TaxFax nro 54 • 20.9.2022
Vuoden 2023 tuloverotukseen muutoksia
Hallitus esittää tuloverotukseen muutoksia (He 153/2022), joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Valtion tuloveroasteikko 2023
Asteikon rakenteeseen ja tulorajoihin tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen perustuvasta verotulojen siirrosta kunnilta valtiolle johtuvat muutokset. Lisäksi asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 3,5 prosentilla indeksitarkistuksen vuoksi. Vuoden 2023 kunnallisveron leikkausprosentiksi säädettiin 12,64 prosenttiyksikköä lailla 702/2022.
|
Verotettava ansiotulo |
Vero alarajan kohdalla |
Vero alarajan ylittävästä tulon osasta |
|
0 € |
0 € |
12,64 % |
|
19 900 € |
2 515,36 € |
19,00 % |
|
29 700 € |
4 377,36 € |
30,25 % |
|
49 000 € |
10 215,61 € |
34,00 % |
|
85 800 € |
22 727,61 € |
44,00 % |
Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä
Verovuonna 2022 tilapäisesti sovellettavia säännöksiä asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän vähennyksen enimmäismäärästä jatkettaisiin myös verovuodelle 2023. Matkakuluvähennyksen enimmäismäärä olisi verovuonna 8 400 euroa.
Kilometrikohtainen vähennys
Vähennyksen määrä olisi 0,30 euroa kilometriltä omalla autolla kuljettaessa. Käyttöetuautolla kuljettaessa vähennyksen määräksi säädettäisiin 0,24 euroa kilometriltä. Vähennyksen määrät pysyisivät ennallaan verovuoteen 2022 verrattuna.
Perhevapaalla olevan matkakustannusten omavastuu
Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähentämistä koskevaa omavastuuta pienennettäisiin, jos verovelvollinen on saanut tiettyjä perhe-etuuksia. Tällaisia perhe-etuuksia olisivat sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha, raskausraha, erityisraskausraha, vanhempainraha ja osittainen vanhempainraha.
Verovelvollisen omavastuuosuutta pienennettäisiin 70 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus olisi kuitenkin vähintään 140 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava määrä. Omavastuuta ei alennettaisi, jos verovelvollinen saa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisia tukia.
Tunnustuspalkintojen verovapaus
Tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto säädettäisiin koko määrältään verovapaaksi. Valtiovarainministeriö ei enää jatkossa tekisi päätöksiä tunnustuspalkintojen verovapaudesta.
Tunnustuspalkintojen verotusta koskevat ratkaisut olisivat jatkossa osa Verohallin-non toimivaltaan kuuluvaa tuloverotuksen toimittamista. Ratkaisu tunnustuspalkinnon verotuksesta olisi osa verovelvollisen verotuspäätöstä.
Tieteellisen, taiteellisen ja yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto olisi jatkossa verovapaata tuloa riippumatta siitä, ylittyykö apurahojen, stipendien ja tunnustuspalkintojen yhteismäärä valtion taiteilija-apurahan vuosittaisen määrän. Tunnustuspalkintoja ei jatkossa myöskään otettaisi huomioon laskettaessa muiden apurahojen ja stipendien verovapaata enimmäismäärää.
Työtulovähennys
Vähennyksen poistuman rakennetta muutettaisiin siten, että siinä olisi kaksi porrasta. Vähennyksen alkamisen nykyinen 2 500 euron raja poistettaisiin. Vähennyksen kertymäprosenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähennys olisi nykyisen 13 prosentin sijasta 12 prosenttia vähennyksen myöntämiseen oikeutetuista tuloista.
Enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 1 930 eurosta 2 030 euroon. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 22 000 euroa vähennyksen määrä pienenisi nykyisen 1,96 prosentin sijaan 2,03 prosentilla puhtaan ansiotulon 22 000 euroa ylittävältä osalta. Kuitenkin siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 70 000 euroa, vähennyksen määrä pienenisi 1,21 prosentilla ylittävältä osalta. Tällä hetkellä puhtaan ansiotulon raja on 33 000 euroa.
Työtulovähennyksen korottaminen 60 vuotta täyttäneillä
Työtulovähennystä ehdotetaan korotettavaksi ikäperusteisesti 60 vuotta täyttäneillä verovelvollisilla. Korotus toteutetaan korottamalla vähennyksen enimmäismäärää asteittain yli 60-vuotiailla verovelvollisilla. Vähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin seuraavasti:
- ennen verovuoden alkua 60 vuotta täyttäneille 200 eurolla,
- ennen verovuoden alkua 62 vuotta täyttäneille 400 eurolla ja
- ennen verovuoden alkua 65 vuotta täyttäneille 600 eurolla.
Työtulovähennys määräytyisi muilta osin samalla tavalla yli 60-vuotiailla kuin nuoremmillakin. Vähennyksen määrä pienenisi siten 60 vuotta täyttäneillä samoilla perusteilla kuin muillakin tulojen määrän kasvaessa.
Työtulovähennyksen enimmäismäärän korottaminen yli 60-vuotiailla tekee työn tekemisen eläkkeellä ollessa hieman nykyistä kannustavammaksi, jos palkkatulon määrä ylittää 17 500 euroa vuodessa.
Ansiotulovähennys
Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ehdotetaan muutettavaksi ansiotulovähennykseksi, joka myönnettäisiin samoin perustein ja saman suuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Vähennyksen rakenne säilyisi muuten samana.
Vähennys tehtäisiin puhtaasta ansiotulosta ja laskettaisiin verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella.
Vähennys olisi 51 prosenttia tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä olisi 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennyksen määrä pienenisi 4,5 prosentilla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.
Perusvähennys
Perusvähennys ehdotetaan muutettavaksi vähennykseksi, joka myönnettäisiin samoin perustein ja saman suuruisena valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Vähennyksen rakenne säilyisi muuten samana. Vähennyksen enimmäismäärä olisi 3 870 euroa.
Eläketulovähennys
Esityksessä esitetään, että eläketulovähennys myönnettäisiin saman suuruisena ja samoin perustein valtionverotuksessa ja kunnallisverotuksessa. Uusi eläketulovähennys korvaisi nykyiset kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen ja valtionverotuksen eläketulovähennyksen. Vähennyksen rakenne perustuisi nykyiseen kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen.
Täyden eläketulovähennyksen määrä laskettaisiin siten, että täyden kansaneläkkeen määrä kerrottaisiin luvulla 1,173 ja pyöristettäisiin seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voisi olla eläketulon määrää suurempi.
Vähennyksen poistuman rakennetta muutettaisiin siten, että siinä olisi kaksi porrasta. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä täyden eläketulovähennyksen määrän, vähennyksen määrä pienenisi 51 prosentilla ylittävältä osalta. Kuitenkin siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 22 500 euroa, vähennyksen määrä pienenisi 15 prosentilla ylittävältä osalta.
Rahastopoikkeus
Rahastopoikkeuksen (ei sovelleta sääntöä, jonka mukaan yleinen verovellisuus syntyy johtopaikan perusteella) voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodella, jotta rahastosektorille Suomessa voidaan taata toimintavarmuus siksi ajaksi, kun mahdollisuudet rahastopoikkeuksen säätämiseen pysyväksi selvitetään. Tuloverolakiin lisätään uusi määräaikainen vuonna 2023 sovellettava säännös, joka soveltuisi tiettyihin ETA-valtiossa perustettuihin tai rekisteröityihin yhteissijoitusyrityksiin sekä toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa perustettuihin tai rekisteröityihin vaihtoehtorahastoihin.
Energiaverotukseen muutoksia
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 152/2022), jossa esitetään sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettavaksi siten, että lämmityksessä ja työkoneissa käytettävän kestävän biokaasun verotukea pienennettäisiin.
Kestävän lämmitysbiokaasun energiasisältöveron määrä olisi muiden kaasumaisten liikenne- ja lämmityspolttoaineiden yleisestä verotasosta, 10,33 euroa megawattitunnilta, poiketen energiaverodirektiivin vähimmäisverotason mukainen 1,20 euroa megawattitunnilta. Muita polttoaineita alemman verotason EU-oikeudellinen hyväksyttävyys perustuisi ryhmäpoikkeusasetukseen. Hiilidioksidivero määräytyisi energiaveromallin mukaisesti. Valtaosa biokaasusta olisi hiilidioksidiverotonta.
Lisäksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin siten, että muuta kuin biologista alkuperää olevien nestemäisten tai kaasumaisten uusiutuvien polttoaineiden, eli niin sanottujen sähköpolttoaineiden, verotusta tarkennettaisiin sen selkeyttämiseksi, mitä verotasoa niihin sovelletaan liikenne-, lämmitys- ja työkonekäytössä. Vero muodostuisi muiden energiatuotteiden tavoin sähköpolttoaineen ominaisuuksien perusteella energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Vedyn verotukseen ei ehdoteta muutoksia, vaan se säilyisi edelleen verottomana.
Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Vuoden 2023 työttömyysvakuutusmaksut
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa (linkki), että hallitus on antanut lakiesityksen (He 179/2022), jonka mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,50 prosenttia palkasta vuonna 2023.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun ehdotetaan tehtäväksi vuonna 2023 voimaan tulevan muutosturvan rahoitusta varten erillinen 0,03 prosenttiyksikön korotus. Työnantajan työttömyysturvamaksu olisi siis 0,52 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 251 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 2,06 prosenttia palkasta.
Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu olisi ensi vuonna 0,75 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,52 prosenttia palkasta.
Valtion liikelaitoksen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,52 prosenttia liiketoiminnasta maksettujen palkkojen määrästä, jos palkkasumma on korkeintaan 2 251 500 euroa. Sen ylittävältä osalta maksu olisi 1,22 prosenttia palkasta.
Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu olisi 0,52 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 251 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,52 prosenttia palkasta.
Omavastuumaksun palkkasummarajoja ehdotetaan muutettaviksi siten, että täysimääräinen omavastuumaksu perittäisiin yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi vähintään 36 024 000 euroa. Omavastuumaksua ei perittäisi yrityksiltä, joiden palkkasumma olisi enintään 2 251 500 euroa.
Muutosturvamaksun maksuvelvollisuuteen liittyviä palkkasummarajoja ehdotetaan tarkistettaviksi vastaamaan vuoden 2022 palkkakerrointa.
Automaattiset hallintopäätökset
Hallitus on antanut lainmuutosesityksen (He 145/2022), joka mahdollistaisi automaattiset hallintopäätökset. Automaattisen päätöksenteon arvioidaan nopeuttavan käsittelyä. Ehdotuksen mukaan asianosaisella on mahdollisuus vaatia automaattisesti tehtyyn ratkaisuun oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta oikaisuvaatimuksella tai siihen rinnastuvalla vaatimuksella maksutta.
Esityksessä ehdotetaan hallintolakiin sääntelyä, joka mahdollistaa hallintoasian ratkaisemisen automaattisesti siltä osin kuin ratkaiseminen ei edellytä kyseistä asiaa koskevaa tapauskohtaista harkintaa.
Tiedonhallintalakiin ehdotetaan säännöksiä, joilla varmistettaisiin hyvän hallinnon periaatteiden, läpinäkyvyyden ja virkavastuun toteutuminen automaattisessa päätöksenteossa. Vaatimusten toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä niiltä valtion virastoilta ja laitoksilta, joilla on tällä hetkellä käytössä automaattista ratkaisemista. Muutostarpeen on tunnistettu kohdistuvan ainakin Digi- ja väestötietoviraston, Liikenne- ja viestintäviraston, Maanmittauslaitoksen, Patentti- ja rekisterihallituksen, Rahoitusvakausviraston, Ruokaviraston, Tullin, työ- ja elinkeinotoimistojen, Valtiokonttorin sekä Verohallinnon prosesseihin.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan digipalvelulakiin säännöstä, joka selkeyttäisi sitä, miten palveluautomaatiota voidaan käyttää viranomaisen neuvonnassa. Viranomaisille säädettäisiin myös velvollisuus tiedottaa sellaisista häiriötilanteista, jotka estävät tai uhkaavat estää viranomaisen tietoaineistojen saatavuuden.
Uusi sääntely koskee myös julkista hallintotehtävää hoitavia yksityisiä toimijoita.
Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan 1.1.2023.
Osakeyhtiölaki uudistuu rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä
Hallitus esittää osakeyhtiölakiin muutoksia (He 146/2022), joilla on tarkoitus panna täytäntöön EU-direktiivi rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä. Direktiivillä halutaan helpottaa osakeyhtiöiden vapautta valita kotipaikkansa EU:ssa.
Esityksessä ehdotetaan muutoksia osakeyhtiölain sulautumista ja jakautumista koskeviin säännöksiin. Lisäksi esityksen mukaan yhtiö voi jatkossa siirtää kotipaikkansa toiseen ETA-valtioon ja muuttaa yhtiömuotonsa toisen ETA-valtion yhtiömuodoksi. Vastaavasti Suomeen siirtyvän toisen ETA-valtion yhtiömuoto muutetaan suomalaiseksi osakeyhtiöksi ja kotipaikka rekisteröidään Suomeen.
Periaatteellisesti merkittävimmät muutokset liittyvät rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin, joissa yhtiö on sulautumassa, jakautumassa tai siirtämässä kotipaikkansa ulkomaille. Ennen tällaista yritysjärjestelyä Patentti- ja rekisterihallituksen on esityksen mukaan jatkossa järjestettävä ennakollinen valvonta. Valvonnalla varmistetaan, että kaikki menettelyt ja muodollisuudet on Suomessa järjestetty tai saatettu päätökseen ja ettei yritysjärjestelyä toteuteta väärinkäyttö- tai petostarkoituksessa.
Jos Patentti- ja rekisterihallitus katsoo, että säädetyt ehdot täytyvät, on sen annettava tästä todistus ja toimitettava todistus toisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos vaatimuksia ei täytetä, todistusta järjestelyn toimeenpanolle ei saa antaa.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan tammikuun loppuun mennessä, jolloin direktiiviä on alettava soveltaa.