TaxFax nro 76 • 20.12.2021
Koronaviruksen kotitesti vapautetaan arvonlisäverosta
Hallitus esittää (He 233/2021), että covid-19-sairauden itse suoritettavassa testauksessa käytettävät in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet vapautetaan väliaikaisesti verosta.
Arvonlisäverosta vapauttaminen koskisi sekä Suomessa tapahtuvia kotitestien myyntejä että kotitestien hankintoja EU:n ulkopuolelta ja toisesta jäsenvaltiosta. Myynnin verovapauteen liittyy oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä vero. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 ja se olisi voimassa 31.12.2022 saakka.
Kuolinpesän veroasioiden hoitaminen
Kuolinpesän veroasiat hoidetaan useimmiten paperilla. Sähköinen asiointi on mahdollista, jos kuolinpesällä on Y-tunnus. Kuolinpesällä on Y-tunnus, jos se on harjoittanut elinkeinotoimintaa tai maa- ja metsätaloutta (linkki). Mikäli kuolinpesän asioita halutaan hoitaa sähköisesti, siihen tarvitaan aina Suomi.fi-valtuutus. Valtuutta pitää erikseen hakea.
Verohallinto suosittelee, että kuolinpesän osakkaat valtuuttavat asianhoitajan hoitamaan kaikkia kuolinpesän veroasioita. Verohallinto lähettää kaiken veropostin osoitteeseen, jonka kuolinpesän valtuuttama henkilö on ilmoittanut Verohallinnolle.
Kuolinpesän osakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että osoitetiedot ovat ajan tasalla. Jos kuolinpesän yhteyshenkilö tekee Digi- ja väestötietovirastoon muuttoilmoituksen, joka koskee hänen henkilökohtaista osoitettaan, kuolinpesän osoitetiedot eivät välttämättä päivity sitä kautta Verohallintoon.
Jos kuolinpesä ei ole valtuuttanut ketään, Verohallinto lähettää veropostin siihen osoitteeseen, joka perukirjassa ilmoitetulla yhteyshenkilöllä on ollut silloin, kun perukirja on toimitettu Verohallintoon.
Kun kuolinpesän pankkitili on voimassa ja tilinumero Verohallinnon tiedossa, helpottuu mahdollisen veronpalautuksen maksu kuolinvuoden verotuksen osalta. Tilinumero kannattaa pitää yleensä voimassa, kunnes kuolinpesän varat on jaettu ja kuolinpesä on kokonaan lakkautettu.
Verohallinto lähettää kuolinpesälle esitäytetyn veroilmoituksen joka kevät niin kauan, kunnes kuolinpesä lakkaa. Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä siltä vuodelta, jolloin perintö on jaettu. Perinnönjakoon asti kertyneet tulot ilmoitetaan kuolinpesän veroilmoituksella. Perinnönjaon jälkeen kertyvät tulot kuuluvat niille osakkaille, jotka ovat saaneet niihin oikeuden. He myös ilmoittavat saamansa tulot omalla veroilmoituksellaan.
Ulkomaille maksettavien osinkojen lähdeveroprosentit 2022
Verohallinto on julkaissut Suomesta ulkomaille maksettavien osinkojen, sijoitusrahastojen voitto-osuuksien ja rojaltien lähdeveroprosentit vuonna 2022 (linkki). Jos valtiota ei mainita, vero on 20 % tai 30 %.
Metsävähennys
Verohallinto on julkaissut 16.12.2021 päivätyn ohjeen Metsävähennys (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty. Ohjeeseen on lisätty omat kappaleet metsävähennyksestä verotusyhtymän purkautumistilanteissa (4.3.2), ja yhteismetsään liittämisessä (4.3.3) sekä metsävähennyksen muuttumisesta negatiiviseksi (5.2) ja kuolinpesän luovutusvoitosta (7.1.10).
Kuolinpesän luovutusvoitto
Verovuoden aikana kuolleen henkilön kuolinpesää verotetaan kuolinvuodelta sekä vainajan että kuolinpesän tuloista. Vainajan mahdollisesti vielä kuolinvuotensa aikana luovuttamien metsien luovutusvoittoon ja kuolinpesän jo vainajan kuolinvuoden aikana luovuttamien metsien luovutusvoittoihin lisätään tämän vuoksi vainajan elinaikana käytettyä metsävähennystä.
Jos kuolinpesä luovuttaa metsävähennysjärjestelmässä olevaa metsää vainajan kuoleman jälkeisinä verovuosina, lisätään luovutusvoittoon vain kuolinpesän käyttämää metsävähennystä. Vainajan elinaikana käytettyjä metsävähennyksiä ei voida lisätä kuolinvuoden tai perinnönjaon jälkeen tehtävistä luovutuksista laskettaviin luovutusvoittoihin.
Kuolinpesän luovuttaessa omistusosuuksiaan verotusyhtymässä verotetuista metsistä, luovutusvoittoon voidaan lisätä korkeintaan se määrä yhtymän käyttämää metsävähennystä, joka on käytetty vainajan kuoleman jälkeen eli kuolinpesän varsinaisena osakkuusaikana.
Hankintatyö metsätalouden verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 13.12.2021 päivätyn ohjeen Hankintatyö verotuksessa (linkki). Ohjeessa käsitellään hankintatyön arvon verotusta tekijänsä ansiotulona sekä hankintatyön arvon vähentämistä metsätalouden veronalaiseksi pääomatuloksi luettavasta hankintakauppatulosta.
Hankintatyöhön kohdistuu veronhuojennus, jonka mukaan hankintatyön arvo on veronalaista vain siltä osin kuin valmistetun tai kuljetetun puutavaran määrä ylittää 125 kuutiometriä.
Verovelvollinen tekee hankintatyötä valmistaessaan tai kuljettaessaan puutavaraa maatilan metsästä tapahtuneen hankintakaupan tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydessä.
Rahoitusliiketoiminnan siirtohinnoittelu
Verohallinto on julkaissut 17.12.2021 päivätyn kannanoton OECD:n rahoitusliiketoimia koskeva siirtohinnoitteluohjeistus (linkki). Aikaisempaa kannanottoa on päivitetty päätöksen KHO:2021:66 perusteella.
Verohallinto katsoo, että konserniin kuulumisesta saatu satunnainen hyöty on voitu ottaa huomioon konsernin sisäisen rahoituksen hinnoittelussa jo ennen rahoitusliiketoimia koskevien ohjepäivitysten julkaisua (11.2.2020).
Näin ollen rahoitusliiketoimien siirtohinnoittelua koskevia ohjepäivityksiä voidaan aiemmasta kannanotosta poiketen käyttää tulkintalähteenä myös ennen päivitysten julkaisua päättyneisiin verovuosiin myös implisiittisen tuen ja konsernin luottoluokituksen hyödyntämisen osalta.
Maanmittauslaitoksen maksut nousevat
Maanmittauslaitos tiedottaa, että kiinteistötoimitusmaksut nousevat keskimäärin 2,5 prosenttia 1.1.2022. Yleisin kiinteistötoimitus, 0,1–1 hehtaarin suuruisen määräalan lohkominen, maksaa 1.1.2022 alkaen 1 120 euroa.
Lainhuudon käsittelymaksu nousee vuoden 2022 alusta 144 euroon kiinteistöä kohden. Kiinteistön kiinnityksen vahvistaminen maksaa vuoden 2022 alusta sähköisesti 22 euroa ja kirjallisena 40 euroa.
Uutta oikeuskäytäntöä
Varainsiirtoverovelvollisuutta ei ollut kiinteistöyhtiön jakautuessa
Kiinteistö Oy B oli tavallinen kiinteistöyhtiö, joka harjoitti vuokra-asuntojen rakennuttamista, omistamista ja vuokraamista. Kiinteistö Oy B omisti muun ohessa 11 kiinteistöä. Kiinteistö Oy B oli tarkoitus jakaa kokonaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 c §:ssä ja osakeyhtiölaissa tarkoitetulla tavalla niin, että jakautumisen yhteydessä perustettaville vastaanottaville yhtiöille siirtyisi kullekin yksi kiinteistö. Vastaanottavien yhtiöiden oli tarkoitus olla ensin tavallisia kiinteistöosakeyhtiöitä, mutta niiden yhtiöjärjestyksiä muutettaisiin jakautumisen toteuttamisen jälkeen siten, että niistä tulisi asunto-osakeyhtiöitä tai keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä.
Koska Kiinteistö Oy B:n kokonaisjakautuminen toteutettaisiin asiassa soveltuvissa yhtiöoikeudellisissa säännöksissä eli osakeyhtiölain säännöksissä tarkoitetulla tavalla, vastaanottavien yhtiöiden ei ollut suoritettava niille kokonaisjakautumisessa siirtyvistä kiinteistöistä varainsiirtoveroa varainsiirtoverolain 4 §:n 1 momentin ja 6 momentin perusteella. Koska kokonaisjakautumisella ja yhtiöjärjestysten muutoksilla ei ollut katsottava pyrittävän välttämään varainsiirtoverolain mukaista veropohjaa, vastaanottavien yhtiöiden ei myöskään ollut suoritettava niille kokonaisjakautumisessa siirtyvistä kiinteistöistä varainsiirtoveroa varainsiirtoverolain 37 §:n perusteella. Ennakkoratkaisu.
KHO 17.12.2021 T:H4598 eli vuosikirjassa KHO:2021:183
Varainsiirtoverovelvollisuutta ei ollut kiinteistöyhtiön sulautuessa
Kiinteistö Oy B oli tavallinen kiinteistöyhtiö, joka omisti tontin ja sillä olevat, vuokralle annetut rakennukset. Kiinteistö Oy B:n oli tarkoitus sulautua osakeyhtiölain 16 luvussa tarkoitetulla tavalla Kiinteistö Oy A:han. Kiinteistö Oy A oli keskinäinen kiinteistöyhtiö. Sulautumisen yhteydessä Kiinteistö Oy A:n yhtiöjärjestyksen toimialaa ja huoneistoselitelmää koskevia kohtia oli tarkoitus muuttaa siten, että niissä otettiin lukuun myös Kiinteistö Oy B:ltä siirtyvät kiinteistöt ja tilat. Sulautumisessa siirtyviä tiloja koskevan vuokrasopimuksen oli tarkoitus siirtyä Kiinteistö Oy A:n osakkaiden nimiin.
Varainsiirtoverolakia edeltänyttä leimaverolakia koskevassa oikeus- ja verotuskäytännössä sulautumistilanteet oli niiden yleisseuraantoluonteen vuoksi katsottu vapaiksi leimaverosta edellyttäen, että sulautuminen oli toteutettu kulloinkin sovellettavan yhtiöoikeudellisen lainsäädännön mukaisesti. Varainsiirtoverolain esitöistä ei ilmennyt, että tarkoitus olisi ollut tältä osin laajentaa kiinteistöjen omistusoikeuden veronalaisten luovutusten alaa. Tähän nähden varainsiirtoverolain 4 §:n 6 momentissa olevalla toiminnan jatkamista koskevalla viittauksella ei voitu katsoa tarkoitetun asettaa verovapaudelle aiemmasta oikeustilasta poikkeavia aineellisia edellytyksiä. Tämän vuoksi, ja kun otettiin huomioon, ettei varainsiirtoverovelvollisuuden kannalta merkitystä ollut annettava sille seikalle, että Kiinteistö Oy A:n yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmää koskevaa kohtaa muutetaan sulautumisen yhteydessä, Kiinteistö Oy A:n ei ollut suoritettava varainsiirtoveroa sille Kiinteistö Oy B:n sulautumisessa siirtyvästä kiinteistöstä. Ennakkoratkaisu.
KHO 17.12.2021 T:H4596 eli vuosikirjassa KHO:2021:182