TaxFax nro 70 • 15.12.2022
Peruskorko nousee
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 2,50 prosenttia ensi vuoden tammi-kesäkuulle. Peruskorko on heinäkuusta alkaen ollut 0,00 prosenttia.
Peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden markkinakoron keskiarvon mukaisesti.
Ennakonpidätys osingosta
Verohallinto on julkaissut 7.12.2022 päivätyn ohjeen Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset (linkki). Aikaisempaan ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on päivitetty ajantasaiset vuosiluvut ja säädösnumerot.
Ennakkoperintälaissa ei ole tarkemmin määritelty ennakonpidätyksen toimittamisen ajankohtaa. Tuloverolain mukaan verovelvollisen katsotaan saavan veronalaisen tulon sinä ajankohtana, jona tulo on hänen nostettavissaan, vaikka hän tosiasiallisesti nostaisi sen vasta myöhemmin. Ennakonpidätysvelvollisuus osingosta syntyy lähtökohtaisesti jo silloin, kun osinko on saajan nostettavissa, vaikka hän nostaisi sen vasta myöhemmin.
Osakeyhtiölain mukaan osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous tai yhtiön hallitus saamansa valtuuden perusteella. Osingonjakopäätöksessä voidaan myös määrätä ajankohta, jolloin osinko maksetaan. Jos osingonjakopäätöksessä ei ole määrätty osingon maksupäivää, osingon katsotaan olevan nostettavissa heti yhtiökokouksen päätöksen jälkeen eli sinä päivänä, jona osingonjakopäätös on tehty.
Ennakonpidätys osingosta on toimitettava sinä ajankohtana, jolloin osingot ovat edellä sanotun mukaisesti osingonsaajan nostettavissa eli osingonjakopäätöksessä määrättynä maksupäivänä tai sinä päivänä, jona osingonjakopäätös on tehty, jos maksupäivää ei ole määrätty.
Vuoden 2023 veroprosentti ja Ruotsin takuueläke
Verohallinto tiedottaa (linkki), että Ruotsi on päättänyt lopettaa takuueläkkeen maksamisen ulkomaalaisille. Ruotsin takuueläke on mukana verokortin laskennassa, joten vuoden 2023 perusverokortille tulee liian suuri veroprosentti. Näissä tilanteissa on aina syytä tehdä verokorttimuutos OmaVerossa tai soittamalla palvelunumeroon 029 497 000.
Uutta oikeuskäytäntöä
Ranskalainen erikoissijoitusrahasto täytti verovapauden edellytykset
A FPCI oli ranskalainen määräajaksi perustettu sopimusperusteinen erikoissijoitusrahasto, johon oli sijoittanut varoja 33 ulkopuolista sijoittajaa, jotka täyttivät Ranskan lainsäädännön ammattimaisen sijoittajan määritelmän. Näistä sijoittajista 18 oli B-yritysryhmän alueellisia pankkeja ja yksi tällaisen alueellisen pankin konserniyhtiö. Alueellisten pankkien jäseninä ja osuudenomistajina oli yli 2 000 paikallista pankkia, joilla puolestaan oli jäseninä yksityishenkilöitä sekä muita jäseniä. Sanotut alueelliset pankit omistivat muiden alueellisten pankkien kanssa välillisesti osake-enemmistön julkisesti noteeratusta B S.A:sta. Lisäksi rahastoon oli sijoittanut varoja rahaston hallinnointiyhtiö ja 12 sen työntekijää. Näiden osuudenomistajan omistamat osuudet vastasivat alle yhtä prosenttia rahaston sijoitussitoumusten kokonaismäärästä. Rahaston sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli 245 000 000 euroa. A FPCI:n osuuksien määrä ei vaihdellut merkintöjen ja lunastusten mukaan eikä osuuksia voinut lainkaan vaatia lunastettavaksi sen määräaikaisen toimikauden aikana.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei B-yritysryhmän sijoituksia ollut katsottava yhdeksi kokonaisuudeksi, kun laskettiin rahaston osuudenomistajien määrää. Rahastolla oli siten yli 30 osuudenomistajaa. Kun kuitenkin otettiin huomioon osuuksien lunastettavuutta koskevat seikat, rahaston oli katsottava olevan luonteeltaan suljettu. Siten rahaston verovapauden edellytyksenä verovuonna 2020 oli, että se täytti tuloverolain 20 a §:n 3 momentin edellytykset.
Rahasto täytti tuloverolain 20 a §:n 3 momentin 2 kohdassa säädetyn rahaston pääomaa koskevan edellytyksen. Kun otettiin huomioon rahastoon sijoittaneiden luonnollisten henkilöiden toiminta hallinnointiyhtiön palveluksessa, rahaston tilanteen katsottiin tuloverolain 20 a §:n 3 momentin 3 kohdassa säädetyn edellytyksen osalta olevan olennaisilta osin rinnastettavissa verovapauden edellytykset täyttävän kotimaisen erikoissijoitusrahaston tilanteeseen. Näin ollen rahaston oli katsottava täyttävän verovuoden 2020 osalta kaikki tuloverolain 20 a §:n 3 momentin edellytykset verovapaudelle, jos se tosiasiassa jakoi osuudenomistajilleen vuosittain vähintään kolme neljäsosaa tilikauden voitostaan pois lukien realisoitumattomat arvonnousut.
Korkein hallinto-oikeus katsoi lisäksi, että rahasto vastasi verovuoden 2019 osalta tuloverolain 20 §:n 1 momentin 2 kohdassa (229/1999) tarkoitettua sijoitusrahastoa.
Tuloverotuksen ennakkoratkaisu verovuosille 2019 ja 2020.
KHO 14.12.2022 T:44 eli vuosikirjassa KHO:2022:142
Luxenburgilainen kiinteistöihin sijoittava alarahasto täytti verovapauden edellytykset
B-rahasto oli luxemburgilainen sopimusperusteinen FCP-sateenvarjorahasto. B-rahaston A-alarahasto oli avoin sopimusperusteinen varallisuusmassa, joka sijoitti varojaan pääasiallisesti kiinteistökohteisiin. B-rahastolla oli vain yksi välitön osuudenomistaja.
Asiassa oli ratkaistavana, täyttikö A-alarahasto tuloverolain 20 a §:ssä säädetyt edellytykset vapaudelle tulosta suoritettavasta verosta, vaikka A-alarahastolla oli vain yksi välitön osuudenomistaja. Asiassa oli siten kysymys siitä, seurasiko sanotun säännöksen 4 momentissa olevasta viittauksesta vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 16 a luvun 4 §:ään se, että ollakseen verovapaa kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavalla erikoissijoitusrahastolla on oltava vähintään kymmenen osuudenomistajaa.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun otettiin huomioon tuloverolain 20 §:n 4 momentin sanamuoto ja esityöt sekä verotuksessa noudatettava legaliteettiperiaate, pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 16 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verovapauden edellytyksenä on tuloverolain 20 a §:n 4 momentin mukaan se, että rahasto jakaa vuosittain säännöksessä tarkoitetun määrän tilikauden voitostaan. Säännöksessä ei ollut katsottava asetetun muita edellytyksiä pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 16 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sijoittavan erikoissijoitusrahaston verovapaudelle. Siten A-alarahasto ei ollut velvollinen suorittamaan Suomessa tulon perusteella veroa yksin sen vuoksi, että sillä oli vain yksi välitön osuudenomistaja. Tuloverotuksen ennakkoratkaisu verovuosille 2020 ja 2021 sekä lähdeverotuksen ennakkoratkaisu vuosille 2020 ja 2021.
KHO 12.12.2022 T:H3605 eli vuosikirjassa KHO:2022:139
Luxenburgilainen rakennustoimintaa harjoittava alarahasto ei täyttänyt verovapauden edellytyksiä
B-rahasto oli avoin luxemburgilainen sopimusperusteinen kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto. Rahaston ainoa alarahasto oli luxemburgilainen sopimusperusteinen A-alarahasto, joka oli sijoittanut varallisuudestaan yli viidesosan rakennustoimintaan suomalaisten kommandiittiyhtiöiden kautta. A-alarahaston tuotot muodostuivat kommandiittiyhtiöiden tulo-osuuksista.
Asiassa oli ratkaistavana, voitiinko A-alarahaston katsoa tuloverolain 20 a §:n mukaan vastaavan kotimaista erikoissijoitusrahastoa, kun otettiin huomioon, että kotimainen pääasiallisesti kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto sai sijoittaa kiinteistörahastolain 15 §:n 5 momentin nojalla rakentamiseen sekä kiinteistönjalostustoimintaan enintään yhden viidesosan kiinteistörahaston varallisuudesta.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että koska A-alarahaston varallisuudesta oli sijoitettu yli yksi viidesosa rakentamistoimintaan, alarahasto harjoitti niin merkittävää rakennustoimintaa, ettei sen voitu katsoa vastaavaan tuloverolain 20 a §:ssä tarkoitettuja tulon perusteella suoritettavasta verosta vapaita erikoissijoitusrahastoja. Kun otettiin huomioon se, ettei tuloverolain 20 a §:ssä säädetyn erikoissijoitusrahastojen verovapauden tavoiteltuna päämääränä ollut se, että verovapauden piirissä olisivat merkittävää rakennus- ja/tai kiinteistönjalostustoimintaa harjoittavat toimijat, alarahaston tilanne ei ollut objektiivisesti arvioituna rinnastettavissa sellaisen kotimaisen kiinteistörahaston tilanteeseen, joka sijoittaa rakentamiseen sekä kiinteistönjalostustoimintaan enintään yhden viidesosan kiinteistörahaston varallisuudesta. Siten kysymys ei ollut SEUT 63 artiklassa kielletystä pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksesta.
Tuloverotuksen ennakkoratkaisu verovuosille 2020 ja 2021 sekä lähdeverotuksen ennakkoratkaisu vuosille 2020 ja 2021.
KHO 12.12.2022 T:H3603 eli vuosikirjassa KHO:2022:138