TaxFax nro 66 • 18.11.2022
Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2023
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa (linkki), että Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2023.
Sairaanhoitomaksut
Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,60 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2023. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,57 prosenttia.
Työtulovakuutuksen maksut
Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,53 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2022.
Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,36 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 15 703 euroa. Maksu suurenee 0,18 prosenttiyksikköä vuodesta 2022. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 15 703 euron, päivärahamaksua ei peritä.
Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,23 prosenttia vuonna 2023. Tämä on 0,09 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2022.
Sähkövähennys verokortilla 2023
Verohallinto on julkaissut ohjeet miten verovelvolliset voivat hakea sähkövähennystä verokortille (linkki 1 ja linkki 2).
Tammi–huhtikuussa 2023 kotitalousvähennystä voi saada sähköenergiasta. Sähkövähennyksen voi joko ilmoittaa verokorttihakemuksessa tammikuusta alkaen tai esitäytetylle veroilmoitukselle keväällä 2024. Verokorttia varten vähennyksen voi tehdä arvioimalla tammi-huhtikuussa toteutuvia sähköenergiakuluja oman kulutuksen ja sähkösopimuksen hinnan perusteella. Jos sähkövähennystiedot haluaa ilmoittaa yhdellä kertaa, uuden verokortin voi hakea toteutuneiden sähköenergiakulujen perusteella myös huhtikuun jälkeen.
Sähkövähennystä voi hakea, jos sähköenergian kulut ovat tammi–huhtikuun aikana yhteensä yli 2 000 euroa. Sähkövähennyksen suuruus on 60 prosenttia 2 000 euroa ylittävältä osalta, kuitenkin korkeintaan 2 400 euroa vakituista asuntoa kohden. Sähkövähennystä saa vakituisen asuinpaikkansa sähköenergian kuluista, jotka ovat syntyneet tammi–huhtikuun aikana. Sen sijaan sähkönsiirrosta tai sähkönsiirron perusmaksusta vähennystä ei voi saada.
Täyden vähennyksen saa, jos tammi-huhtikuun sähköenergialaskut ovat yhteensä 6 000 euroa. Kotitalousvähennyksessä on 100 euron omavastuu.
Muutoksia virvoitusjuomien valmisteveroon
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 280/2022), jossa esitetään juoman sokeripitoisuuteen perustuvaa lisäporrastusta virvoitusjuomaveroon.
Virvoitusjuomavero porrastettaisiin juoman sokeripitoisuuden perusteella nykyisen kahden veroluokan sijaan kuuteen veroluokkaan. Veroporrastukseen ei vaikuttaisi se, sisältääkö juoma lisättyä sokeria vai ainoastaan luontaista sokeria.
Alimman veroluokan veroa kannettaisiin sokerittomista juomista kuten nykyisin. Sokerittomien juomien vero laskisi 9 senttiin nykyisestä 13 sentistä litralta.
Sokeripitoisten juomien vero olisi jatkossa porrastettu viiteen veroluokkaan tuotteen kokonaissokeripitoisuuden perusteella. Sokeria sisältävien juomien veron määrä olisi 16, 24, 32, 40 tai 48 senttiä litralta.
Tavoitteena on ohjata kulutusta ja tuotantoa korkean sokeripitoisuuden juomista vähemmän sokeria sisältäviin juomiin.
Makeuttamattomien ja maustamattomien vesien ja kivennäisvesien verotusta muutettaisiin siten, että virvoitusjuomaveroa kannettaisiin myös yli viiden litran vähittäismyyntipakkaukseen pakatuista juomista. Veron piiristä poistettaisiin kiinteät juoma-ainekset.
Virvoitusjuomaveron muutokset tulisivat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun ehdotetun virvoitusjuomaveromallin EU:n valtiontukisäännösten mukaisuudesta on saatu varmistus Euroopan komissiolta.
Suomessa verotettavan tulon käsitettä laajennetaan
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 279/2022), jonka mukaan rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saatuna tulona pidettäisiin myös kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua tuloa. Tällaista voisi olla esimerkiksi Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta toisen yhtiön kautta omistavan ulkomaisen yhtiön osakkeiden luovutuksesta saatu tulo. Muutos laajentaa Suomen verotusoikeutta, jos verosopimukset mahdollistavat verotuksen. Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2023.
Säännöksen soveltamisalaa ei ole tarkoitus rajoittaa mihinkään tiettyyn oikeudelliseen muotoon, vaan se koskisi verosopimuksissa käytettyjen sanamuotojen mukaisesti yhteisöjä, yhtymiä tai toisen henkilön eduksi hallittuja varallisuuskokonaisuuksia (esim. trusti). Omistusketjussa voi olla useampia yhtiöitä, yhtymiä tai varallisuuskokonaisuuksia. Ne voivat olla kotimaisia tai ulkomaisia.
Nykyisin Suomesta saatuna tulona pidetään täällä olevan kiinteistön tahi suomalaisen asunto-osakeyhtiön tai muun osakeyhtiön tai osuuskunnan, jonka kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu yhdestä tai useammasta täällä olevasta kiinteistöstä, osakkeiden tai osuuksien luovutuksesta saatua voittoa. Verotettavana tulona ei kuitenkaan pidetä osakkeista saatua luovutusvoittoa esimerkiksi tilanteissa, jossa holdingyhtiön kautta välillisesti omistetaan täällä olevaa kiinteää omaisuutta kuten esimerkiksi toisen kiinteistöjä omistavan yhtiön tai asunto-osakeyhtiön osakkeita.
Kaivosmineraalivero
Hallitus on antanut lakiesityksen (He 281/2022), jonka mukaan Suomessa otettaisiin vuonna 2024 käyttöön louhittuihin kaivosmineraaleihin kohdistuva vero. Veron tavoitteena on ottaa huomioon kaivoslaissa tarkoitettujen kaivosmineraalien luonne uusiutumattomina luonnonvaroina ja ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus niiden käytöstä. Verolle ei ole asetettu ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Uusi vero tulisi voimaan 1.1.2024
Metallimalmien vero olisi 0,6 prosenttia metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta. Verotusarvo perustuisi pääsääntöisesti metallien kansainvälisiin markkinahintoihin. Muiden kaivosmineraalien kuin metallimalmien vero olisi 0,2 euroa tonnilta louhittua kaivosmineraalia.
Metallimalmien vero määräytyisi sen ajankohdan perusteella, jona verovelvollinen toimittaa kaivosmineraalin ensimmäistä kertaa rikastettavaksi. Muiden kaivosmineraalien vero määräytyisi sillä hetkellä, jolloin kaivosmineraali louhitaan maaperästä.
Veron piiriin tulisivat kaikki Suomessa louhitut, kaivoslaissa tarkoitetut kaivosmineraalit. Soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin kuitenkin kullanhuuhdonnassa löydetty kulta. Verovelvollinen olisi se, joka on louhinut kaivosmineraalin ja jolla on kaivoslainsäädännössä tarkoitettu lupa kaivostoiminnan harjoittamiseen. Verovelvollinen olisi tyypillisesti kaivosyhtiö.
Kaivosmineraalien verotukseen sovellettaisiin pääosin valmisteverotuksen ja oma-aloitteisten verojen menettelysäännöksiä. Veron piiriin kuuluvien toimijoiden tulisi rekisteröityä verovelvollisiksi. Verovelvollinen antaisi veroilmoituksen kalenterivuoden mittaiselta verokaudelta sekä laskisi ja suorittaisi veron oma-aloitteisesti. Veroviranomainen olisi Verohallinto.