TaxFax nro 10 • 10.2.2022

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön verotus

Verohallinto on julkaissut 8.2.2022 päivätyn ohjeen Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön verotus (linkki).  Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön verotus eroaa muiden osakeyhtiöiden verotuksesta esimerkiksi pääomasijoitustoimintaan liittyvien käyttöomaisuusosakeluovutusten ja saamisten arvonalenemisten osalta.  

Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön saamat käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinnat ovat veronalaista tuloa. Vastaavasti käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenot ovat vähennyskelpoisia, jolloin luovutustappiot ovat vähennettävissä yhtiön saamista elinkeinotuloista. Myöskään sääntöjä, jotka rajoittavat konserniyhtiöiden saamisten menetysten ja arvonalentumisten vähennysoikeutta, ei sovelleta pääomasijoitustoiminnan verotuksessa. 

Pääomasijoitustoiminnalle on tyypillistä se, että pääomasijoittaja etsii, ra­hoittaa ja edistää sellaisia korkeiden tuotto-odotusten riskihankkeita, joi­den on usein vaikea saada rahoitusta muista rahoituslähteistä. Pääomasijoittaja ei ole pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestä yleensä tietyn ennalta sovitun määrä­ajan kuluessa. 

Palkansaajan matkakustannusten vähentäminen

Verohallinto on julkaissut 9.2.2022 päivätyn ohjeen Matkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessa (linkki). Ohjeeseen on päivitetty euromääräiset muutokset, jotka on tehty Verohallinnon päätöksiin ja yhtenäistämisohjeeseen. Ohjeeseen on lisätty ohjeistusta työsuhdepolkupyörällä tehtyjen matkojen vähentämisestä. Ohjeen lukua 4 lisääntyneistä elantomenoista on tarkennettu ja lukuun on lisätty esimerkkejä. 

Lisääntyneiden elantomenojen vähentäminen

Palkansaaja voi vähentää verotuksessaan työmatkasta aiheutuneet lisääntyneet elantomenot, jos työnantaja ei ole korvannut niitä hänelle esimerkiksi päivärahalla. Vähentäminen edellyttää, että palkansaajalle on aiheutunut työmatkasta menoja, jotka ylittävät hänen tavanomaiset elantomenonsa. Palkansaajalle on esimerkiksi voinut aiheutua työmatkalla enemmän ruokailukustannuksia kuin hänelle aiheutuu tavallisesti työpäivän aikana.

Vähennys todellisten kulujen perusteella

Palkansaaja voi vähentää tositteisiin (esimerkiksi kuitteihin) perustuvista lisääntyneistä elantomenoista sen määrän, joka ylittää hänen tavanomaiset elantomenonsa. Vähennyksen saamiseksi palkansaajan on pyydettäessä annettava työmatkakohtainen selvitys tehdyistä työmatkoista, mistä lisääntyneet elantomenot ovat aiheutuneet ja kuinka työmatkalla syntyneet menot poikkeavat hänen tavanomaisista elantomenoistaan. Jos palkansaaja ei pysty selvittämään hänen tavanomaisten elantomenojensa määrää (esimerkiksi työpäivän aikaisia ruokailukustannuksia), hän voi käyttää niiden määränä 11 euroa työpäivältä. 

Todellisten kulujen vähentämiseen ei liity työmatkan kestoa tai etäisyyttä koskevia vaatimuksia.

Vähennys kaavamaisen arvon perusteella

Jos palkansaajalle on aiheutunut työmatkalla lisääntyneitä elantomenoja, mutta hän ei pysty selvittämään niiden todellista määrää, hän voi vaatia vähennystä kaavamaisen arvon mukaan. Vähennyksen saamiseksi palkansaajan on pyydettäessä annettava työmatkakohtainen selvitys tehdyistä työmatkoista (kohde, kesto, etäisyys), mistä lisääntyneet elantomenot ovat aiheutuneet ja kuinka työmatkalla syntyneet menot poikkeavat hänen tavanomaisista elantomenoistansa.

Kaavamaisen vähennysvaatimuksen tekeminen edellyttää, että työmatka täyttää Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset aika- ja etäisyysvaatimukset. Kaavamaisen vähennyksen määrä on kotimaassa 16 euroa yli 6 tuntia kestäneeltä työmatkalta ja 29 euroa vuorokaudessa yli 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta. Kaavamaisen vähennyksen edellytyksenä on lisäksi, että erityinen työntekemispaikka (työmatkakohde) on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty ja yli 5 kilometrin päässä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

Esimerkki: Myyntiedustaja Suvi tekee liikkuvaa työtä. Suvi lähtee aamuisin kotoaan ja kulkee päivän aikana eri asiakkaiden luona ympäri pääkaupunkiseutua. Suvin työpäivä kestää 7-9 tuntia. Suvi syö päivittäin lounaan eri ravintoloissa. Hänellä ei ole kuitteja ostoista.

Suvi voi vaatia kaavamaista vähennystä lisääntyneistä elantomenoista (16 €/päivä). Suvi antaa pyydettäessä selvityksen kustakin työmatkakohteesta, niiden etäisyydestä kotoa, työmatkojen kestosta ja hänelle työmatkoilta aiheutuneista lisääntyneistä elantomenoista, jotka poikkeavat hänelle tavallisesti syntyvistä elantomenoista.

Tässä esimerkissä Suvin kaikki työmatkat ovat kestäneet yli 6 tuntia ja kaikki työmatkakohteet ovat olleet yli 15 km päässä Suvin kotoa. Suvi selvittää, että hänelle työmatkalla aiheutuneet menot poikkeavat hänelle tavallisesti syntyvistä elantomenoista siksi, että hänelle syntyy päivittäisiltä työmatkoilta lisääntyneitä elantomenoja, kun hän joutuu aterioimaan eri ravintoloissa. Suvi kertoo, että hän ei voi aina valita paikkaa, jossa syö, vaan asiakkaiden sijainti ja aikataulut vaikuttavat lounaspaikan valintaan ja lounaskustannuksiin.

Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus

Verohallinto on julkaissut 3.2.2022 päivätyn ohjeen Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään sekä yleisesti verovelvollisten että rajoitetusti verovelvollisten ulkomaalaisten Suomesta saadun palkkatulon verotusta Suomessa ja joilta osin palkanmaksuun liittyviä työnantajavelvoitteita.

Aikaisempaan saman nimiseen ohjeeseen verrattuna ohjetta on täydennetty ja asioiden käsittelyjärjestystä on muutettu. 

Avainhenkilöiden verotus

Verohallinto on julkaissut 7.2.2022 päivätyn ohjeen Avainhenkilöiden verotus (linkki). Aikaisempaan ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on lisätty tietoa tilanteista, joissa avainhenkilölain edellytykset eivät enää täyty sekä ohjeistus muutoksenhausta ja ennakkoratkaisun hakemisesta.

Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi tuleva yleisesti verovelvollinen ulkomaalainen henkilö voi eräissä tapauksissa maksaa palkkatulostaan progressiivisen veron sijasta 32 prosentin suuruista lähdeveroa. 

Avain­henkilöverotukseen kuulumisen yhtenä edellytyksenä on se, että henkilö työskentelee verovuonna pääasiallisesti Suomessa.  Avainhenkilölaissa ei ole säännöksiä, joiden perusteella asiaa voitaisiin esimerkiksi koronapandemian johdosta arvioida toisin.  

Asuntoluotonannon rajoituksia valmistellaan

Valtiovarainministeriö tiedottaa (linkki), että lakiluonnokset, joilla rajoitetaan kotitalouksien velkaantumista, on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy 11.3.2022. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa toukokuussa ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2023. 

Ehdotetuilla muutoksilla asetettaisiin:

-       uusien asuntoluottojen pituudelle 30-vuoden enimmäisrajoite

-       uudisrakentamisessa asuntoyhteisöluottojen osuudelle 60 prosentin rajoite suhteessa myytävien asuntojen velattomaan hintaan

-       uudisrakentamisessa käytettävien asuntoyhteisöluottojen pituudelle 30-vuoden enimmäisrajoite, sekä lyhennysvapaita koskeva kielto ensimmäiselle viidelle vuodelle rakennuksen valmistumisesta. 

Samalla kuluttajaluotonannon valvontaa vahvistettaisiin keskittämällä kaikkien luotonantajien valvontatehtävät Finanssivalvonnalle.

Sisällysluettelo