TaxFax nro 12 • 18.2.2022
Verotusta muutetaan energian hinnan nousun takia
Valtiovarainministeriö tiedottaa (linkki), että hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin. Toimet sisältävät sekä lyhyen aikavälin että pidemmän aikavälin toimia.
Matkakuluvähennykseen määräaikainen korotus
Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Lisäksi kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2022 säätämällä sen määräksi 0,30 e/km (aiemmin 0,25e/km).
Lisäksi selvitetään liityntäpysäköinnin kustannusten vähennyskelpoisuutta kodin ja työpaikan välisten matkojen osalta.
Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero
Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisena toimena vuoden 2022 verotuksessa edellyttäen, että toimi on EU-oikeudellisesti hyväksyttävä. Hallitus käynnistää asiasta keskustelun Euroopan komission kanssa.
Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Mikäli EU-lainsäädäntö ei salli toimea, osana lisätalousarviovalmistelua maataloudelle myönnetään energiakriisin aiheuttamiin kustannuksiin tukea muiden instrumenttien kautta.
Lainatakaus kotitalouksien ilmastoystävällisiin investointeihin
Ministeriöt valmistelevat yhteistyössä valtion lainatakausmallia yksityisille kotitalouksille sekä mallia valtion täytetakaukseksi asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi.
Tavoitteena on, että uusi takausmalli kohdentuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. Takausmalli voisi kohdentua myös kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kaasu- ja sähköautojen konversioihin ja hankintoihin. Mahdolliset investointikohteet tarkentuvat valmistelun kuluessa.
Ammattidieseljärjestelmä
Ammattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan. Valmistelun kuluessa arvioidaan, toteutetaanko ammattidiesel nykyjärjestelmän pohjalta vai siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja ammattiliikenteessä käytettävästä dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta. Valmistelussa huomioidaan hallituksen ilmastotavoitteet.
Tulo- ja alueperusteinen kohdennettu tukijärjestelmä kotitalouksille
Valmistellaan kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä tukimalli, jonka tavoitteena on yhtäältä lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin.
Valmistelun tavoitteena on luoda tukimalli, jossa tukea voidaan myöntää kotitalouksille tulo- ja alueperusteisesti. Lisäksi selvitetään, voidaanko malliin luoda myös elementti, jossa markkinahintojen äkillinen nousu mahdollistaisi automaattisen tulotuen maksamisen kotitalouksille.
Energian hinnan nousu huomioiminen toimeentulotuessa
Hallitus antaa suosituksen, että energian (ml. sähkön) hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Suosituksen tavoitteena on lieventää taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä pienituloisemmille aiheutuvia vaikeuksia.
Arvopaperisijoittamisen tulolähde
Verohallinto on julkaissut 17.2.2022 päivätyn ohjeen Arvopaperisijoittamisen tulolähde (linkki). Ohjeessa käsitellään luonnollisten henkilöiden, henkilöyhtiöiden (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö) ja yhteisöjen arvopaperisijoittamisen tulolähteen määrittämisessä sovellettavia periaatteita.
Ohjeessa keskitytään elinkeinotoiminnan ja henkilökohtaisen toiminnan tulolähteen väliseen rajanvetoon. Seuraavassa otteita ohjeesta:
Yksityishenkilöt
Pääsääntöisesti yksityishenkilön laajamittaistakaan arvopaperisijoittamista, jolle on luonteenomaisia pitkäaikaiset osakeomistukset, ei voida pitää elinkeinotoimintana. Tilanteissa, joissa yksityishenkilön harjoittamaa arvopaperikauppaa ei pidetä elinkeinotoimintana, katsotaan yksityishenkilön harjoittama arvopaperikauppa tuloverolain mukaan verotettavaksi tulonhankkimistoiminnaksi.
Yksityishenkilön arvopaperikauppa voi olla elinkeinotoimintaa, jos toiminta on jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa (esimerkiksi suuri velkapääoman osuus) ja voittoa tavoittelevaa.
Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien täyttymisen kokonaisarvioinnissa voidaan merkitystä antaa myös sille, onko arvopaperisijoittamista varten hankittu toimitiloja, henkilökuntaa tai toiminimeä sekä sille, onko toiminnasta pidetty erillistä kirjanpitoa. Esimerkiksi yksityishenkilön päätoimisesti harjoittama arvopaperikauppa voi saavuttaa sellaisen laajuuden ja aktiivisuuden asteen, että arvopaperisijoittamista voidaan pitää elinkeinotoimintana. Sen sijaan yksityishenkilön sivutoiminen sijoitusluonteinen arvopaperikauppa voi vain poikkeuksellisesti olla elinkeinotoimintaa. Sivutoimista arvopaperikauppaa ei siis yleensä voida pitää elinkeinotoimintana.
Yhteisöt ja henkilöyhtiöt
Yhteisön tai henkilöyhtiön harjoittamaa arvopaperikauppaa ja muuta arvopaperisijoittamista voidaan pitää elinkeinotoimintana, jos arvopaperikauppa täyttää kokonaisuutena arvioiden elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Tunnusmerkkejä arvioitaessa otetaan huomioon myös se, että arvopaperikauppaa varten perustettu yhteisö tai henkilöyhtiö harjoittaa lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa. Myös muun elinkeinotoiminnan ohella harjoitettua arvopaperikauppaa voidaan yleensä pitää osana yhteisön tai henkilöyhtiön elinkeinotoimintaa.
Yksittäistapauksissa voi esiintyä tilanteita, joissa arvopaperit ovat selkeästi yhteisön tai henkilöyhtiön passiivista omaisuutta. Jos arvopaperit on omistettu pitkään, niillä ei käydä kauppaa eikä niiden omistaminen palvele yhtiön varsinaista elinkeinotoimintaa, arvopaperisijoittamisen voidaan katsoa olevan muuta kuin elinkeinotoimintaa. Myös tilanteessa, jossa arvopaperisalkku koostuu pääasiassa riskittömistä arvopapereista (esimerkiksi talletus-, sijoitus- tai kuntatodistuksista, obligaatioista, valtion velkasitoumuksista, korkorahastoista tai korko-ETF-rahastoista) arvopaperisijoittaminen voidaan katsoa muuksi kuin elinkeinotoiminnaksi. Arvopaperisijoittamisen luonnetta arvioidaan kuitenkin tapauskohtaisesti.
Jos yhteisöllä ei voi olla henkilökohtaista tulolähdettä, muu kuin maatalouteen liittyvä arvopaperikauppa kuuluu aina elinkeinotoiminnan tulolähteeseen riippumatta siitä, täyttääkö se elinkeinotoiminnan tunnusmerkit vai ei. Yhteisöjä, joilla ei voi olla henkilökohtaista tulolähdettä, ovat esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt, jos ne eivät ole yleishyödyllisiä tai asunto-osakeyhtiöitä tai keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. Näiden yhteisöjen verotuksessa arvopaperikaupan luonne voi vaikuttaa arvopapereiden omaisuuslajiin. Jos arvopaperikauppa ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä eikä sitä voida sen vuoksi pitää elinkeinotoimintana, arvopaperit kuuluvat yleensä muun omaisuuden omaisuuslajiin. Omaisuuslaji vaikuttaa esimerkiksi luovutustappioiden vähentämiseen.
Matkakustannukset erityisalalla
Verohallinto on julkaissut 15.2.2022 päivätyn ohjeen Erityisalalla työskentelevän matkakustannukset (linkki). Ohjeen lukua, joka käsittelee työntekijän vähennysoikeutta lisääntyneistä elantomenoista, on päivitetty (6.2.2).
Erityisalan säännöksiä sovelletaan vain työntekijän päivittäisiin matkoihin ja vain niihin työntekijöihin, joilla ei ole varsinaista työpaikkaa. Verotus- ja oikeuskäytännössä erityisaloina on pidetty rakennus-, maanrakennus- ja metsäalaa.
Erityisalan työntekijöiden matkakustannusten korvauksia koskeva sääntely poikkeaa yleisestä työmatkaa koskevasta sääntelystä. Erityisalaa koskeva työmatkan käsite on muita aloja laajempi, kun työmatkana pidetään myös päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa. Toisaalta erityisalan työntekijöille päivittäisiltä työmatkoilta verovapaasti maksettavat matkakustannusten korvaukset ja vähennysoikeus ovat muita aloja rajoitetummat.
Seuraavassa ote ohjeen muuttuneesta kohdasta:
Kaavamainen vähennys lisääntyneistä elantomenoista
Jos palkansaajalle on aiheutunut työmatkalla lisääntyneitä elantomenoja, mutta hän ei pysty selvittämään niiden todellista määrää, hän voi vaatia vähennystä Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaisen kaavamaisen arvon mukaan.
Vähennyksen saamiseksi palkansaajan on pyydettäessä annettava työmatkakohtainen selvitys tehdyistä työmatkoista (kohde, kesto, etäisyys), mistä lisääntyneet elantomenot ovat aiheutuneet ja kuinka työmatkalla syntyneet menot poikkeavat hänen tavanomaisista elantomenoistansa. Lisäksi palkansaajan on pyydettäessä annettava selvitys erityisalalla työskentelystä, varsinaisesta työpaikasta tai sen puuttumisesta ja yöpymisestä työmatkalla.
Kaavamaisen vähennysvaatimuksen tekeminen edellyttää, että työmatka täyttää Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset aika- ja etäisyysvaatimukset. Kaavamaisen vähennyksen määrä on kotimaassa 16 euroa yli 6 tuntia kestäneeltä työmatkalta ja 29 euroa vuorokaudessa yli 10 tuntia kestäneeltä työmatkalta. Kaavamaisen vähennyksen edellytyksenä on lisäksi, että erityinen työntekemispaikka (työmatkakohde) on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty ja yli 5 kilometrin päässä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.
Esimerkki: Kirvesmies Aapo työskentelee Rakennusliike Oy:n palveluksessa. Aapo asuu perheineen Rovaniemellä. Aapo on työskennellyt 50 päivää työnantajansa rakennuskohteessa Oulussa, jossa hän on yöpynyt työnantajan järjestämässä asunnossa. Työnantaja ei ole maksanut Aapolle päivärahaa eikä ateriakorvausta. Aapo on syönyt päivittäin lounaan työmaiden lähellä olevissa ravintoloissa ja aamuisin ja iltaisin tehnyt itse aamupalaa ja ruokaa asunnolla.
Aapo ei pysty selvittämään Oulun työmatkasta aiheutuneiden ruokailukulujen todellista määrää, koska hänellä ei ole kuitteja kaikista aiheutuneista menoista. Aapo voi kuitenkin vaatia vähennystä lisääntyneistä elantomenoista Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaisen kaavamaisen arvon mukaisesti eli 29 euroa jokaiselta sellaiselta päivältä, jonka osalta kustannuspäätöksen edellyttämät aika- ja etäisyysvaatimukset täyttyvät.
Aapo antaa pyydettäessä selvityksen, että hänelle on syntynyt työmatkalta ylimääräisiä kustannuksia, joita hän vaatii vähennettäväksi tulonhankkimismenoina. Aapo kertoo, että hän työskentelee erityisalalla ja on yöpynyt työmatkalla työnantajan järjestämässä majoituksessa. Aapo selvittää myös, että hänelle Oulun työmatkalta aiheutuneet menot poikkeavat hänelle tavallisesti työpäivän aikana syntyvistä elantomenoista siksi, että hänellä on työmatkalla yöpymisen vuoksi ollut enemmän ruokailusta aiheutuneita kuluja kuin tavallisen työpäivän aikana. Aapo on liittänyt selvitykseensä myös listan päivistä, jolloin hän on työskennellyt Oulussa.