TaxFax nro 6 • 25.1.2022

Työsuhteeseen perustuva osakeanti

Verohallinto on julkaissut 21.1.2022 päivätyn ohjeen Työsuhteeseen perustuvan osakeannin verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on täsmennetty nettovarallisuuden oikaisujen osalta (luku 3.2.3). Nettovarallisuutta oikaistaan myös silloin, kun yhtiö on vahvistetun tilinpäätöksen ja osakeannin merkintäajan alkamisen välisenä aikana hankkinut omia osakkeitaan. Tyypillisesti tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun työntekijä jättää yhtiön ja yhtiö lunastaa työntekijän omistamat osakkeet itselleen.

Lisäksi ohjeen varainsiirtoverotusta koskevaan lukuun 9 on tehty joitain tarkennuksia. Varainsiirtoveroa on suoritettava myös luovutuksesta, jossa vastike muodostuu osittain tai kokonaan työpanoksesta. Jos työntekijä merkitsee työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita siten, että työntekijälle syntyy osakeannissa veronalainen etu, varainsiirtoveron perusteena oleva osakkeen hankintahinta koostuu osakkeesta maksetun merkintähinnan ja työpanoksella maksetun osuuden yhteismäärästä. Työpanoksella maksettu osuus tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä määrää, joka on katsottu henkilön veronalaiseksi eduksi tuloverotuksessa.   

Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä tilanteissa

Verohallinto on julkaissut 24.1.2022 päivätyn ohjeen Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa (linkki). Ohjeessa käsitellään sekä ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden että Suomesta ulkomaille lähtevien työntekijöiden sairausvakuuttamista ja sairausvakuutusmaksuja.

Pääsääntönä EU:n sosiaaliturva-asetuksessa on työskentelyvaltioperiaate. Tästä työntekovaltioperiaatteesta johtuu, että jos Suomessa asuva työskentelee ulkomailla muutoin kuin suomalaisen työnantajan lähettämänä, hän kuuluu yleensä työntekovaltion vakuutukseen eikä ole velvollinen maksamaan kyseisestä työstä saadun palkan perusteella sairausvakuutusmaksuja Suomessa.

Lähetetty työntekijä säilyy kuitenkin vakuutettuna lähettäjävaltiossa. Lähetetty työntekijä on henkilö, jonka Suomessa toimiva työnantaja lähettää ulkomaille tilapäisesti, enintään 24 kuukauden pituiseksi ajaksi, työskentelemään tämän työnantajan lukuun. Työtä pidetään lähettävän työnantajan lukuun tehtynä, kun työ tehdään kyseiselle työnantajalle ja työntekijän ja työnantajan välillä säilyy kiinteä yhteys koko ulkomaantyöskentelyn ajan. Työntekijä on lähetetty myös, jos hänet palkataan toiseen valtioon lähettämistä varten. Sitä vastoin työntekovaltiosta paikalta palkattua työntekijää ei pidetä lähetettynä.

Kahdessa tai useammassa EU-maassa työskentelevä työntekijä kuuluu asuinvaltionsa sosiaaliturvaan, jos hän tekee siellä huomattavan osan työstään. Tällä tarkoitetaan sitä, että määrällisesti merkittävä osa (vähintään 25 %) kaikesta työstä tapahtuu siellä. Huomattavan osan määrittelyssä otetaan huomioon viitteellisinä perusteina työntekijän työaika ja/tai palkka.

Jos työstä huomattavaa osaa ei tehdä asuinvaltiossa, sovellettavaksi tulee joko työntekijän asuinvaltion lainsäädäntö tai työnantajan taikka työnantajien kotipaikan lainsäädäntö riippuen siitä, minkä maalaisille työnantajille työtä tehdään. Käytännössä A1-todistuksella todennetaan, missä valtiossa henkilö on vakuutettu.

Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa

Verohallinto on julkaissut 21.1.2022 päivätyn ohjeen Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty Espanjan verosopimukseen vuosille 2019-2021 kirjatun siirtymäajan päättymisen vuoksi.

Ohjeessa on myös täsmennetty eläkesäästön kertanoston verotusta sekä julkisyhteisön palveluksessa kertyneen eläkkeen verotusta silloin, kun julkisyhteisön palvelus on eläkevakuutettu yksityisessä työeläke­vakuutuk­sessa.

Eläketulojen verotus Espanjan verosopimukseen mukaan

Suomella on oikeus verottaa Suomesta maksettavat yksityissektorin työeläkkeet, työ­ky­vyttömyyseläkkeet, vapaaehtoiseen yksilölliseen tai kollektiiviseen eläkevakuutuk­seen perustuvat eläkkeet, yrittäjäin eläkelakiin (YEL) ja maatalousyrittäjän eläkelakiin (MYEL) perustuvat eläkkeet.

Suomalaisen julkisyhteisön palveluksessa kertyneet eläkkeet verotetaan Suomessa. Jos eläkkeensaaja asuu Espanjassa ja on sen kansalainen, verotetaan julkisyhteisön palveluksessa kertynyt eläke kuitenkin vain Espanjassa. Jos eläke on kertynyt suoma­lai­sen julkisyhteisön harjoittaman liiketoiminnan yhteydessä, sovelletaan siihen yksi­tyis­tä eläkettä koskevia määräyksiä, jolloin Suomesta maksettava eläke verotetaan Suomessa eikä eläkkeensaajan kansalaisuudella ole merkitystä.

Suomessa verotetaan myös kansaeläke, takuueläke ja muut sosiaalivakuutus­lain­säädännön tai julkisen sosiaaliturvan mukaan maksettavat eläkkeet ja etuudet, esi­merk­iksi äitiys- isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä työttömyyspäiväraha. Liikenne­vakuutuslain nojalla maksettavaan eläkkeeseen sovelletaan kuitenkin verosopimuksen muu tulo -artiklaa ja se verotetaan vain tulonsaajan asuinvaltiossa.

Kaksinkertainen verotus poistetaan niin sanottua käänteistä hyvitystä käyttämällä, joka tarkoitta sitä, että Suomesta Espanjassa asuvalle henkilölle mak­settava eläke, etuus tai elinkorko verotetaan Suomessa siten, että Suomen verotuk­sessa hyvitetään samasta tulosta Espanjaan maksettu vero. Hyvitys ei voi kuitenkaan ylittää samasta tulosta Suomessa menevän veron määrää.

Sisällysluettelo