TaxFax nro 7 • 3.2.2021
Autoetu ja kilometrikorvaukset
Verohallinto on julkaissut 29.1.2021 päivätyn kannanoton Luontoisetuauton vaikutus kilometrikorvausten verovapauteen (linkki). Ohjeessa otetaan kantaa siihen, voidaanko luontaisetuautolla tehdyistä työmatkoista maksaa verovapaita kilometrikorvauksia.
Kannanoton mukaan kilometrikorvaus voidaan katsoa verovapaaksi sekä silloin, kun kilometrikorvauksella korvataan palkansaajalle aiheutuneita kustannuksia, että silloin, kun maksettua korvausta vastaa veronalainen tulo. Seuraavassa otteita kannanotosta:
Edun antajan lukuun tehty työmatka vapaassa autoedussa
Kun työntekijä tekee vapaana autoetuna saamallaan autolla työmatkan edun antaneen työnantajan lukuun, hänelle ei synny kustannuksia. Kun kyseessä on työmatka, ei ajettuja kilometrejä lueta yksityisajoihin, eivätkä ne siten vaikuta luontoisetuauton arvoon. Palkansaajalle ei siten synny kustannuksia eikä veronalaista tuloa, eikä hänelle siksi voida maksaa verovapaita kilometrikorvauksia.
Omalla autolla tehty työmatka, kun palkansaajalla on vapaa autoetu
Pelkästään se, että palkansaajalla on vapaa autoetu, ei poikkeuksetta johda siihen, että hänelle ei voitaisi maksaa verovapaita kilometrikorvauksia. Vaikka palkansaajalla olisi työnantajalta saatu vapaa autoetu, työnantaja voi maksaa tälle verovapaita kilometrikorvauksia sellaisesta työmatkasta, jonka palkansaaja on tehnyt muulla kuin kyseiseltä työnantajalta vapaana autoetuna saamallaan autolla. Kustannusten korvauksia voidaan maksaa verovapaasti esimerkiksi silloin, kun matka on tehty omalla autolla tai moottoripyörällä taikka puolison autolla.
Esimerkki
A:lla on vapaa autoetu työnantajaltaan X Oy:ltä. A tekee osan työmatkoistaan luontoisetuautollaan ja osan itse omistamallaan autolla. Työmatkoista on tehty luotettavat matkalaskut eikä muutoinkaan ole epäilystä siitä, että työmatkoja ei olisi osaksi tehty palkansaajan omalla autolla. X Oy voi maksaa verovapaan kilometrikorvauksen niistä työmatkoista, jotka on tehty omalla autolla. Luontoisetuautolla tehdystä työmatkoista ei voida maksaa verovapaata kilometrikorvausta.
Luontoisetuauton saaneen palkansaajan on esitettävä luotettava selvitys (esimerkiksi ajopäiväkirja) siitä, että matka on tosiasiassa tehty muulla kuin työnantajalta vapaana autoetuna saadulla autolla. Jos kilometrikorvausten euromäärä on huomattava suhteessa verovelvollisen palkkaan, verotusratkaisua tehtäessä on lisäksi otettava huomioon se, onko järjestelyä pidettävä veron kiertämisenä.
Autoetu muulta kuin kilometrikorvauksen maksavalta työnantajalta
Palkansaaja, jolla on kaksi tai useampia työnantajia, saattaa tehdä luontoisetuautollaan työmatkan toisen työnantajan lukuun.
Palkansaaja voi esimerkiksi ajaa työnantajaltaan saamallaan luontoisetuautolla toiseen työhönsä liittyviä työmatkoja. Autoedun antaneen työnantajan näkökulmasta tällaiset matkat ovat yksityisajoa, joka otetaan huomioon luontoisetuarvoa laskettaessa. Kilometrikorvauksia maksavan toisen työnantajan näkökulmasta kyse on työmatkasta, jonka kustannukset voidaan korvata verovapaasti.
Jos yksityisajot ylittävät 18 000 kilometriä kalenterivuodessa, luontoisetuarvoa korotetaan ja kilometrikorvaus katsotaan verovapaaksi.
Puolison luontoisetuautolla tehty työmatka
Verovapaa kilometrikorvaus voidaan maksaa oman auton käytön mukaisesti laskettuna myös silloin, kun työmatka tehdään perheenjäsenen autolla.
Puolison autoksi voidaan katsoa myös puolison luontoisetuauto. Palkansaajalle voidaan siten maksaa verovapaa kilometrikorvaus myös silloin, kun tämä tekee työmatkan puolisonsa luontoisetuautolla. Ajetut kilometrit luetaan tällöin vastaavasti yksityisajoksi luontoisedun saaneen puolison verotuksessa.
Yrityksen omistajan autoetu
Edellä esitettyjä tilanteita koskevia kannanottoja voidaan pääpiirteissään soveltaa myös yrityksen (osakeyhtiö tai henkilöyhtiö) palveluksessa työskentelevän omistajan verotuksessa. Kilometrikorvauksia maksamalla ei voi kuitenkin korvata veronalaista voitonjakoa tai palkanmaksua. Osakkeenomistajalle maksetut korvaukset voidaan katsoa peitellyksi osingoksi ja yhtiömiehelle maksetut korvaukset vähennyskelvottomaksi voitonjaoksi.
Käytettyjen autojen hintatietopalvelu ja autoverolaskuri
Verohallinnon internetsivuilla olevan käytettyjen ajoneuvojen hintatietopalvelun ja autoverolaskurin (linkki) avulla voi hakea yli 2 vuotta vanhan ajoneuvon yleisen myyntihinnan ja laskea, kuinka paljon ajoneuvosta pitää maksaa autoveroa.
Hintatietopalvelun avulla voi hakea henkilöauton, pakettiauton tai moottoripyörän yleisen myyntihinnan kuluvalta päivältä. Tiedot perustuvat markkinoilta kerättyihin hintahavaintoihin eli Suomessa myytävänä olevien ajoneuvojen pyyntihintoihin. Palvelussa ilmoitettuihin hintatietoihin sisältyvät kaikki verot.
Autoverolaskurilla voit laskea autoveron määrän suuntaa antavasti:
- henkilöautolle, joka on otettu käyttöön 1.1.2008 tai myöhemmin
- moottoripyörälle, joka on otettu käyttöön 1.1.2003 tai myöhemmin
- pakettiautolle, joka on otettu käyttöön 1.4.2009 tai myöhemmin.
Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus
Verohallinto on täsmentänyt ohjetta sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta (linkki). Ohjeen lukuun, joka käsittelee työvoiman vuokrausta sosiaalipalveluja varten (luku 9.2), on lisätty ohjaus arvonlisäverokäsittelystä tilanteessa, jossa terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoimaa vuokrataan sosiaalihuoltopalvelujen suorittamista varten.
Työvoiman vuokraus sosiaalihuoltoalalla ei ole arvonlisäverotonta sosiaalihuoltopalvelun myyntiä. Työvoiman vuokraus ei ole arvonlisäverotonta sosiaalihuoltoa siinäkään tapauksessa, että vuokrattava työvoima on terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoimaa, kun tämä työvoima vuokrataan sosiaalihuoltopalvelujen suorittamista varten. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimenkuvaan voi tällöin kuulua sosiaalihuollon palvelujen suorittamisen ohella myös joitain pienimuotoisia terveydenhuollon palveluja kuten lääkkeiden jakamista ja verenpaineen mittaamista. Kun terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoima vuokrataan kuitenkin pääasiallisesti sosiaalihuollon palvelujen suorittamista varten, kyse on arvonlisäverollisen palvelun myynnistä.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työvoiman vuokraaminen terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen suorittamista varten voi olla edellytysten täyttyessä arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua.
Digi- ja väestötietoviraston palvelut ruuhkautuneet
Digi- ja väestötietovirasto tiedottaa (linkki), että asiakaspalvelun käsittelyajat ovat tällä hetkellä normaalia pidemmät.
- Väestötietojärjestelmän todistusten toimitus, käsittelyaika 2 viikkoa
- Perukirjat, käsittelyaika 9 viikkoa
- Nimenmuutokset, käsittelyaika 3-5 kuukautta
- Holhoustoimen lupa-asiat, käsittelyaika 3-4 kuukautta
- Holhoustoimen määräämiset, käsittelyaika 4-5 kuukautta
- Avioehdon rekisteröinti, käsittelyaika 5 viikkoa
- Muuttoilmoitusten rekisteröinti, käsittelyaika 17 päivää
- Ulkomaalaisten rekisteröinti, käsittelyaika 9,5 viikkoa
On hyvä huomata, että sähköisen Todistukset väestötietojärjestelmästä -palvelun (linkki) kautta voi tilata monia todistuksia ja saada ne heti käyttöön (esim. elossaolotodistus, asuinpaikkatodistus).