TaxFax nro 25 • 21.4.2022
Etäkokousten järjestämismahdollisuus laajenee
Hallitus esittää lakimuutosta (He 47/2022), joka laajentaa mahdollisuutta pitää kokoukset kokonaan etäkokouksina kaikille osakeyhtiöille, asunto-osakeyhtiöille, osuuskunnille ja yhdistyksille. Lakien on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa, kun etäosallistumista ja verkkokokouksia koskevan väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.
Esityksen mukaan sekä kokonaan etäyhteyksin pidettävissä että osittain läsnä ja osittain etänä pidettävissä niin sanotuissa hybridikokouksissa kaikilla osallistujilla on oltava täysimääräiset osallistumisoikeudet kokouksen aikana.
Etäkokouksen järjestämisestä on esityksen mukaan oltava määräys yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä. Yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutoksesta voidaan päättää tavallisella enemmistöpäätöksellä. Lisäksi yhtiön tai yhteisön hallitus voi päättää hybridikokouksesta.
Lisäksi ehdotetaan, että asunto-osakeyhtiössä, joissa on vähintään 30 osakehuoneistoa, kymmenesosan yhtiön osakkeista omistavat voivat vaatia hybridikokouksen järjestämistä perinteisen yhtiökokouksen sijasta. Myös kokonaan etäyhteyden välityksellä pidettäviin yhtiökokouksiin siirtyneessä asunto-osakeyhtiössä vastaavan vähemmistöosuuden omistajat voisivat vaatia hybridikokousta.
Yhtiö tai osuuskunta voi lisäksi tarjota muita osallistumiskeinoja, kuten ennakkoäänestysmahdollisuuden tai mahdollisuuden käyttää puheoikeutta kirjallisesti ennen kokousta tai kokouksen aikana.
Esityksessä ehdotetaan myös, että pörssiyhtiöt voivat tämän vuoden aikana päättää etäkokousten edellytyksenä olevasta yhtiöjärjestyksen muutoksesta siten, että päätösehdotuksesta järjestetään vain ennakkoäänestys.
Kuluttajan oikeusturvaa parannetaan
Hallitus esittää kuluttajasuojalainmuutosta (He 48/2022), jolla parannetaan kuluttajan oikeusturvaa silloin, kun hän ostaa henkilöön kohdistuvia palveluita, joita ovat esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, ulkonäköön kohdistuvat palvelut, liikunta- ja muut hyvinvointipalvelut, elämyspalvelut ja vapaa-ajan kurssit, juhla- ja ravintolapalvelut sekä taksiliikenteen palvelut.
Lakiin lisätään säännökset kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista henkilöön kohdistuvien palveluiden virhe- ja viivästystilanteissa. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Lisäksi lakiin tulee säännökset palveluntarjoajan kuluttajalta veloittamasta vakiokorvauksesta, jos kuluttaja peruuttaa palvelun. Kuluttajilla olisi jatkossa myös oikeus peruuttaa palvelu pakottavien syiden, kuten äkillisen sairastumisen tai tapaturman vuoksi, joutumatta maksamaan peruutusmaksua.
Toimeksisaajan tulisi ilmoittaa tilaajalle sellaisista havaitsemistaan seikoista, joiden vuoksi palvelu ei ilmeisesti olisi tilaajan kannalta tarkoituksenmukainen. Sovittu palvelu voi esimerkiksi tilaajan henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi osoittautua hänelle sopimattomaksi.
Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät muun muassa kuluttajan taloudelliseen ja oikeudelliseen asemaan kohdistuvat palvelut, kuten sijoitus- ja muut rahoituspalvelut sekä asianajoja muut lakipalvelut.
Maataloudenharjoittajien energiaveron lisäpalautus
Hallitus esittää (He 52/2022), että maataloudenharjoittajille maksettaisiin energiaveron lisäpalautusta EU:n vähimmäisverotasoon asti vuoden 2021 aikana maataloudessa käytetyistä energiatuotteista. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Käytännössä palautusta maksettaisiin kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä biopolttoöljystä. Lisäpalautuksesta lähes 99 prosenttia koskisi kevyttä polttoöljyä. Sähkö ei kuuluisi lisäpalautuksen piiriin, koska siitä on vuodesta 2021 alkaen maksettu palautusta EU:n vähimmäisverotasoon asti. Tavoitteena on, että lisäpalautus voitaisiin maksaa mahdollisimman pian lain tultua voimaan.
Keskimäärin lisäpalautus olisi hakijaa kohti noin 1 300 euroa ja sitä maksettaisi lähes täysin hakijoiden vuonna 2021 kuluttaman kevyen polttoöljyn perusteella. Yleisimmin palautus jäisi alle 1 000 euroon ja noin kolmasosalla hakijoista alle 500 euroon.
Maskikulut muuttuivat vähennyskelvottomiksi
Verohallinto tiedottaa (linkki), että kodin ja työpaikan välisiä matkoja joukkoliikenteessä tekevät eivät voi enää vähentää maskikuluja verotuksessa 15.4.2022 alkaen. Kanta perustuu siihen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallinen maskisuositus päättyi 14.4.2022.
Valtakunnallisen maskisuosituksen voimassaoloajalta maskikuluja voi vähentää kaksi euroa jokaiselta päivältä, joina työntekijä on kulkenut julkisella kulkuvälineellä kodin ja työpaikan välisen matkan itse ostamaansa maskia käyttäen. Kahden euron vähennyksiin ei tarvittu erillistä selvitystä.
Vuoden 2021 verotuksessa maskikulut voi siis vähentää vielä kaikilta niiltä päiviltä, kun kodin ja työpaikan välistä matkaa on tehnyt joukkoliikenteessä. Kodin ja työpaikan välisiä matkakuluja kannattaa ilmoittaa, jos kulut ylittävät 750 euron omavastuuosuuden.
Vuoden 2022 osalta kodin ja työpaikan välisiin matkoihin käytettyjen maskien kuluja voi vähentää 1.1.–14.4.2022.
Olennainen side ja verovelvollisuus
Verohallinto on julkaissut 8.4.2022 päivätyn ohjeen Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen - luonnolliset henkilöt (linkki). Ohjeen lukua, joka käsittelee olennaisia siteitä Suomeen (luku 3.3.3) on päivitetty korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO 2021:172 perusteella.
Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille, häntä pidetään yleensä Suomessa asuvana muuttovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. Yleinen verovelvollisuus jatkuu, vaikka hänellä ei olisi enää varsinaista asuntoa ja kotia Suomessa, eikä hän oleskelisi täällä jatkuvasti yli kuuden kuukauden aikaa. Hänet voidaan kuitenkin katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi jo ennen muuttovuotta seuraavan kolmannen vuoden loppua, jos hän sitä vaatii ja lisäksi osoittaa, että hänellä ei ole ollut verovuonna olennaisia siteitä Suomeen.
Korkein hallinto-oikeus (KHO 2021:172) arvioi olennaisten siteiden olemassaoloa tilanteessa, jossa verovelvollinen omisti suomalaisen sijoitustoimintaa harjoittavan osakeyhtiön ja toimi tämän yhtiön hallituksessa sekä toimitusjohtajana. Lisäksi verovelvollisella oli pienempiä omistuksia ja hallituksen jäsenyyksiä muissa suomalaisissa osakeyhtiöissä. Koska henkilön muut olennaiset siteet Suomeen olivat katkenneet ja jäljelle oli jäänyt ainoastaan taloudellisia siteitä, on korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tällöin arvioitava, edellyttävätkö nämä taloudelliset siteet säännöllisiä Suomessa käyntejä ja aktiivista toimintaa Suomessa.
Verovelvollisen toimiminen osittain tai kokonaan omistamansa yhtiön hallituksessa tai johtotehtävissä ei automaattisesti tarkoita sitä, että henkilö harjoittaisi liiketoimintaa Suomessa. Jos verovelvollinen ei säännöllisesti käy Suomessa eikä harjoita aktiivista toimintaa täällä, ei kyse ole olennaisesta siteestä, joka yksinään johtaisi yleisen verovelvollisuuden jatkumiseen muuttohetken jälkeen. Olennaisena siteenä ei lähtökohtaisesti pidetä myöskään pelkkää omistusta osakeyhtiössä, jonka toimintaan verovelvollinen ei lainkaan osallistu.
Polttoaineiden verottomuus
Verohallinto on julkaissut 19.4.2022 päivätyn ohjeen Polttoaineiden verottomuus teollisuuskäytössä (linkki).
Nestemäiset polttoaineet, kivihiili ja maakaasu, jotka käytetään teollisessa tuotannossa raaka- tai apuaineina taikka välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa ovat valmisteverottomia ja huoltovarmuusmaksuttomia.
Verottoman ensikäytön soveltamisen edellytyksiä on muutettu. Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverolain teollisuuden määritelmää ei voida enää käyttää 1.1.2022 alkaen teollisen tuotannon edellytysten tulkinnassa.
Muutoksen seurauksena esimerkiksi teollisuuteen rinnastettava kasvihuoneviljely ei ole tässä tarkoitettua teollista tuotantoa. Teollisen tuotannon arvioinnissa voidaan käyttää apuna Tilastokeskuksen (TOL 2008) toimialaluokituksen teollisuuden pääluokan C määrittelemiä toimintoja, kuitenkin sillä lisäedellytyksellä, että kyseessä on oltava tavaran valmistus.