TaxFax nro 52 • 5.9.2022
Kiinteistöverouudistusta ei toteuteta tällä vaalikaudella
Valtiovarainministeriö tiedottaa (linkki), että kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaa hallituksen esitystä ei anneta eduskunnalle tällä hallituskaudella. Hallitus on arvioinut, ottaen huomioon myös asumisen kustannusten yleisen nousun, että nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle uudistusesitystä, joka väistämättä lisäisi taloudellista epävarmuutta.
Uudistuksen tavoitteena on uudistaa kiinteistöverotuksen arvostamisperusteet vastaamaan nykypäivän kustannus- ja hintatasoa sekä alueellisia hintaeroja. Selvitysten mukaan rakennusten ja maapohjan verotusarvot ovat jääneet yleisesti jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Lisäksi maapohjan hinnat ovat eriytyneet alueellisesti ja rakennustyyppejä on tullut lisää sen jälkeen, kun nykyinen kiinteistöverojärjestelmä on otettu käyttöön.
Maatalouden tuotantorakennuksiin voi hakea kiinteistöverotukea
Verohallinto tiedottaa, että Maataloudenharjoittajat voivat hakea tilapäistä kiinteistöverotukea maatalouden tuotantorakennuksille. Tukea haetaan OmaVerossa, ja sen hakuaika on 15.9.–31.10.2022. Tuen avulla yritetään helpottaa energian hintojen nousun aiheuttamaa maatalouden kustannuskriisiä.
Kiinteistöverotukea voivat hakea kaikki maataloudenharjoittajat, joille on verovuoden aikana määrätty kiinteistöveroa maatalouden tuotantorakennuksista vähintään 10 euroa. Näille maataloudenharjoittajille lisätään automaattisesti linkki kiinteistöverotuen hakemukseen OmaVeron etusivulle 15.9.2022.
Kiinteistöverotuki koskee ainoastaan maatalouden tuotantorakennuksia – ei maapohjaa eikä metsätalouden tuotantorakennuksia. Tukea ei myönnetä automaattisesti, vaan sitä täytyy itse hakea OmaVerossa. Tukipäätökset tehdään Verohallinnossa marras-joulukuussa, ja tuki maksetaan asiakkaan tilille ennen vuoden loppua. Tuen määrä on enintään 35 000 euroa.
Tuen saanti edellyttää, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- rehujen, poltto- ja voiteluaineiden, sähkön ja lannoitteiden osuus maatalouden menoista ennen varauksia, poistoja ja korkokuluja on vähintään 15 prosenttia
- et ole pakotelistalla Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi
- et ole saanut muuta kriisitukea Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen vuoksi.
Uutta oikeuskäytäntöä
Sukupolvenvaihdos ja lahjojen kumulointi
A oli 29.12.2015 saanut isältään lahjaksi 30 B Oy:n osaketta, joiden käypä arvo oli ollut 1 772 456,70 euroa ja perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentissa tarkoitettu arvo eli niin sanottu sukupolvenvaihdosarvo 556 540 euroa. A oli lisäksi 7.6.2018 saanut isältään lahjaksi 30 saman yhtiön osaketta, joiden käypä arvo oli ollut 1 614 892,05 euroa ja sukupolvenvaihdosarvo 489 616,56 euroa. Verohallinto oli jättänyt maksuunpanematta osan molemmista lahjoista määrättävästä lahjaverosta perintö- ja lahjaverolain 55 §:n nojalla.
Asiassa oli ratkaistavana se, miten A:n 29.12.2015 ja 7.6.2018 saamat lahjat oli kumuloitava eli laskettava yhteen, kun A oli kummankin lahjan osalta oikeutettu sukupolvenvaihdoshuojennukseen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että maksettavan huojennetun lahjaveron laskemisen perusteeksi oli lahjoja kumuloitaessa pantava A:n lahjoina saamien osakkeiden yhteenlaskettu käypä arvo. Maksuunpanematta jätettävä lahjaveron osa oli määritettävä vähentämällä lahjoitettujen osakkeiden yhteenlaskettujen käypien arvojen perusteella lasketusta verosta se vero, joka lahjoista olisi ollut määrättävä, jos osakeyhtiön yritysvarallisuus olisi kunkin lahjan osalta arvostettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentissa tarkoitettuun sukupolvenvaihdosarvoon. Näin huojennetun lahjaveron määrästä oli vielä vähennettävä se lahjavero, joka aikaisemmasta lahjasta oli jo suoritettu.
KHO 5.9.2022 T:H2580 eli vuosikirjassa KHO:2022:105
Ulkomaille maksettu tulovero hyvitettiin perintöverotuksessa
B oli kuollut vuonna 2016. B:n A:lle ja muille perinnönsaajille jättämään perintöön oli kuulunut muun muassa kaksi Kanadassa sijaitsevaa kiinteistöä. Kanadan verolainsäädännön mukaan B:n omistamat kiinteistöt oli katsottu hänen kuolemansa perusteella luovutetuiksi, minkä vuoksi B:n kuolinpesän oli maksettava Kanadan valtiolle tuloveroa (Income Tax). Kanadassa veronalaista tuloa oli puolet kiinteistöistä kertyneiksi katsottujen luovutusvoittojen yhteismäärästä. B:n kuolinpesä oli maksanut tuloveron vuonna 2017. Suomessa B:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa sanotut kiinteistöt luettiin perinnönjättäjän varoihin.
Asiassa oli ratkaistava, oliko Kanadan valtiolle perinnönjättäjän kuoleman perusteella kertyneeksi katsotuista luovutusvoitoista kuolinpesän suorittama tulovero (Income Tax) perintö- ja lahjaverolain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu vieraalle valtiolle suoritettu vero, jota voitiin hyvittää Suomessa A:lle maksuun pantavasta perintöverosta.
Suomessa A:lle määrätty perintövero perustui perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 1 momentin mukaisesti esillä olevien kiinteistöjen käypiin arvoihin eli todennäköisiin luovutushintoihin, ja Kanadan valtion tuloveron perusteena oli kiinteistöistä kertyneeksi katsottu yhteenlaskettu luovutusvoitto. Siten osa Suomen perintöverosta kohdistui samaan osaan Kanadassa sijaitsevien kiinteistöjen arvosta, joka oli ollut Kanadassa tuloverotuksen kohteena.
B:n kuolinpesän Kanadan valtiolle maksama vero oli Suomen ja Kanadan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyssä sopimuksessa tarkoitettu kanadalainen vero, jonka Kanada oli verosopimuksen 13 artiklan 1 kappaleen nojalla oikeutettu määräämään. Suomessa ei maksuunpantu sellaista tuloveroa, josta Kanadan tulovero olisi voitu hyvittää. Tuloverosopimuksesta ja sen esitöistä kävi kuitenkin ilmi Kanadan ja Suomen tarkoitus välttää kaksinkertaista verotusta.
Perintö- ja lahjaverolain 4 §:n 2 momentin tarkoituksena oli laajentaa verotuksen alueellista soveltamisalaa ja vastaavasti turvata riittävät säännökset kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Säännöksen sanamuodon perusteella ulkomaisen veron hyvittämisen edellytyksenä oli, että kysymys oli vieraalle valtiolle suoritetusta verosta ja että tämä vero perustui samaan perintöön kuin Suomessa suoritettava perintövero. Nämä edellytykset täyttyivät asiassa. Sanotusta säännöksestä ja lain esitöistä ei sen sijaan ilmennyt, että vieraalle valtiolle suoritetun veron olisi oltava nimenomaisesti perintöveroa tai ettei samasta perinnöstä vieraalle valtiolle suoritettu vero olisi Suomessa perintöverosta hyvitettävissä, jos vieraassa valtiossa verovelvollisena oli pidetty perinnönsaajien sijasta perinnönjättäjän kuolinpesää.
Edellä mainittujen seikkojen perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että B:n kuolinpesän Kanadan valtiolle maksamaa tuloveroa voitiin hyvittää perintöverosta, joka Suomessa oli määrätty A:lle B:n jälkeen toimitetussa perintöverotuksessa.
KHO 2.9.2022 T:H2568 eli vuosikirjassa KHO:2022:104