TaxFax nro 59 • 20.10.2022
Korotetut poistot vuosina 2024-2025 ja peitelty osinko
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 227/2022), jossa ehdotetaan, että elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalle verovelvolliselle sallittaisiin säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaiset poistot koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista verovuosien 2020–2023 lisäksi myös verovuosina 2024 ja 2025.
Laissa tarkoitettujen koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto olisi siten 25 prosentin sijasta 50 prosenttia. Ehdotus koskisi kaikkea lain voimassaoloaikana käyttöön otettua uutta irtainta käyttöomaisuutta.
Lisäksi ehdotetaan, että peitelty osinko olisi jatkossa kaikissa tapauksissa kokonaan veronalaista tuloa.
Automaattinen päätöksenteko verotus- ja tulliasioissa
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 224/2022), jossa esitetään, että verotus- ja tullimenettelyssä poikettaisiin eräiltä osin hallintolakiin ehdotetusta asian automaattista ratkaisemista koskevasta sääntelystä. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
Oikaisuvaatimukset
Ehdotetut säännökset mahdollistaisivat Verohallinnossa ja Tullissa nykyistä vastaavan oikaisuvaatimusten automaattisen ratkaisemisen. Oikaisuvaatimus voitaisiin ratkaista automaattisesti, jos verovelvollinen esittää oikaisuvaatimuksessaan uuden vaatimuksen tai uutta selvitystä ja oikaisuvaatimus hyväksytään.
Automatisointi ei koskisi tulliasiamiehen tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyä ja ratkaisemista. Automatisointi ei koskisi myöskään Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön tekemiä oikaisuvaatimuksia, jotka käsitellään aina oikaisulautakunnassa.
Muut asiat
Veroilmoituksen, perukirjan, muun ilmoituksen tai tietojen antamisajan taikka perunkirjoituksen toimittamisajan pidentämistä koskeva asia voitaisiin ratkaista automaattisesti myös, jos luonnollisen henkilön vaatimusta ei hyväksytä. Hakemuksen hylkääminen automaatiossa voisi tulla kyseeseen tapauksissa, joissa asian ratkaiseminen ei edellytä tapauskohtaista harkintaa, kuten silloin, kun hakemus on tehty vasta säädetyn määräajan jälkeen.
Verohallinto voisi tehdä ennakonpidätysprosenttia ja ennakonkannossa maksettavaa veroa koskevat päätökset automaattisesti sen estämättä, että päätöksiin ei voi suoraan vaatia oikaisua.
Veron täytäntöönpanon keskeyttämisasia voitaisiin ratkaista automaattisesti myös, jos luonnollisen henkilön vaatimusta ei hyväksytä. Hakemuksen hylkääminen automaatiossa voisi tulla kyseeseen selvissä tapauksissa, joissa verovelvollisella ei ole oikeussuojan tarvetta, kuten silloin, kun vero, jonka täytäntöönpanolle keskeytystä haetaan, on jo maksettu tai jos verovelvollisella ei ole vireillä kyseistä veroa koskevaa oikaisuvaatimusta
Myöhästymismaksu
Myöhästymismaksun kuulemismenettelyä ja määräämättä jättämisen perusteita muutettaisiin. Verovelvolliselle olisi varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen myöhästymismaksun määräämistä, ellei verovelvollisen kuuleminen ennen myöhästymismaksun määräämistä olisi ilmeisen tarpeetonta. Jos myöhästymismaksua määrättäisiin enintään 200 euroa, olisi tilaisuus selvityksen antamiseen varattava vain, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Verovelvollisen kuuleminen muodostuisi siten pääsäännöksi, jos myöhästymismaksua tulisi määrättäväksi enemmän kuin 200 euroa.
Rekisteröintiasiat
Esityksessä ehdotetaan, että arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinnistä, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin merkitsemisestä ja rekisteristä poistamisesta annettaisiin verovelvolliselle muutoksenhakukelpoinen päätös. Päätös annettaisiin myös silloin, kun yritys jätetään merkitsemättä rekisteriin.
Verokaudet
Esityksessä ehdotetaan myös, että verovelvollisille annetaan verokausia koskevassa asiassa ilman pyyntöä muutoksenhakukelpoinen päätös niistä ratkaisuista, joista lain mukaan voi nykyisin pyytää päätöstä.
Arvonlisäverolaki muuttuu
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 226/2022), jossa esitetään useita muutoksia arvonlisäverolakiin. Ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hyvinvointialueita ja kuntia palautusoikeutta koskeva muutos tulisi voimaan 1.1.2023. Arvonlisäverolain erityisjärjestelmän korjausmenettelyä koskeva muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2023. Seuraavassa keskeisimpiä muutoksia:
Laskujen säilytyspaikka ja kirjanpidon ja muun aineiston esittämisvelvollisuus
Esityksessä ehdotetaan, että arvonlisäverolain laskujen säilytyspaikkaa koskevia säännöksiä muutetaan kirjanpitolain muutosta vastaavasti siten, että elinkeinonharjoittaja voi itse määrätä säilytyspaikan.
Laskut olisi säilytettävä huolellisesti siten, että niiden tarkastelu Suomessa on mahdollista veroviranomaiselle ilman aiheetonta viivettä. Ulkomailla sähköisesti säilytettäviin laskuihin olisi lisäksi saatava täydellinen tosiaikainen tietokoneyhteys.
Laiminlyöntimaksut
Laiminlyöntimaksusääntelyä muutettaisiin sääntelyn täsmentämiseksi siten, että niiden arvonlisäverolain, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain ja ennakkoperintälain säännöksissä, joiden noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, ilmaistaisiin, että säännöksen noudattamatta jättäminen voi johtaa laiminlyöntimaksun määräämiseen.
Laiminlyöntimaksusäännöksessä oleva viittaus tarkennettaisiin koskemaan myös asetuksessa tai päätöksessä säädettyjä velvoitteita.
Arvonlisäveron erityisjärjestelmä
Erityisjärjestelmissä annettavien veroilmoitusten korjausmenettelyä muutetaan sallimalla korjaus myöhemmin annettavassa veroilmoituksessa eikä vain seuraavilta verokausilta annettavassa veroilmoituksessa.
Verovelvollisryhmät
Verovelvollisuusryhmiä koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että vakuutusyhtiölaissa ja vakuutusyhdistyslaissa tarkoitettu vakuutusomistusyhteisö sekä sijoituspalvelulaissa tarkoitettu omistusyhteisö voivat kuulua verovelvollisuusryhmään. Muutoksella korjattaisiin vanhentunut säädösviittaus kirjanpitoasetukseen sekä päivitettäisiin sääntely vastaamaan rahoitusalan sääntelyssä tapahtunutta kehitystä.
Alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuus
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 225/2022), jossa digitaalisen alustatalouden toimijoille eli alustaoperaattoreille säädetään velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja alustalla toimivien henkilöiden ja yritysten saamista myynti- ja vuokratuloista.
Verohallinto ilmoittaisi tiedot direktiivin mukaisesti toisille jäsenvaltioille siltä osin kuin tiedot liittyvät toisessa jäsenvaltiossa verovelvolliseen myyjään tai toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen. Ehdotettavat lakimuutokset sisältävät lisäksi säännöksiä, joilla pantaisiin täytäntöön direktiivimuutoksella virka-apudirektiiviin tehdyt muut hallinnollisen yhteistyön tiivistämiseen liittyvät toimenpiteet. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Raportointivelvollisuus on alustaoperaattorilla, jolla on joko verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa tai joka on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tai sen johto sijaitsee jäsenvaltiossa tai sillä on kiinteä toimipaikka jäsenvaltiossa.
EU:n ulkopuolisten alustaoperaattorien on rekisteröidyttävä valitsemansa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle osoittaakseen täyttävänsä raportointivelvoitteensa rekisteröitymisvaltiossa. EU:n ulkopuoliset alustaoperaattorit on vapautettu raportointivelvollisuudesta EU:ssa silloin, kun jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen lainkäyttöalueen välisin sopimuksin sekä riittävin järjestelyin on varmistettu, että EU:n ulkopuolisen lainkäyttöalueen ja jäsenvaltion välillä vaihdetaan vastaavia tietoja.
Digitaalisia alustoja hyödyntämällä toteutetut olennaiset toimet myyjätietoineen olisi ilmoitettava Verohallinnolle. Ilmoitettavia olennaisia toimia olisivat henkilökohtaiset palvelut, tavaroiden myynnit, liikennevälineen antaminen vuokralle sekä asuin- ja liikehuoneistojen, pysäköintipaikkojen ja kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle.
Tiedonantovelvollinen olisi alustaoperaattori, jonka alustaa myyjät käyttävät tehdäkseen sopimuksia alustan muiden käyttäjien kanssa olennaisen toimen suorittamisesta. Alustaoperaattoreille ehdotetaan myös huolellisuusvelvoitteita, joiden avulla ne pystyisivät tutkimaan ja tunnistamaan sekä ilmoittamaan alustaa käyttävät myyjät oikein.
Alustaoperaattorin tiedonantovelvollisuus perustuisi siihen, että se on mahdollistanut alustaa käyttävän myyjän yhteydenpidon muihin alustan käyttäjiin, mahdollisiin ostajiin, vastikkeellisen olennaisen toimen suorittamista varten.
Tiedot olennaisista toimista vastike- ja myyjätietoineen sekä vuokralle annetun kiinteän omaisuuden tietoineen olisi ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä koskien edellistä kalenterivuotta.
Kotitalouksien sähkötuki
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 234/2022), jossa esitetään tukea pienituloisille kotitalouksille tilanteessa, jossa sähkölaskun maksaminen aiheuttaa vaikeuksia. Sähkötukeen olisi oikeus kotitalouksilla, jotka eivät tulojen alhaisuudesta johtuen pysty täysimääräisesti hyödyntämään kotitalousvähennystä sähkölaskun perusteella
Tuen maksaminen edellyttäisi 400 euron omavastuun ylittävää kuukausikohtaista sähkölaskua. Tukea maksettaisiin vakinaisen asunnon sähköenergiasta aiheutuneista kustannuksista. Sähkön siirrosta aiheutuneita kustannuksia ei otettaisi huomioon.
Tuen hakija voisi saada 400 euroa ylittävästä kuukauden sähkölaskusta tukea 60 %. Sähkölaskusta huomioidaan enintään 1500 euroa kuukaudessa. Näin ollen enimmäistuki kuukaudessa olisi 660 euroa. Tukea maksetaan neljältä kuukaudelta, eli tuen enimmäismäärä koko lain voimassaoloajalta olisi 2 640 euroa.
Tukea myönnettäisiin vain kotitalouden omassa käytössä olevan vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikan perusteella. Näin ollen esimerkiksi lapset eivät saisi tukea vanhempiensa vakituisen asunnon sähkölaskuista. Tilanteissa, joissa kotitaloudella olisi samanaikaisesti käytössään useampi vakituinen asunto, tukea myönnettäisiin vain yhden sähkönkäyttöpaikan perusteella.
Tukea haettaisiin Kelasta ja sitä maksettaisiin 1.1.-30.4.2023 käytetyn sähköenergian perusteella. Tuki olisi saajalleen verovapaa.
Tavaran myynti lentokenttien verovarastosta
Verohallinto on julkaisut 20.6.2022 päivätyn ohjeen Verovarasto arvonlisäverotuksessa (linkki). Ohjeessa selvitetään verokohtelua myytäessä tavaroita lentokentillä sijaitsevista verovarastoista. Aikaisempaa ohjetta on päivitetty lainmuutoksen perusteella. Verovarastosta on mahdollista myydä tavaroita myös yksityisille matkailijoille, jotka saapuvat Suomeen tai matkustavat Suomessa.
Ohjeessa käsitellään myös verovarastointimenettelyn soveltamista vesi- ja ilma-aluksilla tapahtuvaa myyntiä varten sekä näiden alusten varustamiseksi.
Uutta oikeuskäytäntöä
Kapitalisaatiosopimukseen pidätetty hallintaoikeus alensi lahjan arvoa
Asiassa oli kysymys siitä, oliko kapitalisaatiosopimukseen kohdistuva määräaikainen tuotto- ja hallintaoikeus perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu velvoitus, jonka arvo oli vähennettävä lahjansaajan omaisuuden arvosta.
Isoäiti K oli 3.9.2019 lahjoittanut lapsenlapsilleen rahaa, joka lahjakirjan ehtojen mukaan oli tullut sijoittaa kapitalisaatiosopimukseen Pankissa F viikon kuluessa siitä, kun rahavarat olivat siirtyneet lahjansaajien pankkitileille. Lisäksi lahjakirjoilla oli pidätetty lahjansaajien äideille määräaikainen tuotto-oikeus kapitalisaatiosopimukseen. Määräaikaisen tuotto-oikeuden pituus oli vaihdellut lahjansaajan iän mukaan.
Kapitalisaatiosopimus oli tehty 3.9.2019 ja tuotto- ja hallintaoikeus oli kirjattu lahjansaajien äideille. Kapitalisaatiosopimuksissa olevat varat oli sijoitettu osake- ja korkorahastoihin. Valittajien mukaan tuotto- ja hallintaoikeuden saaja disponoi lahjan kohteena olevia varoja ja voi päättää kapitalisaatiosopimuksen sisällä tehtävistä sijoituksista sekä mahdollisista nostoista tuotto- ja hallintaoikeuden päättymispäivään asti. Tuoton nostosta ei ollut tehty etukäteen nostosuunnitelmia. Mikäli nostoja tehtiin ja tuottoja oli kertynyt, ilmoitettiin tuotto tuotto-oikeuden saajan tulona.
Valittajien Verohallinnolle antaman selvityksen mukaan oikeudenhaltijan oikeudet olivat siviilioikeudellisesti erilliset vakuutuksen omistajan oikeuksista, eikä haltija siten lähtökohtaisesti tarvinnut omistajalta erillistä hyväksyntää sille, että haltija sai käyttää tuotto-oikeuttaan.
Hallinto-oikeus lausui johtopäätöksenään, että lahjansaajien lahjaksi saaduilla varoilla lahjakirjan ehtojen mukaisesti tehtyyn kapitalisaatiosopimukseen kohdistui heidän äideilleen määräajaksi annettu tuotto- ja hallintaoikeus. Lahjakirjat oli toimitettu vakuutusyhtiölle ja näin ollen vakuutusyhtiön tiedossa oli kapitalisaatiosopimuksiin kohdistuva ehto, joka rajoitti lahjansaajan oikeutta saada sopimuksesta sen tuottoa tuotto- ja hallintaoikeuden voimassaoloaikana. Vakuutusyhtiö oli annetun selvityksen mukaan kirjannut tuoton saajaksi lahjakirjojen ehtojen perusteella tuotto- ja hallintaoikeuden haltijan. Erillinen sopimus, jonka perusteella tuotto- ja hallintaoikeuden haltijalla olisi oikeus tehdä vakuutuksesta nostoja ilman vakuutusten omistajien nimenomaisia päätöksiä, ei ollut tarpeen.
Perintö- ja lahjaverolain 9 §:n 3 momentin mukaan velvoitus voi tulla maksettavaksi määräajoin tai kertakaikkisena korvauksena. Näin ollen velvoitteen vähentämisen edellytykseksi ei voitu vaatia selvitystä siitä, että tuottoa maksettaisiin säännöllisesti. Asiassa ei ollut ilmennyt, että tuotto- ja hallintaoikeuden haltijat eivät aikoisi käyttää heille lahjakirjassa annettua oikeutta. Asiassa ei myöskään ollut edes väitetty, että lahjakirjaan otettu ehto olisi ollut keinotekoinen ja tehty vain lahjaveron alentamiseksi. Hallinto-oikeus katsoi kaiken edellä sanotun perusteella, että lahjansaajien lahjojen arvoista oli vähennettävä heidän äideilleen pidätetyn tuotto- ja hallintaoikeuden arvo. Hallinto-oikeus palautti asiat Verohallinnolle tuotto- ja hallintaoikeuden arvon määrittämiseksi.
Helsingin hallinto-oikeus 10.10.2022 T:H5574/2022
Varainsiirtoveroa ei tarvinnut maksaa lahjoitettuihin osakkeisiin pidätetyn osinko-oikeuden perusteella
Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan vanhempien tarkoituksena oli lahjoittaa yhtiön elinkeinotoimintaa jatkavalle lapselleen (hakija) osakkeita siten, että vanhemmat pidättäisivät oikeuden osinkotuottoon kolmen vuoden määräajaksi. Verohallinto katsoi ennakkoratkaisussaan, ettei hakijan tullut maksaa saannostaan varainsiirtoveroa, koska kyseessä oli puhdas lahja.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö vaati valituksessaan, että ennakkoratkaisu kumotaan, ja että uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että hakijan on maksettava varainsiirtoveroa osinko-oikeuksien pidätyksen osalta, vaikka Verohallinnon ohjeessa on toisin todettu. Oikeudenvalvontayksikön mukaan osinko-oikeuksien pidätyksiä voidaan pitää varainsiirtoverolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muuna vastikkeena tai sellaisena suoritusvelvoitteena, josta luovutuksensaaja ottaisi vastattavakseen luovutussopimuksen ehtojen mukaan luovuttajille. Oikeudenvalvontayksikkö esitti valituksen perusteina yksittäiseen hallinto-oikeuden ratkaisuun nojautuen muun ohella, että tulkinnan tulisi olla samanlainen riippumatta siitä, onko kyse osakkeiden myynnistä vai niiden lahjoituksesta. Suorituksista oli sovittu osakkeiden omistusoikeuden siirron yhteydessä. Luovutuksen jälkeen hakija yhtiön osake-enemmistön omistavana sekä yhtiön hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajan sijaisena päättäisi käytännössä myös jaettavasta osingosta.
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen todeten perusteluissaan seuraavaa:
Varainsiirtoverolain 4 §:n 3 momentissa ja 15 §:n 3 momentissa on säädetty lahjasaantojen verovapaudesta. Lain 20 §:n 1 momenttia on sittemmin muutettu laajentamalla veron perustetta. Viimeksi mainitun säännöksen sanamuodosta ei voida päätellä eikä lain esitöistä tai oikeuskäytännöstä ilmene, että veron perustetta olisi tarkoitettu laajentaa sellaisiin puhtaisiin lahjasaantoihin, joissa ei ole sovittu vastikkeesta tai siihen luettavasta suorituksesta tai suoritusvelvoitteesta. Luovutussopimusten mukaan luovutuksensaaja ei maksa luovuttajille vastiketta tai tee heille muita suorituksia. Lahjanantajien tekemä osinko-oikeuden pidätys on lahjakirjaan perustuva luovutuksensaajan osinko-oikeuksia rajoittava ehto, joka on määrältään laskennallinen ja jonka täyttäminen riippuu yhtiön myöhemmistä osingonjakopäätöksistä. Vaikka otettiinkin huomioon luovutuksensaajan asema yhtiössä, kysymys ei ollut sellaisesta varainsiirtoverolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luovutuksensaajan suoritusvelvoitteesta, josta hän olisi luovutussopimusten ehtojen mukaan ottanut vastattavakseen lahjanantajille tai muulle taholle. Luovutuksissa oli kysymys kokonaisuudessaan lahjoista, joista ei ole suoritettava varainsiirtoveroa.
Oikeudenkäyntikulut
Ennakkoratkaisun hakija vaati vastineessaan oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen. Hallinto-oikeus totesi perusteluissaan, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitus oli hylätty. Valitus koski tilannetta, jossa varainsiirtoveroa ei Verohallinnon omien ohjeidenkaan mukaan tullut maksaa. Asiassa oli kuitenkin otettava huomioon, että hakija oli itse pyytänyt verotuskohtelustaan ennakkoratkaisua, eikä olennaiselta osin samanlaisesta kysymyksestä ollut julkaistua oikeuskäytäntöä. Asiaa oli siten pidettävä oikeudellisesti jossain määrin epäselvänä. Lisäksi kun luovutukset oli jo tehty, asiaa ei voitu enää pitää hakijalle taloudellisesti tai muutenkaan ainakaan erityisen merkityksellisenä. Näin ollen ei ollut kohtuutonta, että hakija joutui itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.
Turun hallinto-oikeus 13.10.2022 T:H1655/2022