TaxFax nro 31 • 6.5.2022
Kuntien tuloveroprosentin leikkaus vuonna 2023
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 68/2022), jossa säädetään kuntien vuoden 2023 tuloveroprosentin leikkausprosentiksi 12,64. Ehdotus perustuu päivitettyihin laskelmiin.
Säännöksen tarkoituksena on verotuottojen siirtäminen kunnilta valtiolle hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien rahoittamiseksi. Nykyinen kunnan tuloveron leikkausprosentti 13,26 perustui laskelmiin, jotka on tehty vuoden 2020 tasossa ja vuoden 2020 veroperustein.
Kuntien verotulojen osuus julkisen sektorin veroista ja maksuista alenisi nykyisestä noin 23 prosentista noin 11 prosenttiin ja valtion verotulojen osuus nousisi noin 48 prosentista noin 61 prosenttiin. Kunnallisveron osuus kuntien verotuloista alenisi nykyisestä noin 83 prosentista noin 71 prosenttiin. Kiinteistöveron osuus nousisi nykyisestä noin 8 prosentista noin 16 prosenttiin. Yhteisöveron osuus nousisi nykyisestä noin 9 prosentista noin 12 prosenttiin.
Arvopapereiden varainsiirtoverotus
Verohallinto on julkaissut 4.5.2022 päivätyn ohjeen Varainsiirtovero arvopapereiden luovutuksessa (linkki).
Ohjeen lukuun 8.4 on lisätty ohjeistus ilmoittamis- ja maksuvelvollisuuden määräajasta, kun luovutetut osakkeet lunastetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Lunastajan on annettava varainsiirtoveroilmoitus ja maksettava vero kahden kuukauden kuluessa lunastuskirjan laatimisesta. Jos lunastuskirjaa ei laadita, on lunastajan annettava varainsiirtoveroilmoitus ja maksettava vero kahden kuukauden kuluessa lunastusajan päättymisestä tai mahdollisen arvonnan suorittamisesta.
Ohjeen lukuun 8.10.2 sisältyvää osingonjako in natura -tilanteisiin liittyvää ohjeistusta on täsmennetty. Varainsiirtoveron perusteena on osinkona saatujen osakkeiden käypä arvo sinä päivänä, jona osinko on ollut nostettavissa. Julkisesti noteeratun osakkeen käypä arvo on osakkeiden painotettu keskihinta luovutuspäivänä. Osinkona saaduista arvopapereista suoritettavan veron määrä on 1,6 prosenttia arvopapereiden käyvästä arvosta. Jos kuitenkin osinkona jaetaan muun muassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeita, suoritettavan veron määrä on 2 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta. Tällöin veron perusteeseen luetaan lisäksi yhtiölaina.
Ohjeen luvussa 5.1 on huomioitu korkeimman hallinto-oikeuden henki- ja eläkevakuutuskantojen luovutuksia koskeva vuosikirjapäätös KHO 2022:31.
Metsävähennys
Verohallinto on julkaissut 4.5.2022 päivätyn ohjeen Metsävähennys (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty.
Ohjeeseen on päivitetty tuloverolain muutoksen vaikutukset yhteismetsien metsävähennysoikeuteen sekä lisätty tarkentavaa ohjeistusta käytettävissä olevan metsävähennysoikeuden laskentaan tilanteissa, jossa verovelvollinen luovuttaa vain osan metsävähennysmetsistään vastikkeettomasti tai aloittaa metsävähennysseurannan uudestaan metsänomistuksessa olleen tauon jälkeen. Ohjeeseen on myös lisätty selventäviä esimerkkejä metsävähennyspohjaa muuttavista tilanteista.
Yhteismetsien osalta metsävähennysoikeutta rajattiin vuoden 2022 alusta siten, että yhteismetsällä on oikeus metsävähennyksen tekemiseen verovuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien perusteella vain, jos sen osakaskunnan osuuksista verovuoden päättyessä vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa, eikä näiden omistus perustu sijoitusrahastolaissa tai vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädettyyn sijoitusrahastoon tai vaihtoehtorahastoon tehtyyn sijoitukseen.
Sellaisilla yhteismetsillä, joiden osuuksista yli puolet on muiden kuin luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa, säilyy kuitenkin rajoituksesta huolimatta oikeus käyttää verovuoden 2021 lopun tilanteen mukainen metsävähennysoikeutensa verovuoden 2022 tai sitä myöhempien verovuosien verotuksessa.
Verohallinnon ohjaus ei täyttänyt vaatimuksia ja tietojen antaminen oikeusasiamiehelle oli puutteellista
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on julkaissut ratkaisun (EOAK/8344/2021) kanteluasiassa, jossa oli kyse Eduskunnan oikeusasiamiehen tiedonsaantiasiasta ja verovirkamiehen antaman neuvonnasta.
Ratkaisun mukaan Verohallinnon virkamiehen antama ohjaus ja neuvonta ei täyttänyt hyvän hallinnon perusteiden vaatimuksia, koska keskusteluissa asiakkaiden asiamiehen kanssa virkamies oli ennakoinut, mitkä tapaukset käsitellään oikaisuvaatimusmenettelyssä ja mitkä tapaukset ohjataan rikosharkintaan.
Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, että annettu neuvonta ei täyttänyt hyvän hallinnon perusteiden vaatimuksia, koska annettu verotuskohtelua koskeva neuvonta ja ohjaus oli seuraamusten osalta lievempi kuin Verohallinnon sisäisessä palaverissa sovittu linjaus.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan virkamiehellä ei ollut toimivaltaa ennakoida, millä tavalla nämä poikkeukselliset oikaisuvaatimukset käsitellään Verohallinnossa. Annettu ohjaus ja neuvota myös vaaransi Verohallinnon asiakkaiden yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun toteutumisen.
Toinen ratkaisussa oleva kysymys oli perustuslaissa säädetyn oikeusasiamiehen tiedonsaantioikeuden toteutuminen ja siihen perustuva Verohallinnon virkamiesten virkavelvollisuus toimittaa totuudenmukaiset tiedot ylimmälle laillisuusvalvojalle. Tämän asian osalta apulaisoikeusasiamies totesi, että Verohallinto ei aikanaan kanteluasiaan antamissaan selvityksissä ja lausunnossa selvittänyt riittävästi ja asianmukaisesti Verohallinnon päättämää linjausta, Verohallinnon virkamiehen keskustelua 22 asiakkaan asiamiehen kanssa eikä sen yhteydessä annettua neuvontaa, eikä Verohallinnon oikaisuvaatimusten käsittelyn linjauksesta käytyä keskustelua asiakkaiden yhdenmukaisesta kohtelusta. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä tämä laiminlyönti oli merkittävä ja sen seurauksena ylimmän laillisuusvalvojan perustuslaillinen tiedonsaantioikeus ei toteutunut asianmukaisesti.