin hankkisi tavaroita ja palveluja suorittaessaan sille unionin oikeudessa annettuja tehtäviä covid-19-pandemiaan reagoimiseksi.
Verottomuus ei koskisi tilanteita, joissa hankittuja tavaroita ja palveluja käytetään komission tai EU-viraston tai -elimen vastikkeellisiin jälleenmyynteihin. Myynnin verottomuuden edellytysten osoittamisesta ehdotetaan säädettävän valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. Lakia sovellettaisiin takautuvasti 1.1.2021 lukien.
Muutosten seurauksena komission tai EU-viraston tai -elimen ei tarvitsisi maksaa arvonlisäveroa Suomessa tehdyistä osto- ja lahjoitusdirektiivissä tarkoitettujen tavaroiden yhteisöhankinnoista tai maahantuonneista eikä rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi tai ilmoituksenantovelvolliseksi Suomessa tehdyistä osto- ja lahjoitusdirektiivissä tarkoitettujen tavaroiden yhteisöhankinnoista.
Valmisteverotuslakiin muutoksia ja täsmennyksiä
Hallitus esittää (He 190/2021), että valmisteverotuslakia muutettaisiin siten, että siinä huomioitaisiin yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden jäsenvaltioiden välisten siirtojen ja valvonnan automatisoinnin laajentaminen nykyisestä verottomien tuotteiden siirroista tuotteisiin, jotka on jo luovutettu kulutukseen ja siten kertaalleen verotettu. Lisäksi tarkennettaisiin säännöksiä, jotka koskevat valmisteveron alaisten tuotteiden siirtoja tilanteissa, joihin sovelletaan osin myös tullilainsäädäntöä. Lakiin tehtäisiin myös eräitä muita tarkennuksia ja ajantasaistuksia. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 13.2.2023
Jo verotettujen tuotteiden lähettäminen ja vastaanottaminen kaupallisessa tarkoituksessa jäsenvaltioiden välillä edellyttäisi jatkossa rekisteröitymistä ja tietokoneistetun valvontajärjestelmän käyttämistä.
Esityksen mukaan säännöllistä toimintaa harjoittavan olisi mahdollista rekisteröityä pysyvästi, mikä vähentäisi vastaanottajalle aiheutuvaa työtä, kun vastaanottajan ei ennen siirron alkamista tarvitsisi etukäteen ilmoittaa tuotteiden vastaanottamista.
Rekisteröinnin ja tietokoneistetun valvontajärjestelmän käytön myötä lähettäjälle voitaisiin jatkossa myöntää palautus tuotteista Suomessa maksetusta valmisteverosta jo sillä perusteella, että tuotteet on ilmoitettu vastaanotetuiksi tietokoneistettua valvontajärjestelmässä määräjäsenvaltiossa. Nykyisin lähettäjän on palautusta hakiessaan osoitettava SAAD-lomakkeen käytön lisäksi myös verojen maksu määräjäsenvaltiossa. Lähettäjän rekisteröinti mahdollistaisi palautuksen hakemisen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja aiheuttaisi lähettäjälle vähemmän työtä kuin aiemmin ja vähentäisi verovelvolliselle palautuksen hakemisesta aiheutuvia kustannuksia.
Ulkomaisten työntekijöiden veronumero ja verokortti
Verohallinto tiedottaa, että koronatilanteen vuoksi Verohallinto jatkaa 31.12.2021 asti kevennettyä menettelyä, jolla Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen työntekijä voi saada verokortin ja veronumeron käymättä paikan päällä toimistossa. Asiakasohjaajat kertovat, kuinka toimitaan (puh. 029 497 050, ulkomailta +358 29 497 050).
Verohallinto kehottaa ulkomailta Suomeen tulevia työntekijöitä toistaiseksi välttämään verotoimistossa asiointia. Asian voi laittaa vireille jo lähtömaassa eikä jonottamista verotoimistossa välttämättä tarvita. Menettelyn kautta veronumeron ja verokortin saa muutamassa päivässä.
Nordisk eTax
Pohjoismainen Nordisk eTax-sivusto on avattu uudistettuna (linkki). Nordisk eTax on Pohjoismaisten verohallintojen yhteisesti ylläpitämä sivusto, jolla tarjotaan yleistietoa verotuksesta henkilölle, jolla on tuloja tai omaisuutta toisessa Pohjoismaassa.
Tietoa on saatavana pohjoismaisilla kielillä - suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, islanniksi - sekä englanniksi.
Pienyritysten tilintarkastus
Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa (linkki), että työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mietinnön ja sitä koskevan lausuntopalautteen takia hallitus on päättänyt, että pienyritysten tilintarkastukseen liittyvään lakiin ei tässä vaiheessa esitetä muutoksia. Muutoksia vastustavat tahot vetosivat etenkin siihen, että muutoksilla ei saavutettaisi tavoitteita yritysten hallinnollisen taakan keventämisestä. Lisäksi muutosten nähtiin heikentävän harmaan talouden torjuntatyötä. Muutossuunnitelmien mukaan kirjanpitolain mikroyritysmääritelmän täyttävät yhtiöt (OY, KY, AY) ja osuuskunnat olisivat voineet määrättyjen edellytysten nojalla päättää tilintarkastusta kevyemmän yleisluonteisen tarkastuksen toimittamisesta.