TaxFax nro 68 • 25.11.2022
Laskentaperusteet vuoden 2023 ennakonpidätyksen veroprosenteille ja ennakkoveroille
Verohallinto on 23.11.2022 vahvistanut laskentaperusteet vuodelle 2023:
- palkkatuloja ennakkoveroja varten (linkki)
- eläkettä ja eläkkeensaajan palkkatuloa varten sekä ennakkoveroja varten (linkki)
- rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan ennakonpidätysprosenttia ja ennakkoveroa varten (linkki)
Ennakonpidätysprosentin laskennan perusteena käytettävät tulot saadaan pääsääntöisesti verovuodelta 2021 toimitetun verotuksen tiedoista tai verovuodelta 2021 toimitetun verotuksen oikaisun tiedoista taikka vuoden 2022 ennakkoperinnän muutoslaskentojen tiedoista. Oikaistun verotuksen tietoja käytetään laskennassa vain, jos oikaisusta on annettu päätös. Ennakonpidätysprosentin laskennassa tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan.
Viimeksi päättyneessä verotuksessa tai siihen kohdistuneessa verotuksen oikaisussa vahvistettuja palkkatuloja korotetaan 6,0 %:lla. Jos tieto palkkatuloista on ennakkoperinnän muutoslaskennoista, sitä korotetaan 3,5 %:lla.
Ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2023 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Päätöksiä sovelletaan myös luonnolliselle henkilölle vuodelta 2023 määrättävän ennakkoveron laskennassa.
Arvonlisäveron palautus hyväntekeväisyyteen tai avustustoimintaan viedyistä tavaroista
Hallitus esittää (He 310/2022), että yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville järjestöille ja uskonnollisille yhdyskunnille annetaan oikeus saada palautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero sellaisista tavaroista, jotka nämä toimijat vievät Yhteisön ulkopuolelle osana siellä harjoittamaansa hyväntekeväisyys- tai avustustoimintaa. Palautuksen edellytyksenä olisi, että tavaroita ei ole käytetty Yhteisön alueella ennen vientiä. Arvonlisäveronpalautus koskisi myös Ahvenanmaan maakunnasta Yhteisön ulkopuolelle tapahtuvia vientejä.
Palautusta haettaisiin Verohallinnolle tehtävällä hakemuksella. Palautusta koskevat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2023. Palautusta voitaisiin kuitenkin hakea vasta 1.1.2024 tai sen jälkeen.
Hyväntekeväisyys- ja avustustoiminta
Hyväntekeväisyys- ja avustustoiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi humanitaarisen avun antamista ja kehitysyhteistyötä. Kyse on vastikkeettomasta toiminnasta. Palautukseen oikeuttavana avustustoimintana pidettäisiin esimerkiksi hätäapua, jolla turvataan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten perustarpeita.
Palautukseen oikeuttavaa hyväntekeväisyystoimintaa olisi esimerkiksi kohdemaassa järjestettävä opetustoiminta, kuten ensiapukoulutusten järjestäminen, ennaltaehkäisevä terveystyö sekä toiminta, jolla autetaan yhteisöjä varautumaan erilaisiin katastrofeihin tai ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Hyväntekeväisyystoimintana pidettäisiin myös esimerkiksi toimintaa, jolla parannetaan kohdemaan koulujen valmiutta, katastrofivalmiutta, vesihuoltoa tai sanitaatiota.
Ahvenanmaan ja Suomen väliset tuonnit
Hallitus esittää arvonlisä- ja valmisteverotukseen muutosta (He 310/2022), jonka perusteella Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisistä tuonneista suoritettavan veron ja sen perusteella tehtävän vähennyksen ajallista kohdistamista koskeva säännös kumotaan tarpeettomana. Tulli tekee nykyisin tullauspäätökset myös näistä tuonneista, joten myös näiden tuontien osalta voidaan soveltaa arvonlisäverolain ajallista kohdistamista koskevia yleissäännöksiä. Samasta syystä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia muutettaisiin siten, että laissa säädetty Tullin tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle koskisi myös Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välistä tuontia.
Muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2023.
Tulotietojärjestelmän tietojen käyttäjien piiri laajenee
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 123/2022, VaVM 23/2022), jotka laajentavat tulotietojärjestelmän tiedonsaantiin oikeutettujen tiedon käyttäjien piiriä.
Muutoksen perusteella tulorekisterin tietoja voidaan nykyisten tiedon käyttäjien lisäksi luovuttaa Harmaan talouden selvitysyksikölle, Tullille, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle, Maahanmuuttovirastolle, oikeusaputoimistolle ja Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimistolle, yleiselle edunvalvojalle, haastemiehille ja poliisille näiden laissa säädettävien tehtävien hoitamista varten.
Tietojen saantiin tulorekisteristä jo oikeutettujen työ- ja elinkeinotoimiston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedonsaantioikeus laajenee koskemaan niiden maahanmuuttohallinnon tehtävien hoitamiseen tarvittavia tietoja.
Kunnan ja kuntayhtymän oikeus saada tietoja tulorekisteristä siirtyy hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien osalta.
Lisäksi on tarkennettu säännöksiä tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmän tehtävistä ja tulorekisteriyksikön raportointivelvoitteista sekä yhteistyöryhmän jäsenmäärästä ja kokoonpanosta.
Energiaverotukseen muutoksia vuoden 2023 alusta
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 152/2022, VaVM 24/2022), joiden perusteella kestävän lämmitysbiokaasun verotuki pienenee siten, että täyden verottomuuden sijasta siitä kannetaan valmistevero, joka koostuu energiasisältöverosta ja hiilidioksidiverosta. Energiasisältöveron määräksi tulee energiaverodirektiivin vähimmäisverotason mukainen 1,20 euroa megawattitunnilta, jolloin verotuki pienenee nykyisestä 10,33 eurosta 9,13 euroon megawattitunnilta. Hiilidioksidivero määräytyy energiaveromallin mukaisesti, ja valtaosa kestävästä lämmitysbiokaasusta on hiilidioksidiverotonta. Lisäksi kestävästä lämmitysbiokaasusta kannettaisiin huoltovarmuusmaksu.
Muuta kuin biologista alkuperää olevien nestemäisten tai kaasumaisten uusiutuvien polttoaineiden, eli niin sanottujen sähköpolttoaineiden, verotusta tarkennetaan sen selkeyttämiseksi, mitä verotasoa niihin sovelletaan liikenne-, lämmitys- ja työkonekäytössä. Vero muodostuu muiden energiatuotteiden tavoin sähköpolttoaineen ominaisuuksien perusteella energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Vety säilyy edelleen verottomana.
Muutokset tulevat pääosin voimaan 1.1.2023.
Jäteveron veropohja laajenee ja veroa korotetaan
Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 185/2022, VaVM 25/2022), jonka perusteella kaatopaikalle toimitettavan jätteen jäteveroa korotetaan 70 eurosta 80 euroon tonnilta.
Lisäksi jäteveron veropohjaa laajennee. Veron piiriin siirtyvät viherlipeäsakka sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä kipsijäte, jotka ovat nykyisin jäteveron ulkopuolella, mutta joiden osalta on todettua hyötykäyttöä.
Muutokset tulevat voimaan 1.1.2023. Veropohjan laajentaminen toteutuu kahdessa vaiheessa vuosina 2023 ja 2027. Vuonna 2023 toteutuu veronkorotus sekä kipsijätteen sisällyttäminen veropohjaan. Viherlipeäsakka tulee jäteveron piiriin vuonna 2027.