TaxFax nro 14 • 3.3.2022
Verollista myyntiä lentokentällä laajennetaan
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (He 5/2022, VaVM 1/2022), jonka perusteella arvonlisäverolakia ja valmisteverotuslakia muutetaan siten, että lentokentällä sijaitsevasta verottomien tavaroiden myymälästä on mahdollista myydä verollisesti matkustajan henkilökohtaisissa matkatavaroissa mukaan otettavia tavaroita Suomen sisällä matkustaville tai Suomeen saapuville matkustajille.
Tupakkalain tupakkatuotteiden varoitusmerkintöjä koskevaa sääntelyä täsmennetään siten, että lentoasemalla sijaitsevasta verottomien tavaroiden myymälästä Suomen sisällä matkustaville ja Suomeen saapuville matkustajille myytäviin vähittäismyyntipakkauksiin vaaditaan suomen- ja ruotsinkieliset varoitusmerkinnät vastaavasti kuin muussa kotimaan myynnissä.
Laki tuli voimaan 25.2.2022. Lakia sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus
Verohallinto on julkaissut 2.3.2022 päivitetyn ohjeen Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus (linkki). Ohjeessa käsitellään hallintoelimen jäsenyydestä ja toimitusjohtajan tehtävästä maksetun palkkion sekä eräiden muiden henkilökohtaisten palkkioiden verokohtelua. Erilaisten kiinteistöosake-yhtiöiden määrittelyt on muutettu vastaamaan asunto-osakeyhtiölain määrittelyä. Vakuutusmaksuja käsittelevää lukua on täsmennetty ja siihen on lisätty esimerkki.
Korkotulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 1.3.2022 päivätyn ohjeen Korkotulojen verotus (linkki).
Ohjetta on päivitetty osakesäästötilille maksettavan koron, hyvityskoron ja ulkomaiselle veronpalautukselle maksettavan koron osalta. Osakesäästötiliin liitetyllä talletustilillä olevien varojen perusteella saatu korko ei ole korkotulon lähdeveron alaista tuloa. Tällainen korko on osa osakesäästötilin tuottoa, jota verotetaan vasta, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä.
Pienkeräysten verotus
Verohallinto on julkaissut 1.3.2022 päivitetyn ohjeen Pienkeräysten verotus (linkki). Pienkeräyksellä tarkoitetaan ilmoituksenvaraista, keston ja keräystuoton enimmäismäärän osalta rajoitettua rahankeräystä. Pienkeräys voidaan järjestää varojen hankkimiseksi mm. erilaiseen yleishyödylliseen toimintaan ja kansalaistoiminnan tukemiseksi sekä muun yhteisöllisen toiminnan rahoittamiseksi. Ohjetta on päivitetty rahankeräyslain soveltamisalan muutoksen johdosta.
Perhepäivähoitajien menot
Verohallinto päivitti 1.3.2022 kannanottoaan Perhepäivähoitajien menot (linkki). Kannanotossa kerrotaan kunnallisten ja yksityisten perhepäivähoitajien menojen vähentämisestä ja siihen on päivitetty yksityisen perhepäivähoitajan vähennyskelpoisten kulujen arvioitu määrä vuoden 2021 ja vuoden 2022 verotuksessa.
Kannanoton mukaan jos kuluista ei ole yksityiskohtaista selvitystä, yksityinen perhepäivähoitaja voi vähentää hoitomenoina 120,70 euroa/kuukausi vuonna 2021 ja 122,40 euroa/kuukausi vuonna 2022 jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta. Jos lapsi ei ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa, vähennyksen määrä on muun selvityksen puuttuessa 5,61 euroa/päivä vuonna 2021 ja 5,69 euroa/päivä vuonna 2022. Arvioidut määrät perustuvat Suomen Kuntaliiton suositukseen kunnallisille perhepäivähoitajille korvattavien hoitokustannusten määristä. Kannanotto ei koske elinkeinotoiminnan harjoittajina toimivia perhepäivähoitajia. Elinkeinotoiminnan menot vähennetään todellisten kulujen mukaan.
Uutta oikeuskäytäntöä
Yhtiöllä ei ollut oikeutta pienpanimoalennukseen
Pienpanimotoimintaa harjoittavan A Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen C oli ollut vastaavassa asemassa myös toisessa pienpanimossa B Oy:ssä, joka myös omisti osan A Oy:n osakkeista. Korkein hallinto-oikeus katsoi unionin tuomioistuomioistuimen asiassa C-83/08, Glückauf Brauerei, antamaan tuomioon viitaten, että koska C oli voinut vaikuttaa molempien panimoiden liiketoimintaa koskeviin päätöksiin ja koska yhtiöiden välillä oli myös rakenteellisia sidoksia omistussuhteiden ja äänioikeuksien osalta, A Oy:tä ei voitu pitää alkoholi- ja alkoholijuomaverolain 9 §:ssä ja rakennedirektiivin 92/83/ETY 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuna veronalennukseen oikeutettuna oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomana panimona.
Asiassa oli A Oy:n vaatimuksesta vielä ratkaistava, oliko A Oy:llä oikeus pienpanimoalennukseen yhdessä B Oy:n kanssa panimoiden yhteenlaskettujen tuotantomäärien perusteella, kun otettiin huomioon rakennedirektiivin 4 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukainen pienpanimoiden yhteisverotus. Unionin tuomioistuimen korkeimman hallinto-oikeuden asiassa tekemän ennakkoratkaisupyynnön johdosta yhdistetyissä asioissa C-221/20 ja C-223/20, A, antaman tuomion mukaan mainittu rakennedirektiivin säännös ei ollut jäsenvaltioita velvoittava. Vastoin A Oy:n käsitystä mainittua direktiivin säännöstä ei myöskään ollut pantu täytäntöön alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 9 §:n 3 momentin säännöksellä. A Oy:llä ei ollut oikeutta pienpanimoalennukseen, minkä vuoksi Tulli oli voinut määrätä A Oy:n maksettavaksi suorittamatta jääneet valmisteverot. Jälkiverotukset vuosilta 2013–2015.
KHO 1.3.2022 T 11 eli vuosikirjassa KHO 2022:27