TaxFax nro 61 • 3.11.2022
Vuoden 2021 tuloverotuksen tiedot julkistetaan
Verohallinto tiedottaa (linkki), että luonnollisten henkilöiden sekä yhteisöjen ja yhteisetuuksien verovuodelta 2021 toimitettavan tuloverotuksen tiedot tulevat julkisiksi 9.11.2022. Luonnollisten henkilöiden luettelot on laadittu maakunnittain verovelvollisten nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen julkiset tiedot verovuosilta 2009-2021 ovat nähtävillä verotoimistoissa asiakaspäätteillä. Julkisten tietojen luovuttaminen otteella edellyttää tietojen käyttötarkoituksen selvittämistä.
Yhteisöjen tuloverotuksen julkisiin tietoihin sisältyy tieto kotikunnasta ja luettelot laaditaan kunnittain. Verovuosien 2010 - 2021 luettelot ovat nähtävillä asiakaspäätteillä verotoimistoissa. Yhteisöjen tuloverotuksen julkiset tiedot ovat verovuosilta 2011-2021 saatavilla myös Verohallinnon internet -sivulla.
EMCS-järjestelmään muutoksia
Verohallinto tiedottaa (linkki), että EMCS-järjestelmä laajenee helmikuussa 2023 koskemaan myös verottomuusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvia yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden siirtoja. Muutos koskee tuotteita, joista on maksettu valmisteverot jo lähtömaassa. Järjestelmän nimeksi tulee Valmisteveron alaisten tuotteiden siirtojärjestelmä (EMCS).
EMCS-palvelu siirtyy OmaVeroon helmikuun 13. päivänä 2023. Siitä lähtien asiakkaan pitää ilmoittaa kaikki yhdenmukaistettujen valmisteveron alaisten tuotteiden siirrot EMCS-järjestelmään OmaVerossa tai API-rajapinnan kautta. Muutos ei kuitenkaan koske Suomen sisällä tapahtuvia kuljetuksia. Suomen sisäisissä siirroissa EMCS:n käyttö ei edelleenkään ole pakollista.
Asiakkaat, jotka käyttävät paperista SAAD-lomaketta EU-maiden välisissä siirroissa, siirtyvät 13.2.2023 sähköiseen ilmoittamiseen. Jatkossa lähettäjä tekee paperisen SAAD-lomakkeen sijaan OmaVeron EMCS-järjestelmässä e-SAD-saateasiakirjan. Järjestelmässä on eri asiakirjat ns. kulutukseen luovutettujen tuotteiden (e-SAD) ja väliaikaisesti verottomien tuotteiden (e-AD) siirroille. Jos tuotteet on lähetetty ennen 13.2.2023, lähetys vastaanotetaan kuitenkin vielä paperisella SAAD-lomakkeella.
EMCS-järjestelmä (Excise Movement and Control System) on EU-maiden välillä toimiva sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä. Järjestelmällä ilmoitetaan ja valvotaan EU:ssa yhdenmukaistetun valmisteveron alaisten tuotteiden eli alkoholin, alkoholijuomien, tupakan ja nestemäisten energiatuotteiden verottomuusjärjestelmässä tapahtuvia siirtoja jäsenmaiden välillä.
EMCS-järjestelmää käyttävät esimerkiksi alkoholin ja tupakan maahantuojat, verottomien varastojen pitäjät sekä nestemäisten polttoaineiden valmistajat ja maahantuojat.
Yritysten saneerausmenettelyä yksinkertaistetaan
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 251/2022), jossa esitetään, että saneerausmenettelyä sujuvoitettaisiin ja yksinkertaistettaisiin karsimalla ja keventämällä menettelyn vaiheita. Lisäksi saneerausohjelma voitaisiin aiempaa helpommin vahvistaa nopeasti, sillä ohjelman vahvistamiseen nopeutetussa menettelyssä vaaditaan esityksen mukaan aiempaa pienemmän velkojaenemmistön kannatus.
Esityksessä ehdotetaan myös velalliselle laajempia mahdollisuuksia järjestellä sopimusvastuitaan. Tarkoituksena on näin parantaa sellaisten yritysten saneerausmahdollisuuksia, joita muutoin uhkaisi konkurssi.
Jatkossa pystytään myös paremmin puuttumaan sellaisiin saneeraushakemuksiin, joiden tarkoitus on ainoastaan yrityksen konkurssiin asettamisen perusteeton viivästyttäminen.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2023.
Asunto-osakeyhtiölakiin muutoksia
Hallitus esittää asunto-osakeyhtiölakiin muutoksia (He 250/2022), joilla helpotetaan esteettömyyttä parantavien sekä kestävää asumista edistävien muutostöiden tekemistä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
Esityksen mukaan taloyhtiön osakkaalla olisi jatkossa oikeus tehdä omalla kustannuksellaan esteettömyyttä parantavia muutoksia myös yhtiön rakennuksen tai kiinteistön yhteisiin tiloihin. Lisäksi muutoksen toteuttanut osakas vastaisi käyttökuluista, huollosta ja kunnossapidosta ja myös tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta, kuten muidenkin muutostöidensä osalta.
Esteettömyyttä parantavat muutokset voivat olla esimerkiksi ulko-oven sähköinen avausjärjestelmä ja sisäänkäynnin luiska tai yleisten tilojen ja sisäänkäynnin valaistuksen parantaminen. Muutostyöstä on esityksen mukaan ilmoitettava etukäteen yhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle, eikä muutos saa aiheuttaa kustannuksia eikä muuta haittaa yhtiölle tai muille osakkaille.
Lisäksi ehdotuksen mukaan vanhan yhtiön yhtiökokous voi jatkossa enemmistöpäätöksellä päättää kestävää asumista edistävistä uudistuksista samassa tahdissa kuin tällaiset uudistukset otetaan käyttöön uusrakentamissa. Tällaisia uudistuksia voivat olla esimerkiksi uudet paikallisen energiantuotannon innovaatiot ja palvelut.
Uutta oikeuskäytäntöä
Optikon näöntarkistuksia varten tekemiin hankintoihin sisältyneen arvonlisäveron vähentäminen
A Oy harjoitti arvonlisäverollista optiikka-alan tuotteiden, kuten silmä- ja aurinkolasien myyntiä. Yhtiöllä oli myös verosta vapautettujen terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen, kuten näöntarkastuspalvelujen myyntiä. Yhtiö ei ollut veloittanut asiakkaitaan silmä- ja aurinkolasien myyntiin liittyvistä optikon suorittamista näöntarkastuksista (ns. maksuttomat näöntarkastukset).
Asiassa oli ratkaistavana, oliko yhtiön optikoiden suorittamiin näöntarkastuksiin käytettävien hankintojen katsottava olevan yhtiön arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavassa käytössä silloin, kun yhtiö ei veloittanut asiakkaaltaan erillistä vastiketta silmä- ja aurinkolasien myyntiin liittyvästä näöntarkastuksesta.
Silmä- tai aurinkolasien ja niihin liittyvien linssien verollinen myynti edellytti näöntarkastuksen suorittamista oikeanlaisten linssien valitsemiseksi ja valmistamiseksi. Yhtiön optikoiden suorittamien maksuttomien näöntarkastusten tarkoituksena oli johtaa yhtiön verolliseen silmä- tai aurinkolasimyyntiin. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiön optikoiden suorittamat näöntarkastukset liittyivät objektiivisesti silmä- tai aurinkolasien verolliseen myyntiin eikä maksuton näöntarkastus muodostanut yhtiön verollisena liiketoimintana harjoittamasta liiketoiminnasta erillistä arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jäävää toimintaa.
Silmä- tai aurinkolasien myyntiin liittyviä maksuttomia näöntarkastuksia varten suoritetuilla hankinnoilla oli katsottava olevan suora ja välitön yhteys yhtiön harjoittamaan arvonlisäveron soveltamisalaan kuuluvaan vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan.
Yhtiöllä katsottiin olevan arvonlisäverolain 102 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 117 §:n nojalla oikeus vähentää näöntarkastusten suorittamiseen liittyviin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero siltä osin kuin niitä käytettiin silmä- tai aurinkolasien myyntiin liittyviin maksuttomiin optikoiden suorittamiin näöntarkastuksiin.
KHO 2.11.2022 T:H3173 eli vuosikirjassa KHO:2022:124
Testamentista osittain luopuminen hyväksyttiin perintöverotuksessa
Asiassa oli Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen johdosta arvioitavana, onko testamentintekijän rintaperillisten osittaista testamentista luopumista pidettävä perintö- vai testamenttisaantona. Asiassa oli myös arvioitavana, sovelletaanko tapaukseen veron kiertämistä koskevaa perintö- ja lahjaverolain 33 a §:n säännöstä.
Perittävältä jäi kaksi rintaperillistä sekä leski. Perittävä oli laatinut testamentin, jossa testamentintekijä oli muun ohessa määrännyt kaiken muun omaisuuden siirtymisestä rintaperillisilleen A:lle ja B:lle tasaosin. Lisäksi testamentissa oli määrätty seuraavasti: Määrään, että rintaperillisilläni A:lla ja B:llä on testamentinsaajina halutessaan oikeus ottaa testamentti vastaan myös osittain. Testamentinsaaja voi tyytyä testamentissa määrättyä pienempään osaan tai omistuksen sijaan perintökaaren 12 luvun tarkoittamaan käyttöoikeuteen. Testamentin vastaanottamista koskevien ilmoitusluonnosten mukaan A ottaa vastaan testamenttiosuudestaan 1/7-osuuden omistusoikeudella ja 6/7-osuuden osalta hän luopuu testamentista kokonaan ja B ottaa vastaan testamenttiosuudestaan 3/5-osuuden omistusoikeudella ja 2/5-osuuden osalta luopuu testamentista kokonaan. Molemmat vakuuttivat, että he eivät ole millään tavalla ryhtyneet omaisuuteen, johon eivät ota vastaan omistusoikeutta. A:lla on kuusi lasta ja B:llä on yksi lapsi.
Testamentintekijä oli testamentissaan edellä kuvatulla tavalla määrittänyt ne vaihtoehdot, joista hänen rintaperillisensä saivat valita. Testamentintekijän rintaperilliset joutuivat ratkaisemaan testamenttia voimaan saattaessaan, miltä osin he siihen vetosivat. Tämän seurauksena sijaantuloperillisille syntyi omaisuuteen testamentintekijän tahtoon perustuva oikeus. Kyseessä oli osittainen testamentista luopuminen, mikä ei ole verovelkasuhteen synnyttävä määräämistoimi.
Hallinto-oikeus totesi, että perintö- ja lahjaverolain 33 a §:n esitöiden mukaan verovelvollisella on aina oikeus valita hänen kannaltaan edullisin menettelyvaihtoehto, jos se vain vastaa oikeustoimen todellista luonnetta ja tarkoitusta sekä sisällöltään että muodollisesti. Tässä asiassa vastaavanlainen lopputulos verotuksellisesti olisi saavutettu suoraan perinnönjättäjän toisensisältöisellä testamentilla. Perinnönjättäjä olisi jo elinaikanaan voinut myös lahjoittaa kysymyksessä olevan omaisuuden rintaperillistensä sijaantuloperillisille yhdenkertaisin lahjaveroin. Näin ollen ja kun vielä otetaan huomioon, että testamenttisaantoa ei perintö- ja lahjaverolaissa aseteta eri asemaan kuin perintösaantoa ja kun mainittuja saantoja myös siviilioikeudellisesti pidetään samanarvoisina niin ja kun testamentin tekemistä ylipäätänsäkään ei voitu pitää perintö- ja lahjaverolain 33 a §:ssä tarkoitettuna perintöveron kiertämistoimena, perinnönjättäjän rintaperillisten saannot oli katsottava testamenttisaannoiksi eivätkä ne osaksikaan perustuneet lakimääräiseen perintöoikeuteen. Kun perinnönjättäjän testamentissa hänen rintaperillisensä oli nimenomaisesti oikeutettu luopumaan osittain testamentista, ei voitu myöskään katsoa, että rintaperillisten luopumistoimet tapahtuisivat perintö- ja lahjaverolain 33 a §:ssä tarkoitetuin tavoin perintöveron kiertämiseksi.
Rintaperillisten ei oltu näytetty määränneen sijaantuloperillisten oikeuksista tai rajoittaneen näiden oikeuksia. Asiakirjoista ilmenevien seikkojen perusteellakaan rintaperillisten ei voitu katsoa myöskään ennen osittaista luopumistaan ryhtyneen testamenttisaantoihinsa. Kun rintaperilliset ovat ilmoittaneet vetoavansa testamenttiin vain osittain, heidän ryhtymisensä rajoittui vain siihen määrään, jonka he olivat ilmoittaneet vastaanottavansa. Näin ollen sijaantuloperillisille oli, perintö- ja lahjaverolain 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti, 5 ja 6 § huomioon ottaen, pantava, siltä osin kuin rintaperilliset ovat luopuneet testamentista, perintövero perinnönjättäjän jälkeen.
Edellä esitetyin perustein rintaperillisten oli katsottava tehokkaasti luopuneen osittain testamentista.
Helsingin hallinto-oikeus 28.10.2022 T: H5988/2022 (Äänestys 2–1)