TaxFax nro 51 • 1.9.2022
Valtion budjetin veroratkaisut
Valtioneuvosto on julkaisut (linkki) hallituksen talousarvioesityksen vuodelle 2023. Talousarvioesitys sisältää muutoksia vuoden 2023 verotukseen ja osin myös vuodelle 2022.
Merkittävin verotuottoihin vaikuttava veroperustemuutos vuonna 2023 on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kaiken kaikkiaan kuntien verotulot alenevat uudistuksen seurauksena noin 14,8 miljardia euroa ja valtion verotuloja kasvavat noin 14,5 miljardia euroa.
Määräaikainen sähköenergian arvonlisäveron alentaminen
Alennetaan sähköhintoja väliaikaisesti laskemalla sähköenergian arvonlisäveroa 10 prosenttiin aikavälillä 1.12.2022-30.4.2023. Muutos vähentäisi verotuloja arviolta hieman yli 200 miljoonaa euroa. Hallitus tavoittelee EU-tasoista poikkeusta sähköenergian alv-sääntelyyn siten, että sähkön arvonlisävero on mahdollista asettaa väliaikaisesti muuta kevennettyä alv-kantaa alemmas.
Henkilökuljetusten arvonlisäveron laskeminen
Henkilökuljetusten arvonlisäveroa lasketaan 0 %:iin aikavälille 1-4/2023.
Sähkövähennys tuloveroon
Toteuttaa määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Otetaan käyttöön kotitalousvähennyksen yhteydessä tehtävä neljän kuukauden määräaikainen sähkövähennys. Vähennyksen tarkoituksena on korvata myöhemmin määritettävän omavastuun ylittävä osa sähkön hinnasta sellaisille kotitalouksille, joiden sähkökustannukset nousevat kohtuuttomiksi.
Tarkemmat määräytymisperusteet linjataan jatkovalmistelussa siten, että tavoitteena on vähennyksen kohdentuminen muille kuin suurituloisimmille veronmaksajille.
Tavoitteena on, että verovelvollinen voi hakea helmikuusta 2023 alkaen verokortin, jossa vähennys otetaan ennakonpidätystä laskettaessa huomioon. Sähkön kulutuksen perusteella vähennyksen voi tehdä kotitaloudessa vain yhden verovelvollisen verotuksessa. Toimeenpanossa kiinnitetään huomiota toteuttamiskelpoisuuteen sekä tuen haun yksinkertaisuuteen.
Lisäksi hallitus valmistelee ja toteuttaa määräaikaisen sähkötuen, joka kohdennetaan ihmisille, jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti. Määräaikainen sähkötuki sekä määräaikainen sähkövähennys sovitetaan jatkovalmistelussa yhteen siten, ettei niitä voi hyödyntää yhtäaikaisesti.
Windfal vero valmisteluun
Valmistellaan sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely. Vero tulee määritellä siten, että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan. Veroa ei kohdisteta ns. mankalaperiaatteella toimiviin yhtiöihin.
Indeksitarkistus ansiotuloperusteisiin
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Indeksitarkistuksella tavoitellaan sitä, että verotus ei kiristyisi verojärjestelmän progressiivisuuden ja yleisen ansiotason nousun seurauksena.
Jotta yksittäisen kansalaisen ansiotuloverotus ei kiristyisi sote-verouudistuksen takia, ansiotuloverotusta kevennetään kokonaisuutena noin 0,3 miljardia euroa.
Henkilöverotuksen eräät vähennykset
Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi 60 vuotta täyttäneille kohdennettu portaittainen korotus.
Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta ehdotetaan jatkettavaksi nykyisin ehdoin myös vuonna 2023 ja perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus otetaan käyttöön.
Invalidivähennykset poistetaan sote-verouudistuksen yhteydessä.
Yritysverotus
Osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta otetaan käyttöön lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin.
Korkorajoitussäännöksen infrapoikkeusta laajennetaan ja samalla korkovähennysrajoituksen tasevapautusta uudistetaan siten, että rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin.
Kaivosveroa valmistellaan. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia on tarkoitus ohjata kaivosten sijaintikunnille.
Osinkoverotus
Peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona.
Veropohjan laajentaminen kansainvälisissä tilanteissa
Hallitus turvaa Suomen veropohjaa ja estää verovälttelyä myös useilla muilla toimilla, jotka tulevat voimaan ensi vuonna. Ensi vuoden alusta otetaan käyttöön luonnollisten henkilöiden arvonnousutulon perusteella määrättävä vero, jolla estetään veronkiertoa ja laajennetaan Suomen veropohjaa siten, että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.
Veropohjaa laajennetaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin muun muassa tilanteissa, joissa kiinteistön omistus on ketjutettu holding-yhtiörakenteeseen.
Vuonna 2023 otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomi voi verottaa sellaiset Suomessa tapahtuneen työskentelyn tilanteet, joihin Suomella on verosopimusten mukaan verotusoikeus, mutta jotka nykyisin jäävät verottamatta puutteellisen kansallisen lainsäädännön vuoksi.
Energian ja tupakan verottaminen sekä jätevero
Vuonna 2023 jatketaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista ja tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia. Lisäksi korotetaan jäteveroa ja pienennetään lämmitysbiokaasun verotukea maltillisesti asettamalla sille EU:n vähimmäisveroa vastaava energiasisältövero toimintaympäristön ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi.
Väylämaksu ja arpajaisvero
Väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.
Uutta oikeuskäytäntöä
Oikaisuvaatimuksen tutkimatta jättäminen
Asiassa valittajana olevan yhtiön elinkeinotoiminnan tuloon oli verotarkastuksen perusteella lisätty verotuksen oikaisupäätöksellä kirjanpidosta puuttuvina myyntituloina 40 000 euroa ja yhtiölle oli määrätty veronkorotus. Yhtiö oli oikaisuvaatimuksessaan pyytänyt korjaamaan päätöstä.
Oikaisuvaatimuksen perusteluissa yhtiö oli ilmoittanut täydentävänsä verotarkastukseen antamaansa selvitystä toimittamalla verotuspäätösten korjaamiseksi lisädokumentteja ja todistuksia. Yhtiötä oli pyydetty täydentämään oikaisuvaatimustaan yksilöimällä asiassa esitettävät vaatimukset ja näiden perustelut. Yhtiö ei ollut asetettuun määräaikaan mennessä eikä ennen verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen tekemistä täydentänyt oikaisuvaatimustaan. Tämän vuoksi oikaisulautakunta oli jättänyt oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Yhtiö vaati hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa, että asia palautetaan oikaisulautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön valituksen.
Hallinto-oikeus totesi, että se, miten tarkasti muutoksenhakukirjelmässä on yksilöitävä vaatimus hallintopäätöksen muuttamisesta, riippuu kunkin muutoksenhakuasian laadusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista, ja että oikaisulautakunta on muusta Verohallinnosta erillinen muutoksenhakuelin, jolla on tehtävissään itsenäinen ratkaisuvalta. Lautakunnan tehtävänä on tutkia verotuksen oikeellisuus vain oikaisuvaatimuksessa vedotuin osin. Verotusta koskeva oikaisuvaatimus on yksilöitävä siten, että lautakunta voi kohdentaa asian tutkimisen tämän mukaisesti.
Yhtiön oikaisuvaatimuksessa ei voitu katsoa hallintolain 49 d §:n mukaisesti ilmoitetun, millaista oikaisua siinä vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Oikaisulautakunnassa käsillä ollut muutoksenhakuasetelma ei ollut sillä tavoin selkeä ja yksinkertainen, että asian tutkimisen asianmukainen kohdentaminen olisi ollut mahdollista ilman tällaista nimenomaista yksilöimistä. Oikaisulautakunta oli varannut yhtiölle riittävän määräajan täydentää oikaisuvaatimustaan, mutta oikaisuvaatimusta ei ollut täydennetty annetussa määräajassa eikä ennen oikaisulautakunnan päätöksen tekemistä.
Edellä todetut seikat huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoi, että oikaisulautakunta oli voinut jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta. Oikaisulautakunnan päätös ei ollut lainvastainen eikä sitä ollut aihetta muuttaa. Verovuosi 2019.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 25.8.2022 T:1119