TaxFax nro 71 • 1.12.2021
Vuoden 2022 verokortit
Verohallinto tiedottaa (linkki), että kaikkien vuoden 2022 verokortit tulevat 14.12. mennessä OmaVeroon. Kun uusi verokortti ilmestyy OmaVeroon, siitä lähtee sähköpostilla ilmoitus Suomi.fi-viestejä käyttäville asiakkaille.
Paperinen verokortti tulee kotiin vasta sen jälkeen, kun verokortti on valmistunut OmaVeroon. Paperiset verokortit kolahtavat postilaatikkoon aikaisintaan 3. joulukuuta, mutta viimeistään tammikuun puolivälissä.
Verokortin tuloraja on tarkoitettu ajanjaksolle 1.2.2022–31.12.2022, ei siis koko kalenterivuodelle. Tuloraja perustuu joko vuoden 2020 verotustietoihin tai vuonna 2021 tehdyn muutosverokortin tietoihin.
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2022
Verohallinto on julkaissut kuntien ja seurakuntien vuoden 2022 tuloveroprosentit (linkki). Rajoitetusti verovelvollisen osalta kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,00.
Veroilmoituslomaketta 5 ei enää yleensä postiteta
Verohallinto tiedottaa, että liikkeen- ja ammatinharjoittajille ei postiteta vuoden 2021 elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeita (lomake 5) tammikuussa 2022. Kuolinpesille veroilmoituslomake 5 postitetaan jatkossakin.
Aiemmin on luovuttu paperisten lomakkeiden lähettämisestä avoimille yhtiöille ja kommandiittiyhtiöille sekä yhteisöille, kuten osakeyhtiöille.
OmaVerossa on valmiina pohjatietoja elinkeinotoiminnan ilmoitusta varten.
Negatiivisen arvonlisäveron palautukset
Verohallinto tiedottaa, että negatiivisen alv-palautuksen käsittely muuttuu 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilta verokausilta (linkki).
Muutos vaikuttaa tilanteisiin, joissa negatiivinen alv pienenee eli maksettavaksi tulevan arvonlisäveron määrä kasvaa aiemmin ilmoitetusta. Jos alun perin virheellisesti ilmoitettu eli aiheeton palautus on käytetty työnantajasuoritusten tai jonkin muun veron maksamiseen, tämä aiheeton palautus peritään takaisin.
Tuleva muutos ei vaikuta takautuvasti verokausiin, jotka päättyvät 31.12.2021 tai sitä aikaisemmin. Viimeistään 31.12.2021 päättyvien verokausien negatiivisen arvonlisäveron palautus käsitellään jatkossakin nykyisellä tavalla, eli muun veron maksuun käytetty negatiivinen arvonlisävero peruutetaan ja muu vero täytyy maksaa uudelleen.
Uutta oikeuskäytäntöä
Rakennuksen eri osien käyttötarkoituksen merkitys kiinteistöverotuksessa
A Oy:n omistama kylpylähotellirakennus koostui kahdesta eri aikaan valmistuneesta osarakennuksesta, jotka oli kiinteistöverotuksessa arvostettu jälleenhankinta-arvoa ja ikäalennusta vahvistettaessa toimistorakennuksena. Asiassa oli ratkaistavana, oliko osarakennusten käyttötarkoitusta tarkasteltava kiinteistöverotuksessa erikseen vai oliko osarakennusten muodostaman rakennuskokonaisuuden käyttötarkoitusta tarkasteltava kokonaisuutena.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että arvioitaessa sitä, onko huomattava osa rakennuksesta ollut muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa jälleenhankinta-arvoasetuksen 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, rakennusta on tarkasteltava kokonaisuutena. Ei ollut perusteltua katsoa, että osarakennuksista muodostuvaa rakennuskokonaisuutta olisi kiinteistöverotuksessa arvioitava eri tavalla kuin yhtäaikaisesti valmistunutta rakennuskokonaisuutta. Vastaavaa tulkintaa tuli soveltaa arvostamislain 30 §:ssä säädettyä ikäalennusta määritettäessä.
Kylpylähotellirakennus osarakennuksineen muodostui pääasiassa hotellitilasta, jonka lisäksi rakennuksessa oli ravintola-, kylpylä-, kokous-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelutilaa. Kun otettiin huomioon, että rakennus kokonaisuutena arvioiden sisälsi pääasiassa hotellitiloja ja hotellikäyttöä palvelevaa muuta tilaa, huomattava osa rakennuksesta ei ollut ollut muussa kuin rakennuksen pääasiallisessa käyttötarkoituksessa. Siten rakennuksen jälleenhankinta-arvo ja ikäalennus tuli määrittää rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen eli hotellitoiminnan perusteella. Äänestys 4–1 (perusteluista). Kiinteistöverotus vuosilta 2011–2016.
KHO 1.12.2021 T:445 eli vuosikirjassa KHO:2021:169
Kylpylän päärakennusta ja kylpylärakennusta ei voitu verrata toimistorakennukseen
B Oy omisti kiinteistön, jolla sijaitsevien useiden eri rakennusten kokonaisuudessa toimi kylpylähotelli. Päärakennuksesta suurin osa oli eri ravintolatoimintoihin liittyviä tiloja. Kylpylärakennuksessa oli kylpylä- ja hotellitilojen lisäksi tilat day spa -hoidoille ja kampaamolle, keilahallille, kahdelle ravintolalle sekä lasten leikkimaailmalle. Suurin osa kylpylärakennuksesta oli muussa kuin hotellitoiminnan majoituskäytössä. Asiassa oli ratkaistavana, oliko kylpylähotellin päärakennuksen ja kylpylärakennuksen verotusarvot vahvistettava toimistorakennuksen jälleenhankinta-arvon laskentaperusteiden ja ikäalennusprosentin mukaan.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että kiinteistöveron verotusarvon määrittävää jälleenhankinta-arvoa ja ikäalennuksia oli tarkasteltava kunkin rakennuksen osalta erikseen. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että rakennuksilla oli liiketoiminnallinen yhteys samalla kiinteistöllä harjoitettavaan hotellitoimintaan ja että rakennukset muodostivat toiminnallisen kokonaisuuden. Kun otettiin huomioon kyseisten rakennusten käyttötarkoituksista ja rakenteista saatu selvitys, päärakennus ja kylpylärakennus eivät olleet verrattavissa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön vaatimalla tavalla jälleenhankinta-arvoasetuksen 14 §:n ja arvostamislain 30 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen toimistorakennukseen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jossa ottamatta kantaa rakennusten oikeaan luokitteluun asia oli palautettu Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi, ei muutettu. Kiinteistöverotus verovuosilta 2012–2017.
KHO 1.12.2021 T:444 eli vuosikirjassa KHO:2021:168