TaxFax nro 74 • 15.12.2021
Peruskorko
Valtiovarainministeriö on vahvistanut vuoden 2022 tammi-kesäkuulle peruskoroksi - 0,50 prosenttia (linkki). Peruskorko on ollut −0,50 prosenttia vuoden 2021 alusta.
Muutoksia tulorekisteriin ilmoittamisessa
Tulorekisteri tiedottaa muutoksista tulorekisteriin ilmoittamisessa (linkki).
Vuoden 2022 alusta alkaen autoedusta voidaan ilmoittaa uutena tietona auton päästöarvo. Tieto ilmoitetaan, jos autoedun määrää on alennettu työsuhdeauton nolla- tai vähäpäästöisyyden vuoksi. Autoedun määrää voidaan alentaa, jos auton hiilidioksidipäästöt ovat enintään 100 grammaa kilometriä kohden.
Muutoksia on tehty myös palkkojen takaisinperinnän käsittelysääntöihin. Käsittelysäännöillä estetään takaisinperinnän ilmoittaminen ennen kuin se on tosiasiassa tehty.
Jatkossa työeläkevakuutuksen eläkejärjestelynumeron voimassaolo tarkistetaan kohdekautta vasten. Näin vaikkapa joulukuun kohdekauden ilmoituksella voidaan antaa silloin voimassa ollut eläkejärjestelynumero, vaikka itse ilmoitus annettaisiin työeläkeyhtiön vaihtumisen jälkeen tammikuussa.
Vuodesta 2022 alkaen polkupyöräedun tai työsuhdematkalippuedun ilmoittamisessa käytetään tulolajeja Työsuhdematkalipun verovapaa osuus (341) ja Polkupyöräedun verovapaa osuus (363), jos etu on toteutettu rahapalkkaa alentamalla ja antamalla alennuksen suuruinen verovapaa etu. Tätä varten näille tulolajeilla on lisätty mahdollisuus ilmoittaa erikseen vakuuttamistieto. Vakuuttamistieto tarvitaan, koska näissä tilanteissa veronalaisen ja sairausvakuutusmaksun alaisen palkan määrä eroaa muiden sosiaalivakuutusmaksujen alaisen palkan määrästä.
Ilmailun polttoaineiden valmisteverotus
Verohallinto on julkaissut 15.12.2021 päivätyn ohjeen Ilmailussa käytettyjen polttoaineiden valmisteverotus (linkki). Ohje korvaa aikaisemman saman nimisen ohjeen. Ohjeen varsinainen sisältö on sama kuin aikaisemmassa ohjeessa. Ohjeen ilmailulainsäädäntöön liittyvät viittaukset on tarkistettu vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Sekä kaupalliseen lentotoimintaan että viranomaisen toimeksiannosta suoritettaviin lentoihin käytettävä polttoaine on verotonta. Yksityisessä huvi-ilmailussa käytettävä polttoaine toimitetaan ilmailukäyttöön verollisena.
Uutta oikeuskäytäntöä
Holdingyhtiön käyttö yrityskaupassa ei ollut veronkiertoa
Ruotsalaiset yhtiöt H AB ja B AB olivat elokuussa 2010 sopineet muun ohella E Oy:n osakkeiden myynnistä B AB:lle ja siitä, että B AB voi siirtää oikeutensa ja velvollisuutensa ostaa sanotut osakkeet välittömästi tai välillisesti omistamalleen tytäryhtiölle. B AB:n tytäryhtiö oli perustanut D Oy:n elokuussa 2010. Syyskuussa 2010 ennen yrityskaupan loppuun saattamista B AB oli siirtänyt oikeutensa ja velvollisuutensa E Oy:n osakkeiden ostamiseen D Oy:lle. Omistusoikeus E Oy:n osakkeisiin oli siirtynyt D Oy:lle syyskuun 2010 lopussa. D Oy oli rahoittanut E Oy:n osakkeiden hankinnan pääosin B AB:lta ottamallaan velalla, josta aiheutuneet korkokulut D Oy oli vähentänyt vuosittain verotuksessaan.
Verotarkastuskertomuksessa oli katsottu, että yrityskaupan lainavastuun siirtämiselle monivaiheisessa omistus- ja rahoitusjärjestelyssä D Oy:lle ei ollut esitetty verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia perusteita ja että järjestely oli toteutettu yksinomaan veroetujen saamiseksi hyödyntämällä Suomen konserniavustusjärjestelmää ja korkovähennysoikeutta. E Oy:n osakkeiden hankintaan kohdistuvan velan korkokulut oli tällä perusteella lisätty D Oy:n verotettaviin tuloihin verovelvollisen vahingoksi toimitetuissa verovuosien 2012–2015 verotuksien oikaisuissa ja verovuoden 2016 verotusta toimitettaessa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli lisäksi esittänyt, että esillä olevat toimet olivat kokonaisuudessaan keinotekoisia tavalla, joka oli verrannollinen korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2016:72 esillä olleeseen tilanteeseen.
D Oy oli hankkinut E Oy:n osakkeet riippumattomalta osapuolelta. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain esitöiden perusteella lainsäätäjän lähtökohta oli, että riippumattomien osapuolten välisissä osakekaupoissa holdingyhtiöiden käyttöön liittyviä veroetuja rajoitetaan lakia muuttamalla. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon, että elinkeinotulon verottamisesta annetun lain lähtökohta oli, että elinkeinotoiminnassa kertyneet korkokulut ovat vähennyskelpoisia, holdingyhtiön perustamista riippumattomien tahojen välisen yrityskaupan osakkeita hankkivaksi yhtiöksi ja holdingyhtiön rahoittamista osin omalla pääomalla ja osin konsernin sisäisellä velalla ei ollut katsottava verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n perusteella keinotekoiseksi toimeksi.
Tällaista tilannetta ei myöskään ollut rinnastettava korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2016:72 esillä olleeseen tilanteeseen. D Oy:llä oli siten oikeus vähentää E Oy:n hankintaan kohdistuvan velan korkokulut verovuosien 2012 ja 2013 verotuksissaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 7 §:ssä ja 18 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyllä tavalla sekä verovuosien 2014–2016 verotuksissaan saman lain 7 §:ssä, 18 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 18 a §:ssä säädetyllä tavalla. Verovuodet 2012–2016.
KHO 15.12.2021 T:H4502 eli vuosikirjassa KHO:2021:179
Konsernissa lyhyen ajan sisällä tehtyjä osakeluovutuksia pidettiin keinotekoisina
Pääomasijoittajien A:n ja B:n välillisesti omistama C A/S oli vuonna 2005 ostanut pörssinoteeratun D A/S:n osakekannan. D A/S:n tytäryhtiö E A/S oli heinäkuussa 2008 perustanut H AB:n. E A/S oli 25.8.2008 luovuttanut H AB:lle noin 83,8 prosenttia F Oy:n osakkeista apporttina ja myynyt loput noin 16,2 prosenttia velaksi jääneellä kauppahinnalla. E A/S oli 26.8.2008 merkinnyt G Oy:n uusia osakkeita ja maksanut osakkeiden merkintähinnan apporttina luovuttaen 56 prosenttia H AB:n osakkeista. G Oy oli 27.8.2008 ostanut loput 44 prosenttia H AB:n osakkeista. E A/S oli myöntänyt G Oy:lle kauppahintaa vastaavan lainan, josta aiheutuneet korkokulut yhtiö oli vähentänyt vuosittain verotuksessaan. Vuoden 2008 osakeluovutusten oli esitetty liittyneen vuonna 2005 toteutettuun yrityskauppaan ja siihen, että rahoittajien kanssa oli sovittu lainojen uudelleenrahoittamisesta ja siirtämisestä mahdollisimman lähelle operatiivisia yhtiöitä.
Vuonna 2008 toteutetuissa osakeluovutuksissa E A/S:n välitön omistus F Oy:ssä oli muutettu välilliseksi. Omistusrakenteen muutos oli toteutettu lyhyen ajanjakson kuluessa osakeluovutusten sarjana. Osakeluovutusten avulla konserniin oli luotu uusia velkasuhteita, joilla oli pyritty siirtämään E A/S:iin kohdistunutta korkorasitusta H AB:n osakkeiden kauppahintaa vastaavilta osin G Oy:lle. Kun osakeluovutuksia tarkasteltiin kokonaisuutena, niiden tarkoituksena oli ollut korkovähennysten muodossa kertyvän verotuksellisen edun tavoittelu. Osakeluovutukset eivät siten olleet vastanneet asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, ja ne olivat luonteeltaan keinotekoisia.
Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella korkojen vähennysoikeutta rajoittavat kansalliset toimet eivät ole SEUT 49 artiklassa tarkoitetun sijoittautumisvapauden vastaisia, jos toimilla puututaan vain täysin keinotekoisiin järjestelyihin. Unionin tuomioistuimen asiassa C-484/19, Lexel, antamalla tuomiolla ei ole katsottava muutetun tätä vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Näiden seikkojen ja esillä olevien osakeluovutusten keinotekoisen luonteen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että G Oy:lle kertyneiden korkokulujen vähennysoikeuden epääminen verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n nojalla ei esillä olleessa tilanteessa ollut SEUT 49 artiklan vastaista. Korkokulujen vähennysoikeuden epääminen ei myöskään ollut Pohjoismaiden välisen verosopimuksen syrjintäkiellon vastaista.
KHO 15.12.2021 T:H4500 eli vuosikirjassa KHO:2021:178