TaxFax nro 73 • 22.12.2022

Luontoisedut verotuksessa

Verohallinto on julkaissut 20.12.2022 päivätyn ohjeen Luontoisedut verotuksessa (linkki). Luontoisedulla tarkoitetaan työnantajan muuna kuin rahana työstä suorittamaa vastiketta palkansaajalle. Aiempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty seuraavasti:

Lukuun 1.1 (Luontoisedun käsite) on lisätty konsernitilanteet

Hyödykkeen on oltava työnantajan omistama tai hallitsema. Konsernitilanteissa joku konserniyhtiöistä (esimerkiksi emoyhtiö) voi kuitenkin järjestää luontoisetuja myös muiden konserniin kuuluvien yhtiöiden työntekijöille (esimerkiksi tytäryhtiön työntekijöille). Näissäkin tilanteissa etu katsotaan saaduksi työsuhteen perusteella ja edun antajana pidetään työntekijän omaa työnantajaa.

Lisätty luku 1.10 Vuokratyöntekijät

Vain työnantajalta saatu luontoisetu voidaan arvostaa luontoisetupäätöksen mukaisesti. Muulta kuin työnantajalta saatu etu arvostetaan käypään arvoon. Koska käyttäjäyritys ei ole vuokratyöntekijän työnantaja, sen vuokratyöntekijälle antama etu on muuta veronalaista ansiotuloa ja arvostetaan käypään arvoon.

Käyttäjäyritys ei voi toimittaa luontoisedusta ennakonpidätystä, mutta sen on ilmoitettava etu tulorekisteriin muuna veronalaisena ansiotulona. Käyttäjäyritys ei maksa edusta työnantajan sairausvakuutusmaksua, koska käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän välillä ei ole työsuhdetta.

Jos vuokralle antaja on ottanut huomioon käyttäjäyrityksen antaman luontoisedun vuokratyöntekijän palkkalaskelmalla, etu voidaan katsoa saaduksi omalta työnantajalta ja siten se voidaan arvostaa luontoisetupäätöksen mukaisesti.

Luvussa 5 (Ravintoetu) on huomioitu ravintoedun arvoihin tulleet muutokset

Luontoisetupäätöksen mukaiset euromäärät vaihtelevat vuosittain.

Luontoisetupäätöksen mukaan ravintoedun arvo on 8,00 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 8,00 € ja enintään 12,70 €. Jos tämä määrä alittaa 8,00 € tai ylittää 12,70 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Seuraava taulukko havainnollistaa tavanomaisen ravintoedun arvostamista vuoden 2023 euromäärillä.

Luvussa 7.4.3 (Lisävarusteet) on huomioitu lisävarusteiden euromäärään tullut muutos

Luontoisetupäätöksen lisävarusteita koskevaa kohtaa on muutettu vuoden 2023 alusta lukien. Lisävarusteiden hankintahinnat lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden yhteenlaskettu arvo ylittää 1 200 euroa.

Muutoksella ei ole vaikutusta ennen 2023 vuotta hankittujen lisävarusteiden laskentaan. Ennen vuotta 2023 saadussa luontoisetuautossa lisävarusteiden arvo on lisätty auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo on ylittänyt 850 euroa. Jos kuitenkin tällaiseen autoon hankitaan uusia lisävarusteita 1.1.2023 tai sen jälkeen, lasketaan uusien ja vanhojen lisävarusteiden hinnat yhteen ja lisävarusteiden hinta lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 1 200 euroa. Lisävarusteet huomioidaan auton luontoisetuarvossa siitä hetkestä alkaen, kun lisävarustelu on tehty.

Esimerkiksi, jos ennen vuotta 2023 saatuun luontoisetuautoon hankitaan 1.5.2023 uusia lisävarusteita, uusien ja vanhojen lisävarusteiden hinnat lasketaan yhteen ja lisävarusteiden hinta lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 1 200 euroa. Uutta verotusarvoa sovelletaan tässä tapauksessa 1.5.2023 lukien.

Myös lisävarusteiden asennuskustannukset otetaan huomioon osana hankintahintaa. Tämä koskee myös sähköauton kotilatauslaitteen asennuskustannuksia.

Luvusta 7.4.3 (Lisävarusteet) on siirretty ohjeistus kotilatauslaitteesta omaan lukuun 7.4.4

Lukuun 7.4.6 (Ajotietojen seurantalaite) on lisätty auton toimintoja ohjaavat puhelinsovellukset

Työsuhdeautoon voidaan liittää erilaisia digitaalisia palveluita. Työntekijällä voi olla älypuhelimessaan esimerkiksi maksullinen sovellus, joka mahdollistaa auton toimintojen etähallinnan. Jos työnantaja maksaa sovelluksen kuukausi- tai vuosimaksut, kyseessä ei ole auton lisävaruste, vaan työntekijälle syntyy erillinen palkaksi katsottava etu. Edun arvon on työnantajan maksaman kuukausi- tai vuosimaksun määrä.

Lukuun 7.8.10 (Etu auton käyttämiseen tarvittavan sähkön lataamisesta) on täsmennetty pörssisähkösopimuksen alinta kilowattituntihintaa ja millaisia lataamiseen liittyviä kuluja työnantaja voi korvata verovapaasti.

Palkansaajalla ei välttämättä ole kiinteähintaista sähkösopimusta, josta lataamiseen käytetyn sähkön hinta olisi laskettavissa. Palkansaaja saattaa käyttää lataamiseen pörssisähköä, jolloin sähkön hinta muuttuu reaaliaikaisesti sähkön tarjonnan ja kysynnän mukaan. Lataamiseen käytetyn sähkön hintana ei kuitenkaan voi käyttää sähkön kulutuksen keskimääräistä hintaa per kilowattitunti, vaan palkansaajan on pystyttävä osoittamaan lataamiseen käytetyn sähkön todellinen hinta. Muun selvityksen puuttuessa, palkansaaja voi kuitenkin aina käyttää sähkölaskun alinta kilowattituntihintaa. On myös mahdollista, että sähkölaskun alin kilowattituntihinta on 0 euroa tai negatiivinen. Tällöin työnantaja ei voi maksaa palkansaajalle verovapaasti korvausta lataamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Lukuun 10 (Työsuhdelainan korkoetu) on lisätty linjaus korkosuojauksesta

Työsuhdelainaa koskevaa säännöstä voidaan soveltaa myös sellaiseen työntekijän työantajaltaan nostamaan lainaan, jossa on työntekijän maksama tavanomainen markkinaehtoinen korkosuojaus. Edellytyksenä on, että työntekijältä peritty korko vastaa yleisesti asiakkailta vastaavassa tilanteessa perittyä korkoa.

Ennakonpidätyksen toimittaminen

Verohallinto on julkaissut 15.12.2022 päivätyn ohjeen Ennakonpidätyksen toimittaminen (linkki).

Ohjeen seuraavia lukuja on päivitetty:

• 4 Ennakonpidätysprosentti ja verokortit
• 7 Palkkojen takaisinperintä
• 9 Ennakonpidätys pääomatuloista
• 10 Ennakonpidätys käyttökorvauksesta
• 12 Ennakonpidätys urheilijan tuloista
• 15 Ennakonpidätys vakuutus- ja vahingonkorvauksista
• 17 Ennakonpidätys muista suorituksista

Seuraavassa ote ohjeesta:

7.3 Kuittaus seuraavasta palkasta (käsittely palkkaennakkona)

Jos liikasuoritus huomataan ennen seuraavaa palkanmaksua, se voidaan käsitellä palkkaennakkona. Tällöin liikaa maksetun bruttopalkan määrä vähennetään seuraavassa palkanmaksussa maksettavasta bruttopalkasta. Seuraavalla palkanmaksulla tarkoitetaan sitä palkanmaksua, joka tehdään liikasuorituksen havaitsemisen jälkeen.

Esimerkiksi kesäkuussa maksettu liikasuoritus, joka havaitaan vasta heinäkuun lopussa sen jälkeen, kun heinäkuun palkka on jo maksettu, voidaan huomioida elokuun palkanmaksun yhteydessä. Ennakonpidätys toimitetaan liikasuorituksen määrällä vähennetystä bruttopalkasta. Suositeltavampi menettelytapa on kuitenkin periä liikamaksu takaisin netto- tai bruttoperintänä, jotta kyseisen palkkakauden ansio on tulorekisterissä oikein.

Työasuntovähennys

Verohallinto on julkaissut 20.12.2022 päivätyn ohjeen Työasuntovähennys (linkki).

Ohjeen lukua 3 on päivitetty lisäämällä tekstiä erilaisten vapaiden ja etätyön vaikutuksista työasuntovähennykseen. Työasuntovähennys vähennetään verovelvollisen ansiotuloista tulonhankkimiskuluna ja sen määrä on enintään 450 euroa kuukaudelta. Työasuntovähennyksen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on samanaikaisesti käytössään kaksi asuntoa: vakituinen asunto ja työasunto. Työasuntovähennys voidaan myöntää ainoastaan silloin, kun kyse on työskentelystä varsinaisella työpaikalla.

Seuraavassa ote ohjeen muuttuneesta kohdasta:

Koska työasuntovähennys voidaan myöntää vain täysien kuukausien perusteella, täytyy asunnon vuokrauksen perustua vähintään kuukauden mittaiseen vuokrasopimukseen tai majoittumispalvelua kokevaan sopimukseen. Asunnon vuokraaminen yksittäisiin kuukautta lyhyempiin yöpymisiin katsotaan aina majoittumiseksi, josta maksetun korvauksen perusteella verovelvollisella ei ole oikeutta työasuntovähennykseen. Oikeutta työasuntovähennykseen ei ole myöskään silloin, kun vuokrattu asunto on ollut käytettävissä ainoastaan varsinaisen työpaikan sijaintipaikkakunnalla tehtyjen työpäivien ajan, vaikka vuokrasopimus olisi tehty pitemmäksi aikaa.

Työasunnon täytyy olla hankittu nimenomaan toisella paikkakunnalla työskentelyn vuoksi. Vähennysoikeuden ei katsota katkeavan tavanomaisten loma-aikojen, eikä erilaisten työsuhteen ajalle sijoittuvien vapaiden tai etätyön ajaksi. Tyypillisiä tällaisia muita vapaita ovat lomautukset ja vanhemmuudesta johtuvat vapaat. Vapaan tai etätyön alkaessa työsuhteen tulee kuitenkin olla voimassa ja asunnon on tänä aikana oltava verovelvollisen omassa käytössä.

Jos asunnon hankinnan pääasiallisena syynä on jokin muu syy kuin työskentely toisella paikkakunnalla, esimerkiksi verovelvollisen tai hänen perheenjäsentensä opiskelu, loma-asuminen tai muu vapaa-ajan vietto, ei vähennykselle ole perustetta. Vähennykseen ei ole oikeutta myöskään silloin kun työntekijä tekee yksinomaan etätyötä, koska asuntoa toisella paikkakunnalla ei ole tällöin hankittu työskentelyn takia.

Arvopapereiden luovutusten verotus

Verohallinto on julkaissut 20.12.2022 päivätyn ohjeen Arvopapereiden  luovutusten verotus (linkki). Aikaisempaan ohjeeseen verrattuna ohjeeseen on lisätty osaketalletustodistuksia käsittelevä luku 20.

Perusmuotoinen osaketalletustodistus ("depositary receipt") on pankin liikkeelle laskema erillinen arvopaperi, joka edustaa oikeutta ulkomaiseen osakkeeseen. Talletustodistus voi edustaa murto-osaa osakkeesta tai yhtä tai useampaa ulkomaisen yhtiön osaketta. Todistuksia hallinnoi talletuspankki. Talletustodistuksilla käydään yleensä kauppaa ulkomaisessa pörssissä kuten muillakin arvopapereilla.

Perusmuotoisia osaketalletustodistuksia käsitellään henkilöverotuksessa kuten osakkeita. Luovutusvoittoverotus noudattaa siten osakkeiden luovutukseen sovellettavia periaatteita. Jos kyse ei ole perusmuotoisesta osaketalletustodistuksesta, arvioidaan tällaisen verokohtelua tapauskohtaisesti.

Korjattuja verokortteja lähetetään eläketuloa saaville

Verohallinto tiedottaa muodostavansa uudet verokortit niille eläkeläisille, joilla joulukuussa lähetetyissä verokorteissa oli liian pieni veroprosentti. Uudet eläkkeen verokortit lähtevät Verohallinnosta suoraan eläkkeiden maksajille. Eläkkeen saaja saa myös itselleen päätöksen, josta löytyvät uuden verokortin tiedot.

Tehtävä korjaus koskee myös niitä asiakkaita, jotka ovat ennen 16.12. hakeneet muutosverokorttia, ja halunneet sen voimaan jo ennen helmikuun alkua.

Verohallinnolla on ollut vuoden 2023 eläkeverokorttien laskennassa virhe, jonka vuoksi noin 596 000 henkilöllä on verokortilla liian pieni veroprosentti.

Raportoitavat rajat ylittävät järjestelyt

Verohallinto on julkaissut 9.12.2022 päivätyn ohjeen Raportoitavat rajat ylittävät järjestelyt (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty selkiytetty.

Sisällysluettelo