TaxFax nro 77 • 22.12.2021
Ongelmia tilinpäätöstietojen välittämisessä
Verohallinto tiedottaa, että osakeyhtiöiden OmaVeron kautta 22.11.–16.12. annetut tilinpäätöstiedot eivät välittyneet suoraan Patentti- ja rekisterihallitukselle. Ongelma koskee muutamaa tuhatta yhtiötä. Muiden ilmoituskanavien kautta annetut tilinpäätökset ovat välittyneet normaaliin tapaan.
Verohallinto on kartoittanut yhteisöt, joita ongelma koskee ja aloittanut tilinpäätöstietojen välittämisen PRH:lle. Suurin osa tilinpäätöksistä on jo välitetty, ja vielä puuttuvat tiedot välitetään 27.12.2021 mennessä.
Asiakkaiden ei tarvitse olla yhteydessä Verohallintoon tai PRH:een, eikä asiakkaille aiheudu tapahtuneesta seuraamuksia.
Osakesäästötilin veronkorotukset
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 213/2021, VaVM 31/2021), jonka perusteella usean osakesäästötilin tilanteessa veronkorotus jätetään jatkossa määräämättä, jos varoja on vain yhdellä tilillä. Veronkorotuksen määräämättä jättäminen ja alentaminen on mahdollista myös tietyissä muissa tilanteissa. Muutosta sovelletaan jo verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Verohallinto on julkaissut 20.12.2021 päivätyn ohjeen Ennakonpidätyksen toimittaminen (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty. Seuraavassa ote ohjeen kohdasta (luku 10), joka käsittelee ennakonpidätystä käyttökorvauksesta:
Ennakonpidätys käyttökorvauksesta
Käyttökorvaus on tekijänoikeuden (esimerkiksi kirjalliset teokset, taideteokset), valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden (esimerkiksi patentti, malli ja tavaramerkki) käyttämisestä ja luovuttamisesta maksettavaa korvausta. Käyttökorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
Jos käyttökorvaus perustuu perintönä tai testamentilla saatuun tai vastiketta vastaan hankittuun oikeuteen, se on luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa ja ennakonpidätys toimitetaan lähtökohtaisesti 30 prosentin suuruisena. Tätä kaavamaista ennakonpidätysprosenttia voidaan verovelvollisen pyynnöstä ja selvityksestä kuitenkin alentaa vastaamaan lopullisia veroja ja maksuja, jos on ilmeistä, että ennakonpidätys kaavamaisella prosentilla toimitettuna on liian suuri.
Kaavamaista ennakonpidätysprosenttia ei siten käytetä, jos esimerkiksi vähennyskelpoisten kulujen vuoksi suorituksen saaja on hakenut verokorttiin muutosta ja hän esittää verokortin suorituksen maksajalle hyvissä ajoin ennen suorituksen maksua. Muutosverokortilla ennakonpidätysprosentti voi olla pienempi kuin kaavamainen ennakonpidätysprosentti.
Luonnollisen henkilön saama käyttökorvaus on veronalaista ansiotuloa, josta suorituksen maksaja toimittaa ennakonpidätyksen palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan tai käyttökorvausta varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan. Jos käyttökorvauksen saaja ei esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin suuruisena. Jos suorituksen saaja on maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä, ei ennakonpidätystä toimiteta.
Ennakonpidätys ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle maksettavasta käyttökorvauksesta on 13 prosenttia
Jos suorituksen saaja on maksuhetkellä ennakkoperintärekisterissä, ei ennakonpidätystä toimiteta.
Mahdollinen arvonlisäveron osuus vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista.
Energiaverotukseen muutoksia
Tasavallan presidentti on vahvistanut energiaverotusta koskevaan lainsäädäntöön tehtävät muutokset (He 212/2021, VaVM 29/2021).
Alempaan sähköveroluokkaan II siirretään sähkö, joka käytetään kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon lämpöä tuottavissa lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa. Myös kaukolämpö- tai kaukokylmäverkkoon liittämättömissä lämpöpumpuissa, joiden kokonaisteho on vähintään 0,5 megawattia, ja geotermisen lämpölaitoksen kiertovesipumpuissa käytettävä sähkö kuuluu sähköveroluokkaan II. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon verotusta muutetaan samalla siten, ettei lämpöpumppujen tuottama lämpö kiristä yhteistuotantoon käytettävien lämmityspolttoaineiden verotusta.
Sähköveroluokkaan II kuuluvien konesalien piiriä laajennetaan siten, että myös nykyistä pienemät konesalit ovat oikeutettuja hankkimaan sähköä alemmalla sähköveroluokan II verolla. Konesaleille säädettään kuitenkin niiden palvelinlaitetehoon, ylijäämälämmön hyötykäyttöön ja energiatehokkuuteen perustuvia vaatimuksia, jotta ne olisivat oikeutettuja hankkimaan sähköä alennetulla veroluokalla.
Energiaverotukseen sisältyvää teollisuuden määritelmää laajennetaan siten, että teollinen kierrätysmateriaalien valmistus ja jalostus ovat oikeutettuja energiaverotukiin. Teollisessa kierrätysmateriaalien valmistuksessa ja jalostuksessa käytetty sähkö siirretään siten alempaan sähköveroluokkaan II.
Biokaasulle säädetään liikennekäytössä valmistevero, joka muiden verotettavien energiatuotteiden tavoin muodostuu biokaasun ominaisuuksien perusteella energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Kestävästi tuotettu biokaasu on käytännössä hiilidioksidiverotonta, jolloin sen verotaso on vajaa puolet maakaasun verosta. Biokaasun lämmitys- ja työkonekäyttö säilyy edelleen verottomana. Myös biokaasun pientuotanto on verotonta.
Lisäksi ammattimainen vesiviljely siirretään maatalouden energiaveron palautuksen piiriin.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2022. Lämpöpumpuissa, sähkökattiloissa ja geotermisen lämpölaitoksen kiertovesipumpuissa käytettävän sähkön sähköveroluokan muutos tulee kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun tarvittavat EU-hyväksynnät kyseisille verotuille on saatu.
Valmisteverotukseen täsmennyksiä
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 190/2021, VaVM 25/2021), joiden perusteella valmisteverotuslakia muutetaan siten, että siinä huomioidaan yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden jäsenvaltioiden välisten siirtojen ja valvonnan automatisoinnin laajentaminen nykyisestä verottomien tuotteiden siirroista tuotteisiin, jotka on jo luovutettu kulutukseen ja siten kertaalleen verotettu. Lisäksi tarkennetaan säännöksiä, jotka koskevat valmisteveron alaisten tuotteiden siirtoja tilanteissa, joihin sovelletaan osin myös tullilainsäädäntöä. Muutokset tulevat voimaan 13.2.2023.
Korkovähennysoikeuden rajoittaminen elinkeinotulon verotuksessa
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 211/2021, VaVM 32/2021), joiden perusteella yritysten mahdollisuutta hyödyntää nk. tasevapautusta on rajoitettu korkoja vähennettäessä.
Tasevertailuun perustuva poikkeus
Elinkeinoverolain tasevertailussa konsernitaseessa olevaa velkaa, joka on merkittävän omistusosuuden omistavalle taholle, pidetään tasevertailua tehtäessä omana pääomana. Merkittävänä omistusosuutena pidetään kymmentä prosenttia. Huomioon otetaan myös etuyhteydessä olevan tahon kautta syntyvä omistus.
Tasevapautuksen saaminen edellyttää selvitystä siitä, että verovelvollisen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa. Lisäksi vaaditaan, että tasevertailun perusteena olevien vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen taseen ja vahvistetun konsernitilinpäätöksen mukaisen konsernitaseen tulee olla tilintarkastettuja.
Julkiset infrastruktuurihankkeet
Pitkän aikavälin julkisina infrastruktuurihankkeina pidettävien hankkeiden soveltamisalaa laajennetaan siten, että korkovähennysoikeuden rajoitusta ei jatkossa sovelleta julkisiin infrastruktuuriyhteisöihin, jotka vastaavat julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta. Julkisena infrastruktuuriyhteisönä pidetään julkisyhteisön omistuksessa olevaa kiinteistöä, väylää tai muuta infrastruktuuria hallinnoivaa yhtiötä sekä kunta- ja hyvinvointiyhtymää.
Infrastruktuuripoikkeuksen soveltamisalaan kuuluville yhtiöille säädetään myös mahdollisuus vähentää ennen vuotta 2020 syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot vuosina 2020–2022.
Muun toiminnan tulolähteen vähentämättömät nettokorot
Lisäksi elinkeinoverolain korkorajoitussäännöksiä koskevaa pykälää on täsmennetty, jotta yhteisöt, joilta vuoden 2020 alusta voimaan tulleessa tulolähdejaon uudistuksessa poistettiin muun toiminnan tulolähde, voivat tulevina vuosina vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteessä verovuonna 2019 kertyneet muun toiminnan tulolähteen korkovähennysrajoitusta koskevan säännöksen vuoksi vähentämättä jääneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot vastaavasti kuin nykyisen sääntelyn mukaan aiempien vuosien nettokorkomenoja voidaan vähentää saman tulolähteen sisällä.
Väliyhteisön verotus
Verohallinto on julkaissut 20.12.2021 päivätyn ohjeen Väliyhteisötulon verotus Suomessa. Oikeuskäytännön perusteella aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevia yksikköjä (luku 4.4) ja väliyhteisön tappiota käsittelevien lukujen (5.5) osalta.
Väliyhteisön tappio-osuuden vähentämisen edellytyksenä ei ole, että väliyhteisölain edellytys omistusosuudesta tai edunsaaja-asemasta on täyttynyt jo tappiovuonna (KHO 2021:144). Näin ollen osuus väliyhteisön tappioon voidaan vähentää myöhempänä vuonna kertyneestä väliyhteisötulosta, vaikka tappio on syntynyt edellisen omistajan aikana.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun KVL 19/2021 tilanteessa vakuutusyhtiö harjoitti vakuutustoimintaa toimialalla vakiintuneessa liiketoimintamallissa, jossa sen tulot muodostuivat pääasiassa vakuutusmaksuista, se kantoi vakuutusriskin myöntämistään vakuutuksista ja maksoi vakuutuskorvaukset vakuutuksenottajille. Yhtiön tulojen katsottiin pääasiallisesti kertyneen yhtiön lainkäyttöalueellaan harjoittamasta teolliseen tuotantotoimintaan verrattavasta muusta tuotanto- tai palvelutoiminnasta.