TaxFax nro 71 • 20.12.2022
Yksityishenkilöiden kiinteistöjen sekä huoneistojen jalostuksen ja myynnin verotus
Verohallinto on julkaissut 14.12.2022 päivätyn ohjeen Yksityishenkilön kiinteistöjen ja huoneistojen osto-, jalostus- ja myyntitoiminnan verotus (linkki).
Ohjeen tarkoituksena on antaa suuntaviivoja siihen, millaisia seikkoja otetaan huomioon arvioitaessa sitä, onko toiminta tuloverolain mukaan verotettavaa toimintaa vai onko se elinkeinotoimintaa. Kiinteistöjen ja huoneistojen myynteihin sovelletaan lähtökohtaisesti tuloverolain luovutusvoittoa ja -tappiota koskevia säännöksiä. Jos toiminta kuitenkin sisältää elinkeinotoiminnalle tyypillisiä tunnusmerkkejä, toimintaa voidaan pitää elinkeinotoimintana. Elinkeinotoiminnan tulos, josta on vähennetty aikaisempien vuosien tappiot ja tehty yrittäjävähennys, jaetaan ansiotuloon ja pääomatuloon. Jako tapahtuu elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden perusteella. Elinkeinonharjoittaja on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen ja lisäksi arvonlisäverovelvollinen, jos vähäisen toiminnan liikevaihtoraja ylittyy. Lisäksi elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava työnantajarekisteriin, jos hän maksaa palkkoja säännöllisesti.
Pääsääntöisesti yksittäiset ja satunnaiset toimenpiteet eivät ole elinkeinotoimintaa. Toistuessaan yksittäisistäkin toimenpiteistä tulee kuitenkin elinkeinotoiminnalle tunnusomaista jatkuvaa toimintaa.
Yksityishenkilön kiinteistöjen ja huoneistojen osto-, jalostus- ja myyntitoimintaan katsotaan sisältyvän suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta, jos esimerkiksi ennen ensimmäisen rakennus- ja remontointikohteen valmistumista aloitetaan jo toisen kohteen valmistelu tai rakentaminen. Rakennushanke voi toisaalta koostua eri vuosille jakautuvista osaprojekteista. Jos esimerkiksi suunnitelmana on rakentaa kolme paritaloa, niin toiminnan voidaan katsoa olevan jatkuvaa, vaikka kaikkia paritaloja ei rakennetakaan yhtäaikaisesti. Suunnitelmallisuudesta kertoo myös se, että henkilö työllistyy kokonaan omassa kiinteistöjen rakentamis- ja huoneistojen jalostustoiminnassaan, eikä hän käy työssä muualla.
Rakennusalan elinkeinotoimintaa harjoittavan henkilön omaan vakituiseen asumiseen rakentamien omakotitalojen toistuviin myynteihin saatetaan soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia, jos tällaisen rakennustoiminnan voidaan katsoa olevan osa hänen harjoittamaansa elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminnaksi katsottava rakennustoiminta ei kuitenkaan estä oman asunnon luovutusvoiton verovapautta sellaisissa tapauksissa, joissa luovutuksen on erityisistä syistä katsottu jäävän elinkeinotoiminnan ulkopuolelle. Tällaisia erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi perhesuhteissa tapahtuneet muutokset (esim. avioero), perheen taloudessa asuvien henkilöiden lukumäärässä tapahtuneet muutokset, terveydelliset syyt ja asumisympäristöstä johtuvat syyt.
Ulkomaille maksettavien osinkojen ja rojaltien lähdeverotus
Verohallinto on julkaissut Suomesta ulkomaille vuonna 2023 maksettavien osinkojen, sijoitusrahaston voitto-osuuksien ja rojaltien lähdeveroprosentit. Taulukosta ilmenee perittävä vero-% eri verosopimusvaltioissa asuvien tulonsaajien osalta. Jos valtiota ei mainita, vero on 20 % tai 30 % (linkki).
Henkilötunnuksia ei enää merkitä kaikkiin Verohallinnon kirjeisiin
Verohallinto tiedottaa poistavansa henkilötunnukset suurimmasta osasta henkilöasiakkaille lähetettävistä kirjeistä. Taustalla on tietosuojavaltuutetun ohjaus, jonka mukaan henkilötunnusta ei tule merkitä tarpeettomasti tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin. Henkilötunnus säilytetään niissä kirjeissä, jotka lähetetään tai on tarkoitettu esitettäväksi kolmannelle osapuolelle, kuten työnantajalle tai muulle suorituksenmaksajalle ja joissa henkilötunnus on asiakkaan yksiselitteiseksi yksilöimiseksi tarpeen. Tällaisia kirjeitä ovat esimerkiksi verokortti ja verotustodistus.
Työnantajan ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu
Verohallinto on julkaissut 13.12.2022 päivätyn ohjeen Työnantajan ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu (linkki). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty vuoden 2023 maksuprosenteilla.
Seuraavassa taulukossa on yhteenvetona esitetty vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun prosenttimäärät vuosina 2020–2023.
|
Vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun prosenttimäärät vuosina 2021–2023. |
|||||
|
Vuosi |
Pvr-maksu % |
YEL-yrittäjän pvr-maksun korotus % |
Sh-maksu % |
Korotettu sh-maksu % |
Työnantajan sava-maksu % |
|
2021 |
1,36** |
0,19 |
0,68 |
1,65 |
1,53 |
|
2022 |
1,18*** |
0,14 |
0,53 |
1,50 |
1,34 |
|
2023 |
1,36**** |
0,23 |
0,60 |
1,57 |
1,53 |
|
|
**Jos palkka- ja yrittäjätulo on 14 766 euroa tai enemmän, muutoin 0,00 % |
||||
|
|
***Jos palkka- ja yrittäjätulo on 15 128 euroa tai enemmän, muutoin 0,00 % |
||||
|
|
****Jos palkka- ja yrittäjätulo on 15 703 euroa tai enemmän, muutoin 0,00 % |
||||
Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa
Verohallinto on julkaissut 9.12.2022 päivätyn ohjeen Sairausvakuutusmaksut kansainvälisissä tilanteissa (linkki). Ohjeessa käsitellään sekä ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden että Suomesta ulkomaille lähtevien työntekijöiden sairausvakuuttamista ja sairausvakuutusmaksuja. Ohjeen lukua 5.1, joka käsittelee ulkomailta Suomeen tulevaa työntekijää, on päivitetty, koska työttömyysturvalain peruspäivärahan määrään on tehty indeksitarkistus 1.1.2023 alkaen. Lisäksi ohjeeseen on päivitetty vuoden 2023 sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit.
Vakuutetuilta vuonna 2023 perittävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on 0,60 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta ja muusta sairausvakuutuslaissa tarkoitetusta maksuperusteesta.
Palkansaajalta vuonna 2023 perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 1,36 prosenttia palkkatulosta. Päivärahamaksua ei kuitenkaan peritä palkansaajilta, joiden vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä alittaa 15 703 euroa. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on 15 703 euroa tai enemmän, päivärahamaksu peritään myös rajan alittavasta tulonosasta.
Sijoitusrahastojen verotus
Verohallinto on julkaissut 20.12.2022 päivätyn ohjeen Sijoitusrahastojen verotuksesta ja TVL 20 a §:n sääntely (linkki). Ohjeessa käsitellään kotimaisten ja ulkomaisten sijoitusrahastojen sekä erikoissijoitusrahastojen tuloverotusta, verovapauden edellytyksiä sekä verovelvollisen selvitysvelvollisuutta. Ohjeessa käsitellään myös lyhyesti ulkomaisten sijoitusrahastojen verotusta, jos ne eivät täytä tuloverolain verovapaussääntelyn edellytyksiä. Ohjetta sovelletaan 1.1.2020 ja sen jälkeen alkavien verovuosien verotuksessa.
Ohjeessa on otettu huomioon korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisu KHO:2022:130 sekä Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) 7.4.2022 tekemä ratkaisu asiassa C-342/20, A SCPI (Ranskan lainsäädännön mukainen vaihtuvapääomainen sijoitusrahastona toimiva sijoitusyhtiö), jossa käsiteltiin TVL 20 a §:n sopimusperusteisuuden edellytystä pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen (SEUT 63 artikla) kannalta. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi antamassaan tuomiossa, että pykälän sopimusperusteisuuden edellytys johti kiellettyyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukseen. Helsingin hallinto-oikeus antoi 7.6.2022 EUT:n tuomioon perustuva vastaavan sisältöisen päätöksen nro H3151/2022.