Maanantaina 25.8. veroneuvontamme on poikkeuksellisesti auki vain klo 9–11.

TaxFax nro 44 • 23.6.2022

Yhteisetuuksien tuloverotus

Verohallinto on julkaissut 17.6.2022 päivätyn ohjeen Yhteisetuuksien tuloverotus (linkki).Yhteisetuuksia ovat yhteismetsä, tiekunta, kalastuskunta, jakokunta ja muu näihin verrattava yhteenliittymä.  Muuna yhteenliittymänä voidaan pitää esimerkiksi yhteisaluelain mukaista osakaskuntaa ja vesilaissa tarkoitettua ojitusyhteisöä.

Yhteismetsän metsävähennysoikeus

Yhteismetsillä on metsävähennysoikeus verovuonna 2022 tai sen jälkeen hankittujen metsien perusteella vain, jos sen osakaskunnan osuuksista verovuoden päättyessä vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa (luku 3.2).

Yhteismetsän tai yhteisosuuden hankintavelan korot

Ennen vuotta 2021 yhteismetsän tai muun yhteisetuuden osakas ei ole voinut vähentää osuuden ostamiseksi otetun lainan korkoja, koska yhteisetuuden jakama ylijäämä osakkaalle on verovapaata. Tuloverolain lisätyn säännöksen mukaan tulonhankkimisvelkana pidetään myös tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvaa velkaa. Muutosta sovelletaan verovuodesta 2021 lähtien (luku 5.2).

Kun yhteismetsän tai muun yhteisetuuden osakas hankkii osuuden yhteismetsästä tai muusta yhteisetuudesta ja ottaa sitä varten velkaa, ovat kyseisen velan korot jatkossa vähennyskelpoisia tulonhankkimisvelan korkoja. Ne vähennetään osakkaan pääomatuloista tai ansiotuloista pääomatulolajin alijäämää koskevien säännösten mukaan.

Tiekuntien tuloveroprosentit

Yhteisetuuksien tuloveroprosentti on 26,5 tiekuntaa lukuun ottamatta. Siltä osin kuin tiekunnan toiminnastaan saama tulo katsotaan veronalaiseksi, tiekunta suorittaa veroa ainoastaan kunnalle, ja sen veroprosentti on 8,87 % vuonna 2021 ja 6,75 % vuonna 2022 (luku 2.3).

Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus

Verohallinto on julkaissut 17.6.2022 päivätyn ohjeen Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus Suomessa (linkki). Ulkomaisella liikkeen- ja ammatinharjoittajalla tarkoitetaan ulkomailla asuvaa tai ulkomailta Suomeen tilapäisesti muuttavaa luonnollista henkilöä, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa.

Aikaisemman saman nimisen ohjeen lukua (3), joka käsittelee kiinteää toimipaikkaa ja kiinteää paikkaa, on täydennetty. Luvussa on lyhyesti määritelty rakennus- ja asennustoiminta. Lisäksi lukuun on lisätty maininta telakan luonteesta liikepaikkana.  Myös sosiaalivakuutusmaksuja käsittelevää lukua (10) on täydennetty ja lakiviittaukset on saatettu ajan tasalle.

Telakka katsotaan pääsäännön mukaiseksi liikepaikaksi, jolloin siellä työskenteleville liikkeen- ja ammatinharjoittajille voi muodostua telakalle kiinteä paikka. Kun telakasta muodostuu liikkeen- ja ammatinharjoittajalle kiinteä paikka, ei verosopimuksen mahdollisia rakennus-, asennus- ja kokoonpanotoimintaa koskevia aikarajoja sovelleta.

Esimerkki: Puolassa asuva ammatinharjoittaja työskentelee aliurakoitsijana suomalaisella telakalla 10 kuukautta. Telakka on maantieteellisesti ja ajallisesti pysyvä paikka (liikepaikka), jolla työskentely muodostaa hänelle kiinteän paikan.

Porotalousyrityksen sukupolvenvaihdos

Verohallinto on julkaissut 21.6.2022 päivätyn kannanoton Porotalousyrityksen sukupolvenvaihdos verotuksessa (linkki).

Kannanoton mukaan, kun perintöön tai lahjaan sisältyy porotalousyritys, siihen voidaan soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennusta, jos porotalouden harjoittamista jatketaan. Huojennusta tulee vaatia ennen perintö- tai lahjaverotuksen toimittamista.

Huojennuksessa tarkoitettu porotalousyritys muodostuu paliskunnan osakkaana harjoitetusta porotaloudesta. Siihen yritykseen lähtökohtaisesti kuuluvat ne poromiehen varat, joita seurataan paliskunnan tasolla tehtävässä tuottoperustelaskennassa. Huojennus voi kohdistua pelkästään näihin varoihin, eikä siihen välttämättä liity mitään muita varoja, esimerkiksi kiinteistöjä.

Porotalousyrityksen sukupolvenvaihdoshuojennus ei johda huojennuksen soveltamiseen samassa yhteydessä luovutettujen muiden varojen perintö- tai lahjaveroon. Esimerkiksi porotalousyrittäjän metsätalouden varoihin tai henkilökohtaiseen asuntoon ei voida soveltaa huojennusta sen vuoksi, että luovutuksensaaja jatkaa porotalousyrityksen toimintaa.

Porotalousyrityksen ohella jatkaja usein saa myös maatalouden, maa- ja metsätalouden tai muun yritystoiminnan varoja ja jatkaa saamillaan varoilla myös muuta huojennukseen oikeuttavaa toimintaa kuin porotaloutta. Silloin hän on oikeutettu huojennukseen myös näihin varoihin.

Sekä porotalousyrityksen että samassa yhteydessä luovutettavan maatilan tai muun yrityksen huojentamisen edellytykset arvioidaan erikseen.

Uutta oikeuskäytäntöä

Sähkötupakan aromitiivisteitä ei pidetty elintarvikkeena

A Oy:n liiketoiminta muodostui pääasiassa sähkösavukkeiden, aromitiivisteiden (makunesteet), akkujen ja muiden sähkötupakointiin liittyvien tarvikkeiden myynnistä kuluttaja-asiakkaille.

Asiassa oli ratkaistavana, oliko A Oy:n myymiin makunesteisiin sovellettava arvonlisäverolain 85 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua elintarvikkeille säädettyä alennettua 14 prosentin verokantaa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että elintarvikeliikkeissä erilaiset aromitiivisteet (makunesteet) olivat osa liikkeen elintarviketuotevalikoimaa ja ne olivat kyseisessä asiayhteydessä katsottava lähtökohtaisesti tarkoitetun elintarvikkeina käytettäviksi. A Oy kuitenkin myi sähkösavukkeiden erikoisliikkeissään pääasiallisesti sellaisia tuotteita, jotka olivat yleisesti yhdistettävissä sähkötupakointiin. Näin ollen A Oy:n myymät makunesteet olivat asiayhteyden perusteella yhdistettävissä sähkötupakointiin. Kokonaisarvioinnin perusteella A Oy:n myymät makunesteet oli katsottava myydyn sähkösavukkeilla tapahtuvaa höyryttelytarkoitusta varten.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että makunesteiden höyryttämällä tapahtuva nautintatapa huomioon ottaen A Oy:n myymiä makunesteitä ei ollut pidettävä arvonlisäverolain 85 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina, joiden myyntiin sovellettiin alennettua 14 prosentin verokantaa. Asiaa ei ollut arvioitava toisin verotuksen neutraalisuuden periaatteen perusteella.
Arvonlisäveroa koskevat päätökset verokausilta 12/2016 ja 11/2017.
KHO 23.6.2022 T:H2013 eli vuosikirjassa KHO:2022:78

Sisällysluettelo