TaxFax nro 8 • 5.2.2021
Kapitalisaatiosopimusten verotus
Verohallinto on julkaissut 29.1.2021 päivätyn ohjeen Kapitalisaatiosopimusten verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty 1.1.2021 voimaan tulleen lainmuutoksen perusteella, jonka mukaan ulkomainen yhteisö voi olla yleisesti verovelvollinen Suomessa sijaitsevan johtopaikan perusteella (luku 13). Myös ohjeen ilmoittamisvelvollisuutta koskevaa lukua on päivitetty (luku 15).
Vakuutusyhtiöt ilmoittavat kapitalisaatiosopimuksia koskevat tiedot 1.1.2021 alkaen tulorekisteriin. Vuoden 2020 loppuun saakka vakuutusyhtiöt ilmoittivat kapitalisaatiosopimuksia koskevat tiedot oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella sekä vuosi-ilmoituksella.
Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa
Verohallinto on julkaissut 4.2.2021 päivätyn ohjeen Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa (linkki). Aikaisempaan ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on lisätty kappale, joka käsittelee tavaran myyntiä Manner-Suomessa (kappale 2.2) sekä esimerkkejä vientimyynnistä (kappale 2.5).
Ohjeen kohtaan Maahantuonnin veron ilmoittaminen ( 2.6.4 ) on tehty muutos koskien maahantuonnin veron ilmottamisajankohtaa Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisten maahantuontien osalta.
Pääsääntöisesti maahantuonnin vero ilmoitetaan Verohallinnolle arvonlisäveroilmoituksella sille verokaudelle, jonka aikana Tulli on antanut tullauspäätöksen.
Poikkeuksen tästä muodostavat maahantuonnit Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä. Maahantuonnin vero ilmoitetaan tällöin sille verokaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Velvollisuus suorittaa vero maahantuonnista syntyy silloin, kun tulli-ilmoitus hyväksytään. Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisissä maahantuonneissa tulli-ilmoitus katsotaan hyväksytyksi tavaran saapumispäivänä. Maahantuonnin arvonlisävero ilmoitetaan siten sille verokaudelle, jonka aikana tavara on saapunut.
Lisäksi tarkistuksia on tehty ohjeen lukuihin Yhteisökauppa ja arvonlisäverotunnisteen käyttö (2.3), Tavaran vienti (2.4), Tavaran maahantuonti (2.6.) ja Vähennysoikeus (5).
Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa
Verohallinto on julkaissut 28.1.2021 päivätyn ohjeen Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa (linkki). Aikaisempaan saman nimistä ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on lisätty perhe-eläkettä koskeva luku (4.2.4). Lisäksi ohjeen eläkkeen käsitettä käsittelevää lukua on täsmennetty (luku 3).
Eläkkeen käsite
Suomen eläkejärjestelmä koostuu pääasiassa ansiotyöhön perustuvasta työeläkkeestä sekä vähimmäisturvan tarjoavista kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Pakollista eläketurvaa täydentää vapaaehtoinen eläkevakuutus.
Verolainsäädännössä ei ole täsmällisesti määritelty sitä, millaisia tuloja on käsiteltävä verotuksessa eläkkeenä. Tulkintatilanteita saattavat aiheuttaa esimerkiksi pitkäaikaisiksi tarkoitetut ansionmenetyskorvaukset. Epäselvissä tilanteissa tukeudutaan suorituksia koskevaan sääntelyyn sekä sen soveltamisessa muodostuneeseen käytäntöön. Esimerkiksi liikennevakuutuksen ja potilasvakuutuksen perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus on verotuskäytännössä katsottu eläkkeeksi vuoden kuluttua vahinkopäivästä, vaikka varsinaista eläkepäätöstä ei olisikaan tehty.
Verosopimuksissa ei ole määritelty, mikä tulo katsotaan eläketuloksi, vaan jokainen sopimusvaltio määrittelee sen oman sisäisen lainsäädäntönsä perusteella. Tämän takia sopimusvaltiot voivat päätyä määrittelemään tulon eri tavalla esimerkiksi siten, että lähdevaltio pitää tuloa eläketulona ja asuinvaltio sosiaalietuutena. Tulon määrittely vaikuttaa siihen, mitä tulotyyppiä koskevaa artiklaa sopimusvaltiot tuloon soveltavat. Lisäksi tulon määrittely vaikuttaa Suomessa siihen, mihin vähennyksiin tulonsaajalla on oikeus. Jos tulo katsotaan lähdevaltiossa eläketuloksi ja Suomessa sosiaalietuudeksi, tulonsaajalla ei ole oikeutta esimerkiksi eläketulovähennykseen.
Suomen verotuksessa eläketulona verotetaan kaikki sellaiset suoritukset, joita sisäisen lainsäädännön nojalla pidetään eläketulona. Jos Suomessa asuva henkilö saa ulkomailta tuloa, joka Suomen sisäisen lainsäädännön nojalla olisi eläketuloa, sitä verotetaan Suomessa eläketuloa koskevien säännösten mukaan huolimatta siitä, miten tulon lähdevaltio on tulon luokitellut. Vastaavasti Suomesta ulkomaille maksettavaa eläkkeeksi katsottavaa suoritusta verotetaan Suomessa eläketuloa koskevien säännösten mukaisesti, jos sovellettavan verosopimuksen eläketuloa koskevat määräykset antavat Suomelle verotusoikeuden.
Palautettavat valmisteverot
Verohallinto on vahvistanut palautettavien valmisteverojen määrät 1.7.–31.12.2020 välisenä aikana kulutukseen luovutetuista nestemäisistä polttoaineista (linkki).
Palautuksia voi saada esim. silloin, kun polttoainetta käytetään teollisessa tuotannossa raaka- tai apuaineena, teollisessa tuotannossa tavaran valmistuksessa niin, että kyse on polttoaineen välittömästä ensikäytöstä ja öljynjalostusprosessissa energianlähteenä.
Veronumerojen käyttö laajenee telakoille
Hallitus esittää lainmuutoksia (He 2/2021), joiden perusteella telakoilla työskentelevillä pitää jatkossa olla näkyvissä kuvallinen henkilötunniste, jossa on veronumero.
Nykyisin veronumerot ovat käytössä rakennus- ja asennustyömailla. Veronumeron käytön laajennuksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2022.
Veronumerorekisteriin merkittäisiin jatkossa yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien ohella myös telakka-alueella työskentelevät työntekijät ja itsenäiset työnsuorittajat. Työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuutta ei ole tässä vaiheessa tarkoitus ulottaa koskemaan telakoita.
Telakka-alueella työskentelevien työntekijöiden ja itsenäisten työnsuorittajien osalta ehdotetaan, että veronumerorekisterimerkintä olisi määräaikainen. Rekisterimerkintä olisi voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen työntekijän rekisterimerkintä tulisi uusia, jos työntekijä jatkaa työskentelyä telakalla. Tältä osin rekisterimerkinnän voimassaoloa koskisivat siten eri säännökset riippuen siitä, työskenteleekö henkilö yhteisellä rakennustyömaalla vai telakka-alueella.
Jotta yhteistä työpaikkaa pidettäisiin telakka-alueena, edellytettäisiin, että siellä voidaan rakentaa tai korjata 24 metrin pituisia tai sitä pidempiä aluksia. Veronumeromenettelyn ulkopuolelle jäisivät siten sellaiset toimijat, joilla ei toimitilojensa puolesta ole mahdollista rakentaa tai korjata muita kuin alle 24 metriä pitkiä aluksia.
Työnantajan oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta laajenee
Hallitus esittää (He 4/2021), että työnantajilla olisi jatkossa oikeus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta myös lyhytaikaisissa tehtävissä. Nykyisin työnantajat eivät voi selvittää työnhakijoiden rikostaustaa, jos työskentely lasten kanssa kestää yhden vuoden aikana enintään kolme kuukautta.
Lakimuutosten jälkeen työantajilla olisi oikeus selvittää työnhakijoiden rikostaustaa eli pyytää heiltä rikosrekisteriote myös tehtävissä, jotka kestävät enintään kolme kuukautta. Kyseessä ei olisi uusi velvollisuus, vaan pyyntö perustuisi kunkin työnantajan omaan harkintaan ja riskiarvioon. Lakimuutokset tarkoitettu voimaan keväällä 2021.
Työnantajien lisäksi oikeus pyytää rikosrekisteri lyhytaikaisissakin tehtävissä tulisi myös muille rikostaustan selvittämisvelvollisille kuten siviilipalveluskeskukselle, TE-toimistolle, lupa- ja valvontaviranomaisella, kunnalle ja kuntayhtymälle. Työsuhteen lisäksi rikostausta tulee selvittää muun muassa ennen siviilipalvelusta ja työkokeilua, jos henkilö työskentelee alaikäisen kanssa, sekä ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoidosta.