TaxFax nro 35 • 20.5.2022
Verovirkailija saapuu pyynnöstä paikalle
Verohallinto tiedottaa (linkki), että työnantajan pyynnöstä Verohallinnon virkailija voi saapua paikan päälle suuria ulkomaalaisryhmiä työllistäville marjatiloille, jotta ulkomaalainen työntekijä saa Verohallinnosta henkilötunnuksen verotusta varten. Tällöin työntekijöiden ei tarvitse asioida verotoimistossa. Vierailupäätös tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella jokaisesta vierailusta erikseen.
Ulkomaalainen työntekijä voi pyytää Verohallinnosta suomalaista henkilötunnusta silloin, kun henkilötunnus tarvitaan verotuksellisista syistä – esimerkiksi Suomessa työskentelyä varten. Henkilötunnuksen saaminen edellyttää, että Verohallinnon virkailija tapaa ulkomaalaisen työntekijän henkilökohtaisesti ja tunnistaa hänet matkustusasiakirjoista.
Lähdeveron perimisen tai ennakonpidätyksen toimittamisen lisäksi kausityöntekijän suomalaisella työnantajalla on myös muita palkanmaksuun liittyviä velvollisuuksia.
Kausityöntekijä on työskentelyn perusteella Suomessa sairausvakuutettu, jos hänelle maksettava palkka on vähintään 741,75 euroa kuukaudessa (vuonna 2022). Tällöin työnantajan tulee periä kausityöntekijältä sairausvakuutusmaksu (sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu). Sairausvakuutusmaksu sisältyy veroprosenttiin, jos kausityöntekijällä on rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Työnantajan on maksettava lisäksi työnantajan sairausvakuutusmaksu.
Työnantajan on mahdollisesti otettava kausityöntekijälle työeläkevakuutus, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus sekä maksettava niihin liittyvät maksut valitsemalleen vakuutusyhtiölle.
Väliaikainen huojennus arvonlisäverotukseen
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 77/2022), jossa ehdotetaan arvonlisäverolain väliaikaista muuttamista siten, että Venäjän Ukrainaan tekemää hyökkäystä pakeneville henkilöille maksutta luovutettaviksi tarkoitettujen tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista jäsenvaltioista tapahtuvat yhteisöhankinnat sekä tällaisiin tavaroihin liittyvät palvelut säädettäisiin verottomiksi. Verottomuus koskisi myyntejä yleishyödyllisille yhteisöille ja uskonnollisille yhdyskunnille. Näitä myyntejä varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero saataisiin vähentää.
Verovapautus koskisi myös yleishyödyllisille yhteisöille, uskonnollisille yhdyskunnille, valtiolle, kunnille, hyvinvointialueille sekä vastaanottopalvelujen järjestäjille tehtyjä lahjoituksia vastaaviin tarkoituksiin. Tältä osin vapautus olisi tarpeen, jotta yritykset voisivat tehdä lahjoituksia näille toimijoille ilman velvollisuutta suorittaa oman käytön veroa tai näille toimijoille voitaisiin muutoin tehdä lahjoituksia ilman verokustannusta.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan osin mahdollisimman pian ja osin 1.7.2022. Säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi taannehtivasti 24.2.2022 alkaen ja olemaan voimassa 31.12.2022 asti.
Jatkoaika koronarokotteen kuulumiselle sairaanhoitokorvausten piiriin
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 78/2022), jonka mukaan sairausvakuutuslain väliaikaisia muutoksia jatkettaisiin vuoden 2022 loppuun asti siten, että koronarokotteen antaminen kuuluisi sairaanhoitokorvausten piiriin. Myös rokotuksiin tehtyjen matkojen kustannukset korvattaisiin sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta.
Lisäksi hallitus esittää valtioneuvoston asetuksenantovaltuuden jatkamista koronavirustestauksen korvaustaksan osalta. Valtuus mahdollistaa korvaustaksan säätämisen asetuksella korkeammaksi kuin mikä Kelan vahvistama korvaustaksa normaalisti on. Korvaustaksa PCR-tutkimukselle on tällä hetkellä 16 euroa.
Väliaikaisten säännösten jatkamisella helpotettaisiin vakuutettujen mahdollisuuksia käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluita julkisen terveydenhuollon sijaan. Väliaikaisilla säännöksillä korvattaisiin vakuutetuille syntyneitä kustannuksia. Muutoksilla helpotettaisiin myös työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa. Väliaikaisten säännösten jatkamisen myötä Kela voisi myös jatkossa korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset joko työterveyshuollon kustannuksina tai sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen sairaanhoitokorvaus voitaisiin maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveydenhuollon palveluntuottajalle, jolloin työnantajan maksettavaksi jäisi rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.
Tartuntatautipäiväraha
Sairasvakuutetulla olisi myös jatkossa oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun henkilöllä on luotettavasti todettu koronatartunta (PCR- tai antigeenitesti) ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus olisi alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen takia ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtään.
Tartuntatautipäivärahan takautuva hakuaika olisi myös jatkossa kuusi kuukautta.