TaxFax nro 46 • 6.7.2022
Verohallinto tehostaa ruokaravintoloiden verovalvontaa
Verohallinto tiedottaa (linkki), että se valmistautuu tekemään ensi vuoden alusta lähtien verotarkastuksia ja muita valvontatoimia satoihin ruokaravintoloihin eri puolilla Suomea. Verohallinto valitsee tarkastettavat ravintolat oman analyysinsa perusteella.
Verohallinnon tekemien riskiarvioiden osumatarkkuus on harmaan talouden torjunnassa hyvä. Viime vuonna veronkiertoa löytyi verotarkastuksen yhteydessä lähes kaikista yrityksistä, joiden tarkastuksessa käytettiin hyväksi maksunvälittäjiltä saatua tietoa.
Vuoden 2017 jälkeen Verohallinto on löytänyt valvonnassaan ravintola-alalta 19,5 miljoonaa euroa maksamattomia veroja. Tästä 8 miljoonaa euroa on maksamatta jääneitä yrityksen tuloveroja. Lisäksi ravintola-alan valvonnassa on löytynyt maksamattomia arvonlisäveroja, peiteltyä osinkoa sekä työntekijöiden palkoista pidättämättä ja tilittämättä jääneitä ennakonpidätyksiä.
Verohallinnon ja Kevan yhteistyö nopeuttanut eläkkeen verokortin saamista
Verohallinto tiedottaa (linkki), että veron rajapintapalvelu on otettu käyttöön Kevan myöntämien eläkkeiden ja etuuksien maksamisessa. Tieto uuden eläkkeen määrästä kulkee entistäkin nopeammin Kevasta Verohallinnolle ja asiakas saa verokortin eläkettä varten helpommin. Keva tekee vuosittain kymmeniä tuhansia eläke- ja etuuspäätöksiä, joita varten eläkkeensaaja tarvitsee uuden eläketuloa varten lasketun verokortin.
Huhtikuusta 2022 alkaen Keva on ilmoittanut Verohallintoon rajapintapalvelun kautta tietoja uusista alkavista eläkkeistä ja etuuksista. Verohallinto puolestaan vie uuden eläkkeen tiedot jo valmiiksi OmaVeroon. Osalle asiakkaita Verohallinto tekee myös valmiiksi ehdotuksen eläketulon verokortiksi. Kun asiakas on hyväksynyt verokorttiehdotuksen tai tilannut verokortin, Verohallinto toimittaa verokortin sähköisesti suoraan Kevaan. Kevan asiakkaiden verokortin tilaaminen siis helpottuu ja nopeutuu, sillä suurimman osan ei tarvitse enää itse syöttää eläkkeen tai etuuden tietoja OmaVeroon. Asiakas saa myös entistä varmemmin oikeanlaisen verokortin, kun tiedot ovat verottajalla jo valmiina.
Kodin ja työpaikan väliset korotetut matkakuluvähennykset voimaan
Verohallinto tiedottaa (linkki), että parantuneet veroedut kodin ja työpaikan välisistä matkakuluvähennyksistä saa käyttöön heinäkuun alusta, kun tekee uuden verokortin. Helpoimmin uuden verokortin tekeminen onnistuu OmaVerossa. Keväällä päätetyt tilapäiset korotukset matkakuluvähennyksen enimmäismäärään ja oman auton käytöstä maksettavaan vähennykseen hyödyttävät niihin oikeutettuja keskimäärin 240 eurolla ja parhaimmillaan noin 500–600 eurolla. Kun matkakulut tai kilometrikohtaiset vähennykset ilmoittaa verokorttihakemuksessa, aikaisempaa suurempi verovähennys voi pienentää loppuvuoden veroprosenttia.
Eduskunta päätti keväällä nostaa kodin ja työpaikan välisten matkakulujen enimmäismäärää tilapäisesti 7 000 eurosta 8 400 euroon. Matkakulujen omavastuu säilyy ennallaan 750 eurossa. Lisäksi oman auton käyttöön liittyvät kilometrikohtaiset vähennykset kodin ja työpaikan välisillä matkoilla nousivat väliaikaisesti tälle vuodelle. Korotus on viisi senttiä kilometriltä. Jos vähennyksen saa oman auton käytön mukaan, vähennys on 0,30 euroa kilometriltä. Käyttöetuautosta vähennys on 0,24 euroa kilometriltä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Verovapaa vahingonkorvaus ei vaikuttanut rakennuskustannusten lukemisessa hankintamenoon
A:n omistamalla kiinteistöllä hankintahetkellä ollut rakennus oli tuhoutunut tulipalossa. A oli saanut tuhoutuneesta rakennuksesta verovapaan vakuutuskorvauksen, jonka hän oli kokonaisuudessaan käyttänyt tuhoutuneen rakennuksen tilalle rakennetun uuden rakennuksen rakentamiskustannusten kattamiseen. A oli sittemmin luovuttanut kiinteistön. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli erityisesti ratkaistavana, miltä osin uuden rakennuksen rakentamiskustannukset tuli tuloverolain 46 §:n 1 momentissa tarkoitettua luovutusvoittoa laskettaessa lukea rakennuksen hankintamenoon. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että uuden rakennuksen hankintamenoon oli luettava sen rakentamiskustannukset kokonaan eli myös siltä osin kuin ne oli katettu verovapaalla vakuutuskorvauksella. Verovuosi 2017.
KHO 29.6.2022 t H2067 eli vuosikirjassa KHO 2022:84
Ks. KHO 1983 B II 549, KHO 18.3.2003 t 575, KHO 28.10.2005 t 2765 ja KHO 2021:120
Velan lakkaaminen velkasuhteen konfuusiossa
A Oyj oli vuonna 2011 laskenut liikkeeseen nimellisarvoltaan kuuden miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, jonka oli lunastanut Vakuutusyhtiö C. A Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö B Oyj oli vuonna 2014 hankkinut kyseisen vaihtovelkakirjalainasaatavan Vakuutusyhtiö C:ltä miljoonan euron kauppahinnalla. B Oyj oli sulautunut A Oyj:öön 31.12.2015 elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b §:ssä tarkoitetulla tavalla, ja vaihtovelkakirjalainaan perustuva velkasuhde oli lakannut konfuusion myötä. A Oyj:n kirjanpidossa vaihtovelkakirjalainan nimellisarvon ja sulautuvalla yhtiöllä olleen saatavan hankintamenon erotus, 4 990 546,78 euroa, oli luettu osaksi sulautumistulosta.
Asiassa oli ratkaistava, oliko A Oyj:lle kertynyt 4 990 546,78 euroa veronalaista tuloa velkasuhteen konfuusion myötä tapahtuneen velan lakkaamisen perusteella.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että sulautumistulos oli laskettava vähentämällä sulautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenosta sulautumisessa siirtyvien nettovarojen arvo. A Oyj:n vaihtovelkakirjalainaan perustuva velka B Oyj:lle ei ollut meno, joka olisi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla johtunut tytäryhtiön osakkeiden hankinnasta, eikä kysymys myöskään ollut A Oyj:n B Oyj:öön tekemästä lisäsijoituksesta. Näin ollen velkasuhdetta ei ollut tuloverotuksessa luettava sulautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenoon eikä 4 990 546,78 euron määrää siten voitu ottaa lukuun verovapaata sulautumistulosta laskettaessa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi edelleen, että konfuusion myötä A Oyj oli vapautunut maksamasta velkojalle 4 990 546,78 euroa ja että yhtiö oli näin ollen voinut saada rahanarvoisen edun. Kun otettiin huomioon B Oyj:n vaihtovelkakirjasaatavasta maksama miljoonan euron kauppahinta ja vaihtovelkakirjalainan nimellisarvo 5 990 546,78 euroa, oli kuitenkin mahdollista, että vaihtovelkakirjalaina oli konfuusion tapahtuessa ollut arvoton 1 000 000 euroa ylittävältä osalta. A Oyj:lle ei ollut kertynyt rahanarvoista etua siltä osin kuin vaihtovelkakirjalaina oli tällöin ollut arvoton. Korkein hallinto-oikeus ei ottanut välittömästi ratkaistavakseen, oliko vaihtovelkakirjasaatava ollut joltain osin arvoton konfuusion tapahtuessa, vaan kumosi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä verovelvollisen vahingoksi toimitetun verotuksen oikaisun ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi sen selvittämiseksi, oliko A Oyj:lle kertynyt verotettavaa tuloa esillä olevan velkasuhteen lakkaamisen seurauksena sen vuoksi, että vaihtovelkakirjalaina ei ole ollut arvoton 1 000 000 euron ylittävältä osalta. Verovuosi 2015.
KHO 5.7.2022 t H2152 eli vuosikirjassa KHO 2022:88
Liikearvoon kirjattu tappio ei ollut vähennyskelpoinen
B-konsernin emoyhtiö B-yhtiö sulautui rajat ylittävällä absorptiosulautumisella A-konsernin emoyhtiöön A Oyj:öön. B-yhtiön osakkeenomistajat saivat tällöin vastikkeena A Oyj:n osakkeita sekä rahaa niin, että sulautuminen ei täyttänyt veroneutraalille sulautumiselle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a §:ssä asetettuja edellytyksiä. B-yhtiön osakkeenomistajille suoritettu kokonaisvastike oli 15,25 prosenttia korkeampi kuin B-yhtiön osakkeiden pörssikurssin mukainen kokonaisarvo. B-yhtiön osakkeenomistajille suoritettu kokonaisvastike kohdistettiin A Oyj:n kirjanpidossa sille siirtyneille omaisuuserille niiden käypien arvojen suhteessa. A Oyj:n B-yhtiön osakkeenomistajille suorittaman kokonaisvastikkeen ja yhtiölle siirtyneiden nettovarojen erotus eli sanottua 15,25 prosenttia vastaava määrä oli kirjattu A Oyj:n taseeseen liikearvona.
Asiassa oli ratkaistavana, oliko A Oyj:llä oikeus vähentää kirjanpidossaan liikearvoksi kirjaamansa määrä tuloverotuksessaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että B-yhtiön sulautumiseen oli A Oyj:n tuloverotuksessa sovellettava osakeyhtiön purkamista koskevia periaatteita. Siten A Oyj:n B-yhtiön osakkeenomistajille suorittaman kokonaisvastikkeen ja yhtiölle B-yhtiöltä siirtyneiden käypiin arvoihinsa arvostettujen nettovarojen erotus oli käsiteltävä purkutappion tavoin eli liikearvoon kohdistuvana eränä. Kun otettiin huomioon se seikka, että B-yhtiön osakkeet olisivat olleet A Oyj:n käyttöomaisuutta, jos A Oyj olisi ostanut sanotut osakkeet, sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 d §:n 2 momentin esitöistä ilmenevä lainsäätäjän tarkoitus, jonka mukaan verotuksen neutraalisuuden toteutumisen kannalta vaihtoehtoiset, mutta taloudelliselta sisällöltään samanlaiset menettelytavat eivät saisi johtaa toisistaan olennaisesti poikkeaviin veroseuraamuksiin, B-yhtiön sulautumisessa A Oyj:lle kertyvä tappio eli liikearvoon kohdistuva erä ei ollut A Oyj:n tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno, vaikka yhtiö ei ollut omistanut B-yhtiön osakkeita ennen sulautumista. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2020.
KHO 5.7.2022 t H2151 eli vuosikirjassa KHO 2022:87