TaxFax nro 19 • 24.3.2022
Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa
Verohallinto on julkaissut 17.3.2022 päivätyn ohjeen Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa (linkki). Ohjeessa käsitellään voimalaitoksia ja niiden rakennuspaikkoja kiinteistöveron kohteena, niiden arvostamista ja kiinteistöveron määräämistä. Ohjeen aikaisemmassa versiossa käsiteltiin vain tuulivoimalaitoksia. Lisäksi ohjeessa käsitellään voimalaitoksen rakennuspaikasta saatavan vuokratulon ja muiden mahdollisten korvausten verotusta.
Tuulivoimalan perustukset ja runko konehuoneineen on sellainen rakennelma, joka kuuluu kiinteistöveron piiriin. Roottori lapoineen, vaihdelaatikko ja generaattori sekä muu laitteisto ovat luonteeltaan irtainta käyttöomaisuutta ja ne jäävät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle.
Aurinkovoimala kuuluu kiinteistöverotuksen piiriin, jos se on tarkoitettu palvelemaan kiinteistön käyttöä pysyvästi. Paneelit ja paneeleita mahdollisesti liikuttelevat moottorit ja rakenteet ovat laitteina kiinteistöveron ulkopuolella.
Rakennuksen katolle tai seinälle asennettavat aurinkopaneelit ovat osa rakennusta, eikä niitä oteta erikseen huomioon laskettaessa rakennuksen verotusarvoa. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa sähköistämättömään rakennukseen saadaan sähköt aurinkopaneelien avulla.
Luonnollinen henkilö voi hankkia käyttöönsä aurinkosähköjärjestelmän, tuulivoimalan tai muun vastaavan pienimuotoisen sähköenergiaa tuottavan laitteiston, jolla hän tuottaa pääasiassa sähköä omiin tarpeisiinsa. Kotitalouden sähköntuotantolaitteisto voi kuitenkin satunnaisesti tuottaa sähköenergiaa yli kotitalouden oman tarpeen. Tällaiset pienimuotoiset kotitalouksien sähköä tuottavat laitteistot, joista ei siirretä sähköä jatkuvasti myyntitarkoituksessa sähköyhtiön sähköverkkoon, jäävät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle.
Verohallinto kohdistaa valvontaa ulkomaisiin sijoitusvakuutuksiin
Verohallinto tiedottaa (linkki) kohdistavansa valvontatoimia ulkomaisiin vakuutuskuoriin tehtyihin sijoituksiin. Verohallinto on perustanut hankkeen vakuutuskuorien valvontaa varten. Valvonta kohdennetaan tuottojen ja tappioiden verotukseen sekä erityissäännön soveltamiseen, joka tarkoittaa vakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin tavanomaisesti liittyvän verotuksen lykkääntymisedun menettämistä (TVL 35 b §).
Verohallinto saa tällä hetkellä aiempaa paremmin tietoja suomalaisten varallisuudesta ulkomaisissa vakuutuskuorissa OECD:n finanssitilitietojenvaihdon myötä. Verohallinto saa tiedon muun muassa ulkomaisen sijoitusvakuutuksen olemassaolosta, vuoden lopun saldosta ja takaisinostoista.
Harmaan talouden selvitysyksikön laatiman selvityksen mukaan lakimuutoksesta ja tietojenvaihdosta huolimatta sijoittajat yrittävät edelleen vältellä veroja ulkomaalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyjen järjestelyjen avulla.
Vuoden 2020 alusta Suomessa otettiin käyttöön sääntelyä, jolla kiristettiin vakuutuskuorten verokohtelua. Lisäksi lainsäätäjä pyrki puuttumaan erityisesti ulkomaisten vakuutustuotteiden avulla tehtäviin keinotekoisiin järjestelyihin.
Ulkomaisiin vakuutustuotteisiin liittyy usein laaja räätälöintimahdollisuus ja vakuutusmaksut on käytännössä voitu suorittaa esimerkiksi noteeraamattomilla osakkeilla tai kiinteistöillä siten, että vakuutuksenottaja on kuitenkin pidättänyt itsellään oikeuden näihin liittyviin hallinnointioikeuksiin.
Valvonnan haasteena on, että Verohallinto saa tietoja ulkomaisista vakuutussijoituksista vasta jälkikäteen. Tämän takia Verohallinto joutuu avaamaan henkilöiden jo valmistunutta verotusta.
Tälläkin hetkellä rikosprosessi on käynnissä kymmenissä tapauksissa, joissa ulkomaisiin vakuutussijoituksiin epäillään liittyvän veronkiertoa.