TaxFax nro 75 • 16.12.2021
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 186/2021, VaVM 27/2021), jonka perusteella lain määritelmät täyttäville hyväksyttäville tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoille myönnetään vuoden 2022 alusta alkaen korkeampi 150 prosentin lisävähennys nykyisen 50 prosentin lisävähennyksen sijaan. Lisäksi lain voimassaoloaika pidentyy vuoden 2027 loppuun.
Korotettua 150 prosentin lisävähennysprosenttia sovelletaan vain verovuosina 2022-2027, jolloin verovuodelta 2021 hyväksyttäviin menoihin sovelletaan voimassa olevan lain sanamuodon mukaista 50 prosentin lisävähennystä. Jos hanke on alkanut vuonna 2021 ja jatkuu seuraavina vuosina, korkeampaa 150 prosentin lisävähennystä sovelletaan siltä osin kuin hankkeeseen liittyvät lisävähennykseen oikeuttavat menot kohdistuvat verovuosille 2022-2027.
Siirtohinnoitteluoikaisut
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 188/2021, VaVM 28/2021), jonka perusteella muutetaan siirtohinnoitteluoikaisun kriteereitä.
Muutokset tarkentavat ja osin laajentavat siirtohinnoitteluoikaisun edellytyksiä. Muutoksia sovelletaan 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavalta verovuodelta.
Muutosten tavoitteena on se, että siirtohinnoitteluoikaisusääntö vastaa OECD:n malliverosopimusta ja verosopimusten tulkinnassa käytettäviä OECD:n siirtohinnoitteluohjeita.
Siirtohinnoittelutilanteiden tarkastelu tapahtuu markkinaehtoperiaatteen puitteissa.
Siirtohinnoitteluprosessi sisältää ensivaiheessa liiketoimen määrittämisen sen tosiasiallisen sisällön mukaisesti. Tämä edellyttää, että on tunnistettu asiaankuuluvat taloudelliset tai rahoitukselliset suhteet ja niihin vaikuttavat taloudelliset olennaispiirteet, joita ovat sopimusehdot, osapuolten toiminnot, varat ja riskit, siirretyn omaisuuden tai tarjotun palvelun omaispiirteet, osapuolten ja markkinoiden taloudelliset olosuhteet sekä osapuolten liiketoimintastrategiat. Vasta tämän jälkeen on mahdollista edetä prosessin vaiheisiin, joissa tarkastellaan sitä, millaisesta hinnasta riippumattomat osapuolet olisivat määritetyn liiketoimen osalta sopineet.
Siirtohinnoitteluoikaisusäännökseen on sisällytetty myös mahdollisuus etuyhteysliiketoimen sivuuttamiseen. Liiketoimi on mahdollista sivuuttaa, jos kokonaisarvion perusteella voidaan todeta, että määritetty liiketoimi poikkeaa siitä, mitä taloudellisesti järkevästi toimivat, toisistaan riippumattomat osapuolet vastaavissa olosuhteissa olisivat sopineet. Edellytyksenä on lisäksi, ettei määritellylle etuyhteysliiketoimelle voida vahvistaa markkinaehtoperiaatteen mukaista hintaa.
Vuoden 2022 tuloverotukseen muutoksia
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 142/2021, VaVM 16/2021), joiden perusteella tuloverotus muuttuu vuoden 2022 alusta.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan. Muutos koskee kotitalous-, hoiva- tai hoitotyön perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä vuosina 2022 ja 2023 sekä öljylämmityksestä luopumista vuosina 2022-2027.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotetaan työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 30 prosenttiin.
Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla rakennuskohtainen öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä.
Muiden kotitalousvähennykseen oikeuttavien töiden osalta kotitalousvähennys säilyy ennallaan.
Kotitalousvähennystä laskettaessa vähennetään ensin muiden töiden kuin korotetun enimmäismäärän piirissä olevien töiden perusteella myönnettävä vähennys. Vähentämisjärjestyksellä on merkitystä tilanteissa, joissa vähentämättä jäänyt määrä vähennetään verovelvollisen puolison verotuksessa. Vähentämisjärjestyksen johdosta puolisot voivat saada maksimaalisen hyödyn kotitalousvähennyksestä.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisesti
Työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden.
Määräaikainen alennus on voimassa vuosien 2022-2025 verotuksessa. Alennus koskee autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.
Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko vähennyskelpoiseksi
Tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot säädetään tuloverolaissa vähennyskelpoisiksi korkomenoiksi. Muutos kohdistuu käytännössä yhteismetsäosuuksien hankintaan kohdistuvan velan korkoihin. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran jo vuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Metsävähennystä rajoitetaan metsärahastojen osalta
Metsävähennystä muutetaan siten, että jatkossa yhteismetsillä on metsävähennysoikeus verovuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien perusteella vain, jos sen osakaskunnan osuuksista verovuoden päättyessä vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa.
Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2022
|
Verotettava ansiotulo, euroa |
Vero alarajan kohdalla, euroa |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
|
19 200 |
8 |
6 |
|
28 700 |
578 |
17,25 |
|
47 300 |
3 786,5 |
21,25 |
|
82 900 |
11 351,5 |
31,25 |
Kunnallisverotuksen perusvähennys
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 630 eurosta 3 740 euroon. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi palkkatuloa saavalla noin 7 800 euron ja eläketuloa saavalla noin 12 200 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuu palkkatulon saajalla noin 31 000 euron ja eläketulon saajalla noin 25 600 euron vuosituloille.
Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan
Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 840 eurosta 1 930 euroon. Vähennyksen poistumaprosenttia korotetaan 1,89 prosentista 1,96 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 132 200 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä. Vähennyksen kertymäprosenttia nousee 12,7 prosenttista 13 prosenttiin.
Ulkomaisen avainhenkilön verotus Ahvenanmaalla
Palkkatulon lähdeveron suuruus on 14,5 prosenttia, jos ulkomailta tulevan palkansaajan palkkatulosta on suoritettava kunnallisveroa Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle. Muutoksella pyritään saattamaan yhdenvertaiseen asemaan Ahvenanmaan kunnalle kunnallisveroa suorittavat avainhenkilöt suhteessa niihin avainhenkilöihin, jotka maksavat palkkatulostaan ainoastaan lähdeveroa. Mikäli Ahvenanmaan kunnassa asuvalta avainhenkilöltä on peritty verokantaa korkeampaa avainhenkilön lähdeveroa vuosina 2020 ja 2021 saadusta palkkatulosta, hän voi hakea lähdeveron palautusta.
Sähkö- ja vetyautojen autovero poistuu ja ajoneuvovero nousee
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 176/2021, VaVM 23/2021), joiden perusteella muutetaan autoverolakia ja ajoneuvoverolakia.
Muutokset merkitsevät sitä, että autoista, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, ei suoriteta autoveroa. Samalla näistä autoista kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Perusvero nousee 65 euroa vuodessa.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022. Muutoksia sovelletaan autoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 1.10.2021 tai sen jälkeen.
Niistä autoista, jotka on verotettu 1.10.2021 ja 31.12.2021 välisenä aikana, Verohallinto maksaa autoveron takaisin oikaisupäätöksellä ilman hakemusta.
Ajoneuvoveron perusveron korotus koskee autoja, jotka on käyttöönotettu 1.10.2021 tai sen jälkeen. Korotettua perusveroa kuitenkin sovelletaan vasta 1.10.2023 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon.
Hybridijärjestelyjen verotus
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 204/2021, VaVM 20/2021), joka vaikuttaa hybridijärjestelyjen verotukseen. Muutos laajentaa rajoitetusti verovelvollisten yhtiömiesten verovelvollisuutta käänteisen hybridiyksikön tilanteissa. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa.
Tavoitteena on puuttua tilanteisiin, joissa elinkeinoyhtymän tulo jää verottamatta käänteisen hybridiyksikön tilanteesta johtuen. Käänteisen hybridiyksikön tilanteella tarkoitetaan tilannetta, joissa yksikköä pidetään toisen valtion lakien mukaisesti verotuksessa läpivirtaavana yksikkönä ja toisen valtion lakien mukaisesti erillisenä verovelvollisena.
Polttoturpeen verotus
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 144/2021, VaVM 30/2021), jonka perusteella polttoturpeen verotuksessa otetaan käyttöön niin sanottu lattiahintamekanismi, jonka avulla varmistetaan turpeen energiakäytön väheneminen, jos päästöoikeuden hinta laskisi matalalle tasolle.
Lisäksi polttoturpeen verottoman käytön soveltamisala laajenee nykyisestä vuosina 2022-2029. Vuosina 2022-2026 verotonta on enintään 10 000 megawattitunnin vuotuinen käyttö ja vuosina 2027-2029 enintään 8 000 megawattitunnin vuotuinen käyttö. Verottomuus koskee kaikkia polttoturvetta käyttäviä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia.
Turpeen käyttäjien rekisteröitymis- ja ilmoitusvelvollisuus laajenee koskemaan turpeen verollisen käytön lisäksi myös niitä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia, jotka käyttävät polttoturvetta lämmön tuotantoon alle verottomaksi säädetyn rajan. Tällaista käyttäjää pidetään verotuksessa polttoturpeen pienkäyttäjänä. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022.
Veikkauksen arpajaisveroon määräaikainen alennus
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 145/2021, He 218/2021, VaVM 26/2021), jonka perusteella yksinoikeudella toimeenpantaviin arpajaisiin sovellettavaa verokantaa alennetaan 3,4 prosenttiin vuodelle 2022 ja 5,0 prosenttiin vuodelle 2023.
Arpajaisverolain verokannan väliaikainen alentaminen on mitoitettu siten, että Veikkaus Oy:n vuodelta 2022 maksettavaksi tulevan arpajaisveron määrä alentuu noin 99 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa vastaavasti yhtiön tuottoa. Täten tuotoista jää jaettavaksi enemmän avustuksia. Tämä lieventää tuoton alenemisesta järjestöille ja muille avustuksia saaville tahoille tästä aiheutuvia taloudellisia vaikeuksia.
Alkoholijuomien verotus
Tasavallan presidentti on vahvistanut muutokset alkoholi- ja alkoholijuomaverotukseen (He 175/2021, VaVM 22/2021). Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022.
Oluen alennetun verotason rajaa on korotettu 2,8 tilavuusprosentista 3,5 tilavuusprosenttiin etyylialkoholia. Miedon oluen verotaso korotettiin aikaisemmasta 24,75 sentistä 28,35 senttiin senttilitralta etyylialkoholia.
Riippumattomat alkoholin pienvalmistajat saavat antaa itse pientuotantotodistuksen, jolla ilmoitetaan vuosituotannon määrä ja pientuotantoalennuksen edellytysten täyttyminen.
Vapautus arvonlisäverosta pandemian perusteella
Tasavallan presidentti on vahvistanut arvonlisäverolain muutoksen (He 189/2021, VaVM 24/2021), jonka perusteella Komission tai EU-viraston tai -elimen tekemät tavaroiden maahantuonnit ja yhteisöhankinnat on vapautettu arvonlisäverosta tilanteissa, joissa komissio tai EU-virasto tai -elin hankkii tavaroita ja palveluja suorittaessaan sille annettuja tehtäviä covid-19-pandemiaan reagoimiseksi.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022 ja niitä sovelletaan taannehtivasti 1.1.2021 alkaen.