TaxFax nro 24 • 11.4.2022
Rajoitetusti verovelvolliset ja lähdeveron periminen
Verohallinto on julkaissut 8.4.2022 päivätyn ohjeen Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet (linkki).
Ohjeessa käsitellään lähdeveron perimistä koskevaa menettelyä sekä suorituksen maksajan velvollisuuksia ja vastuita.
Rajoitetusti verovelvollinen voi olla oikeutettu lain lähdeverokantoja alempaan lähdeveroon.
Esimerkiksi osinkoa maksettaessa voidaan soveltaa verosopimuksen mukaista lähdeverokantaa, jos maksaja on saanut osingonsaajalta selvityksen tämän oikeudesta verosopimusetuun. Maksajan on varmistettava, että osingonsaajan esittämä selvitys täyttää verosopimusedun myöntämiselle asetetut edellytykset.
Maksajan on ensinnäkin tunnistettava osingonsaajan verotuksellinen asuinvaltio eli valtio, jonka kanssa tehtyä verosopimusta sovelletaan tämän Suomesta saamaan tuloon.
Verosopimusten osinkoartikloiden määräysten soveltamisen edellytyksenä on yleensä muun ohella, että toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö on verosopimuksessa tarkoitettu tulon tosiasiallinen edunsaaja (beneficial owner).
Tulon saaja on tulon tosiasiallinen edunsaaja silloin, kun tällä on oikeus käyttää tuloa ja nauttia siitä rajoituksetta ilman sopimukseen tai lakiin perustuvaa velvollisuutta siirtää saatu maksu toiselle henkilölle. Tosiasiallinen edunsaaja ei välttämättä aina ole sen osakkeen juridinen omistaja, jonka perusteella osinko maksetaan. Maksajan on siten lähtökohtaisesti varmistettava osingonmaksukohtaisesti, voidaanko saajalle maksettavaan osinkoon soveltaa verosopimuksen määräyksiä. Jos tulon tosiasiallisen edunsaajan edellytys ei täyty, verosopimuksen osinkoartiklan mukaista veroetua ei voi myöntää.
Maksajan on lisäksi varmistettava, että osingonsaaja täyttää verosopimuksen määräysten soveltamisen edellytykset. Olennaista on esimerkiksi tunnistaa verosopimuksen tarkoittama osingonsaaja, jolla on oikeus verosopimusetuun kyseessä olevan osingon osalta. Jos osingonsaaja vaatii sovellettavaksi verosopimuksen erityissäännöstä esimerkiksi oikeudellisen muotonsa perusteella, on osingonsaajan myös esitettävä tarvittava selvitys kyseessä olevan erityissäännöksen soveltamisedellytysten täyttymisestä.
Esimerkiksi lähdeverokortti osoittaa verovelvollisen, jolle lähdeverokortti on myönnetty, verotuksellisen asuinvaltion ja tämän saamaan osinkoon verosopimuksen mukaan sovellettavan lähdeverokannan. Maksajan on myös varmistettava, että lähdeverokortin esittäjä on osakasluetteloon merkitty osakkeenomistaja. Lisäksi on huomattava, että lähdeverokortti myönnetään yleensä kuluvalle kalenterivuodelle ja saajan on esitettävä voimassa oleva lähdeverokortti ennen osingon maksamista.
Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit
Verohallinto on julkaissut 8.4.2022 päivätyn ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit (linkki).
Rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle maksetuista osingoista perittävä lähdeveron määrä on lähtökohtaisesti 30 %, ellei verosopimus rajaa Suomen verotusoikeutta.
Verosopimukset antavat Suomelle pääsääntöisesti oikeuden periä rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henkilön täältä saamasta osinkotulosta 10–15 %:n suuruisen lähdeveron.
Suomella on lisäksi verosopimuksia, joissa osingon verotusoikeus on myönnetty ainoastaan rajoitetusti verovelvollisen asuinvaltiolle. Tällaisia verosopimuksia on solmittu Irlannin, Ison-Britannian, Meksikon ja Ranskan kanssa.
Verosopimuksen mukaisten veroprosenttien soveltaminen voi tulla kyseeseen poikkeuksellisesti myös yleisesti verovelvollisen kohdalla. Edellytyksenä on, että Verohallinto katsoo Suomen ja henkilön asuinvaltion välisen verosopimuksen mukaisen asuinvaltion olevan toisessa verosopimusvaltiossa eikä Suomessa. Tällaisessa kaksoisasumistilanteessa verosopimus rajaa yleisesti verovelvollisen verotuksen niihin tuloihin, joihin Suomella on lähdevaltiona verosopimuksen mukainen verotusoikeus.
Tilapäistä suojelua hakeneella oikeus heti työntekoon
Sisäasiainministeriö (linkki) ja Maahanmuuttovirasto (linkki) tiedottavat, että tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus heti työntekoon.
Henkilön työnteko voi alkaa ilman viivettä heti, kun hän on hakenut tilapäistä suojelua. Jatkossa poliisi tai rajaviranomainen antaa tilapäisen suojelun hakijoille todistuksen hakemuksen rekisteröinnistä. Poliisi tai rajaviranomainen tulostaa rekisteröinnin yhteydessä todistuksen, jolla voi todistaa oikeuden työntekoon. Töitä voi tehdä ilman rajoituksia, eli millä tahansa alalla.
Tilapäistä suojelua aikaisemmin hakeneet voivat tarvittaessa pyytää todistuksen Maahanmuuttovirastolta.
Tilapäinen suojelu perustuu EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin. Kyseessä on myös ensimmäinen kerta, kun Suomessa myönnetään tilapäiseen suojeluun perustuvia oleskelulupia.
Tavoitteena on, että Ukrainasta paenneet pääsevät mahdollisimman nopeasti asettumaan osaksi yhteiskuntamme arkea, työelämää ja palveluita.