TaxFax nro 15 • 8.3.2022
Luovutustappiot GeoSentricin ja FIT Biotechin osakkeista
Verohallinto tiedottaa (linkki), että GeoSentric Oyj:n sekä FIT Biotech Oy:n konkurssipesien lopputilitykset hyväksyttiin vuonna 2021. Jos olet omistanut näiden yhtiöiden osakkeita, osakkeiden luovutustappiot saa vähentää vuoden 2021 esitäytetyllä veroilmoituksella.
Luovutustappio on se määrä, jonka osakkeista on aikanaan maksanut. Luovutustappioon lasketaan mukaan myös osakkeiden hankintakulut eli kaupankäyntipalkkio. Jos osakkeet on saatu perintönä tai lahjana, luovutustappio on osakkeiden perintö- tai lahjaverotusarvo.
Osalla asiakkaista luovutustappio on laskettu valmiiksi esitäytetylle veroilmoitukselle. Osalla on valmiina vain luovutushinta ja osalla ei ole mitään tietoja näistä osakkeista.
Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu verovuodelta 2022
Verohallinto on julkaissut 4.3.2022 päivätyn ohjeen Sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu verovuodelta 2022 (linkki). Sivullisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Ohjetta ei sovelleta tulorekisteriin annettavien tietojen ilmoittamisvelvollisuuteen.
Vuosi-ilmoitukset on annettava pääsääntöisesti 31.1.2023 mennessä.
Seuraavilla vuosi-ilmoituksilla on tammikuun lopusta poikkeava antamisaika:
- Vuosi-ilmoitus korkotulon lähdeveron alaisista koroista on annettava viimeistään 15.2.2023
- Osakaslainoista on annettava vuosi-ilmoitus viimeistään 24.2.2023
Pidennystä vuosi-ilmoituksen antamisaikaan voi hakea suullisesti tai kirjallisesti. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 31.1.2023, lisäaikaa voidaan antaa puhelimitse 3.2.2023 saakka. Jos lisäaikaa pyydetään pidemmäksi aikaa, pyyntö on tehtävä kirjallisesti. Perusteltuun kirjalliseen hakemukseen voidaan myöntää lisäaikaa 8.2.2023 saakka. Jos vuosi-ilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 24.2.2023, hakemus on tehtävä kirjallisesti.
Uutta oikeuskäytäntöä
Maksusopimusmaksusta täytyi suorittaa arvonlisävero
A Oy myi asiakkailleen verollisena liiketoimintana puhelin- ja muita liittymäpalveluja. Yhtiön liittymäasiakas voi tehdä yhtiön kanssa maksusopimuksen tilanteessa, jossa yhtiön normaalien sopimus- ja maksuehtojen mukainen liittymäpalveluja koskeva lasku oli erääntymässä tai juuri erääntynyt. Maksusopimuksen tekemällä asiakas välttyi laskun eräpäivänä tapahtuvan maksun laiminlyönnistä huolimatta liittymän sulkemiselta ja perintätoimilta. Maksusopimus ei kuitenkaan vaikuttanut sopimuksen kohteena olevan laskun eräpäivään ja siitä laskettavaan viivästyskorkoon. Maksusopimusmaksu oli kiinteämääräinen.
A Oy:n katsottiin suorittavan maksusopimusta vastaan asiakkaalle liittymän aukipitämistä koskevan palvelun, joten saatu vastike kuului arvonlisäveron soveltamisalaan eikä kysymys ollut yhtiölle aiheutuneen vahingon korvaamisesta.
Maksusopimus ei vaikuttanut asiakkaan liittymälaskun eräpäivään tai siihen perustuvaan viivästyskorkoon. Korvausta maksulaiminlyönnistä muutoin aiheutuvan seuraamuksen välttämisestä eli liittymän sulkemisesta ei ollut pidettävä vastikkeena arvonlisäverolain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta luotonannosta tai muusta rahoituksen järjestämisestä.
Yhtiön oli arvonlisäverolain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 18 §:n 2 momentin nojalla suoritettava maksusopimusmaksusta arvonlisäveroa. Arvonlisäveron palautushakemukset tilikausilta 1.1.–31.12.2013 ja 1.1.–31.12.2014.
KHO 8.3.2022 T:H702 eli vuosikirjassa KHO:2022:32
Konserniavustuksen omistusosuusvaatimus
Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan A Oy tarjosi suunnatulla osakeannilla avainhenkilöidensä merkittäväksi uuden osakesarjan osakkeita (RLP-osakkeita). Tarkoituksena oli, että annin jälkeen avainhenkilöt omistavat 12–15 % ja B Oy 85–88 % A Oy:n osakkeista. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan RLP-osakkeet oikeuttivat ainoastaan osuuteen siitä yhtiön mahdollisesta arvonnoususta, joka kertyisi merkintähetken jälkeen. RLP-osakkeisiin ei liittynyt muutoin oikeutta saada osuutta mahdollisesta osakkeiden myynti- tai lunastushinnasta tai yhtiön purkautumis- tai muussa vastaavassa tilanteessa saatavista yhtiön varoista, eikä RLP-osakkeisiin liittynyt lainkaan äänioikeutta eikä oikeutta saada voitonjakoa.
Keskusverolautakunta totesi, että konserniavustuksesta verotuksessa annettu laki tai sen esityöt eivät määritelleet tarkemmin, mitä omistuksella osakepääomasta tarkoitetaan mainitun lain 3 §:ssä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ei tule sisällyttää mukaan omistusosuuden laskentaan. Osakeyhtiölakia on konserniavustuslain säätämisen jälkeen muutettu muun muassa siten, että yksityisillä osakeyhtiöillä osakepääoma ei enää ole pakollinen, ja osakkeiden lukumäärä ei enää ole yhteydessä osakepääomaan.
Keskusverolautakunta katsoi, että konserniavustuslain 3 §:ssä säädettyä omistusosuusvaatimusta oli tulkittava siten, että omistusosuusvaatimus täyttyisi, jos yhtiö omistaisi toisen yhtiön ulkona olevista osakkeista vähintään yhdeksän kymmenesosaa. Koska hakemuksessa kuvatun annin jälkeen B Oy ei omistaisi vähintään yhdeksää kymmenesosaa A Oy:n ulkona olevista osakkeista, ei A Oy:n katsottu olevan B Oy:n konserniavustuslain 3 §:ssä tarkoitettu tytäryhteisö eikä A Oy siten voinut antaa elinkeinotulostaan vähennyskelpoista konserniavustusta B Oy:lle. Ennakkoratkaisu verovuosille 2021 ja 2022.
Keskusverolautakunta 28.1.2022 nro 7 (ei lainvoim.)
Elinkaarisopimuksen kuukausimaksu sekä lunastuskorvaus olivat vastiketta rakentamispalvelun luovuttamisesta
A Oy tarjosi asiakkailleen elinkaarisopimuksia, jotka liittyivät maalämpölaitosten luovutuksiin. Maalämpölaitos muodostui maanalaisista maahan poratuista maalämpökaivoista sekä maanpäällisestä lämmönjakelujärjestelmästä, lämpöpumpuista ja lämminvesivaraajasta. Maalämpölaitos liitettiin putkistoilla rakennuksen lämmitysjärjestelmään.
Maalämpölaitoksen omistusoikeus, vahingonvaara sekä ylläpitovastuu säilyivät elinkaarisopimuksen mukaan sen voimassaoloaikana A Oy:llä. Elinkaarisopimus solmittiin määräajaksi, joka oli 20-30 vuotta. Elinkaarisopimuksen voimassaoloaikana asiakkaalta veloitettiin kiinteä kuukausimaksu. Asiakkaalla oli oikeus lunastaa maalämpölaitos joko elinkaarisopimuksen mukaisen määräajan päätyttyä tai elinkaarisopimuksen voimassaoloaikanakin, kun maalämpölaitoksen valmistumisesta oli kulunut kymmenen vuotta. Lunastushinta määräytyi lunastushetken perusteella.
Maalämpölaitos rakennettiin kiinteäksi osaksi kiinteistöä ja kiinteistön lämmitysjärjestelmää. Maalämpölaitos muodostui asiakkaan kiinteistön ainesosaksi. Maalämpölaitosta oli siten pidettävä täytäntöönpanoasetuksen 13 b artiklan b ja c alakohdassa tarkoitettuna kiinteänä omaisuutena.
Elinkaarisopimuksen perusteella veloitettua kiinteää kuukausimaksua sekä maalämpölaitoksen lunastuksen yhteydessä veloitettua lunastuskorvausta oli pidettävä vastikkeena rakentamispalvelun luovuttamisesta. Maalämpölaitoksen ja asiakassopimuksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle ei pidetty AVL 19 c §:n 1 momentissa tarkoitettuna liikkeen tai sen osan luovuttamisena vaan arvonlisäverollisen palvelun myyntinä.
Ennakkoratkaisu ajalle 26.1.2022-31.12.2023.
Keskusverolautakunta 26.1.2022 nro 2 (ei lainvoim., valitettu)