TaxFax nro 5 • 21.1.2022
Yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely uudistuu
Hallitus esittää (HE 238/2021) yrityssaneerauksen ja yksityishenkilön velkajärjestelyn uudistamista. Tavoitteena on parantaa yrittäjien ja yritysten asemaa helpottamalla velkajärjestelyyn ja yrityssaneeraukseen pääsyä. Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi.
Esityksen mukaan elinkeinotoiminnassa velkaantuneiden pääsyä velkajärjestelyyn helpotetaan ja uutta alkua nopeutetaan keventämällä velkajärjestelyn edellytyksiä ja sallimalla pääsy velkajärjestelyyn velallisen taloudellisen tilanteen vakiintumattomuudesta huolimatta. Lisäksi elinkeinonharjoittaja voisi hakeutua nykyistä helpommin yrityssaneerauksen sijasta velkajärjestelyyn.
Vaikka velkajärjestelyn muutosten painopiste on yrittäjävelallisissa, valtaosa muutoksista koskee kaikkia velallisia. Esimerkiksi velalliselle aiemmin vahvistettu velkajärjestely ei muodostaisi pysyvää estettä uudelle velkajärjestelylle. Velallisten selviytymistä maksuohjelmasta helpotettaisiin ja menettelyä yksinkertaistettaisiin.
Maksuohjelman kesto olisi jatkossa viiden vuoden sijaan kolme vuotta myös silloin, kun velallinen ei maksa velkojaan lainkaan. Myös työttömät pääsisivät nykyistä nopeammin velkajärjestelyyn.
Osittain verovelvollisten yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloveroprosentit 2020–2022
Verohallinto on julkaissut ohjeen Osittain verovelvollisten yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloveroprosentit 2020–2022 (linkki). Osittain verovelvollisen yhteisön, tiekunnan, yhteisetuuden, yliopiston, ammattikorkeakouluosakeyhtiön, yleishyödyllisen yhteisön ja uskonnollisen yhdyskunnan voimassa olevat tuloveroprosentit ovat verovuosittain seuraavat:
Verovelvollinen |
2020 |
2021 |
2022 |
Osittain verovapaan yhteisön (TVL 21.1 §) ja tiekunnan saama tulo sekä yliopiston, ammattikorkeakouluosakeyhtiön ja yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saama tulo |
8,43 % |
8,87 % |
6,75 % |
Uskonnollinen yhdyskunta ja niiden seurakunnat |
8,43 % |
8,87 % |
6,75 % |
Yhteisöjen yleinen tuloveroprosentti on 20 %. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 26,5 %.
Tonnistoverovelvolliseksi hakeutuminen ja ilmoittamisvelvollisuus
Verohallinto on julkaissut 21.1.2022 päivätyn ohjeen Tonnistoverovelvolliseksi hakeutuminen ja ilmoittamisvelvollisuus (linkki). Ohjeen mukaan tonnistoverovelvolliseksi on hakeuduttava kolmen kuukauden kuluessa yhtiön rekisteröinnistä. Hakemuksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot ja asiakirjat yhtiön toiminnasta ja tonnistoverovelvolliseksi hyväksymisen edellytysten arviointiin vaikuttavista seikoista. Ohjeessa kerrotaan, mitä verolomakkeita ja selvityksiä tonnistoverovelvolliseksi hakeutujan pitää antaa Verohallinnolle.
OECD:n päivitys siirtohinnoitteluohjeisiin
Verohallinto tiedottaa (linkki), että OECD julkaisi siirtohinnoitteluohjeistaan 20.1.2022 version, johon on sisällytetty vuoden 2017 päivityksen jälkeen julkaistut ohjeisiin tehdyt päivitykset ja lisäykset. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ovat kansainvälisesti hyväksytty, tärkeä tulkintalähde markkinaehtoperiaatteen ja kotimaisen siirtohinnoitteluoikaisusäännöksen soveltamisessa.
Ohjeissa on päivitetty seuraavia kohtia: voitonjakamismenetelmää koskevan osuuden päivitys, hard-to-value-aineetonta koskevan osuuden lisäys, rahoitusliiketoimia koskevan osuuden lisäys uudeksi 10. luvuksi ja riskittömän tuoton määrittämistä koskevan osuuden lisäys.
Päivitys ei sisällä uutta ohjeistusta, vaan kyse on aiemmin julkaistujen raporttien koonnista yhtenäiseksi julkaisuksi. Julkaisu ei siten aiheuta tarvetta erillisiin toimenpiteisiin tai muuta Verohallinnon tulkintakäytäntöjä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Invataksin muutoskatsastus linja-autoksi ei aiheuttanut autoveron maksuunpanoa
Asiassa oli kysymys siitä, oliko invataksiksi 26.10.2016 rekisteröidystä ja siten autoverosta vapaasta ajoneuvosta suoritettava autoveroa, kun ajoneuvo oli 18.7.2017 muutoskatsastettu sellaiseksi linja-autoksi, joka ei autoverolain (1482/1994) 1 §:n perusteella kuulunut lain soveltamisalaan. Ajoneuvon käyttö invataksina oli päättynyt muutoskatsastukseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että vaikka ajoneuvo oli poistettu invataksikäytöstä ennen laissa säädetyn neljän vuoden käyttöajan päättymistä, jäljellä olevan veron maksuunpano olisi johtanut siihen lain tarkoitusta vastaamattomaan lopputulokseen, että autoveron soveltamisalan ulkopuolisessa käytössä olevaa ajoneuvoa olisi rasittanut autovero. Näin ollen ja koska invataksi oli sen rakenteen ja käyttötarkoituksen muutoksen seurauksena muutettu sellaiseksi ajoneuvoksi, josta autoveroa ei ollut suoritettava, ajoneuvon omistajalle ei ollut määrättävä maksettavaksi invataksin käyttötarkoituksen muutoksen johdosta autoverolain 48 §:ssä säädettyä jäljellä olevaksi veroksi katsottavaa veroa. Hallinto-oikeuden ja Liikenteen turvallisuusviraston päätökset, joissa oli katsottu, että autovero oli muutoskatsastuksen perusteella tullut maksuunpanna, kumottiin.
KHO 19.1.2022 T:H102 eli vuosikirjassa KHO 2022:14