TaxFax nro 75 • 29.12.2022

Korotetut poistot ja peitelty osinko

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 227/2022, VaVM 32/2022), joiden perusteella elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavalla verovelvollisella on mahdollista tehdä säännönmukaiseen poistoon verrattuna kaksinkertaiset poistot uusien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista verovuosien 2020–2023 lisäksi myös verovuosina 2024 ja 2025.

Koneiden, kaluston ja laitteiden vuotuinen enimmäispoisto on siten 25 prosentin sijasta 50 prosenttia. Korotettu poisto-oikeus koskee kaikkea lain voimassaoloaikana käyttöön otettua uutta irtainta käyttöomaisuutta.

Lisäksi lakeja on muutettu niin, että peitelty osinko on saajalleen kokonaan veronalaista ansiotuloa. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennykset

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (LA 69/2022, VaVM 35/2022), joiden perusteella yritys voi tehdä lisävähennyksen menoista, jotka liittyvät sen oman elinkeinotoiminnan tai maatalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Lisävähennys merkitsee sitä, että verovelvollinen saa vähentää tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot toteutuneita menoja suuremmasta määrästä. Kannustin muodostuu kahdesta osasta: yleisestä lisävähennyksestä ja ylimääräisestä lisävähennyksestä. Yleisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa ja ylimääräisen lisävähennyksen ensimmäisen kerran verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa. 

Yleisen lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia verovelvollisen omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Yleisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa.  

Lisäksi verovelvollisella on mahdollisuus ylimääräiseen lisävähennykseen, joka perustuu tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvuun verrattuna edelliseen vuoteen. Ylimääräisen lisävähennyksen määrä on 45 prosenttia ja perusteena on tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenojen tosiasiallisesti lisääntynyt määrä.

Tarkasteltaessa sitä, onko verovelvollisen tutkimus- ja kehittämistoiminta lisääntynyt ylimääräiseen lisävähennykseen oikeuttavalla tavalla, verrataan verovelvollisen kaikkia yleisen lisävähennyksen perusteeksi kelpaavia menoeriä edellisen verovuoden vastaaviin eriin. Ylimääräisen lisävähennyksen perusteena on näiden erien erotus. Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa. Alarajaa ei tälle kuitenkaan ole. 

Muutosta sovelletaan rinnakkain tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021—2027 annetun lain säännösten kanssa siten, ettei yleistä lisävähennystä saa samoista menoista, joiden perusteella on vaadittu toisen lain mukainen lisävähennys. Yleistä tai ylimääräistä lisävähennystä ei myöskään saa samoihin menoihin, joihin on saatu muuta julkista tukea. Lisävähennykset otetaan huomioon verovuoden tappiota vahvistettaessa. 

Väliaikainen voittovero

Hallitus esittää (He 320/2022) väliaikaista voittoveroa, joka kohdistuu sähköä ja fossiilista polttoainetta tuottaviin ja myyviin yrityksiin.  Voittoverojen verotuksen toimittaisi ja veron kantaisi Verohallinto. Verovelvollisen olisi annettava verotuksen toimittamista varten veroilmoitus.

Muutoksia sovellettaisiin verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Lakeja sovellettaisiin kuitenkin vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa, jos verovelvollisen tilikausi ei pääty vuoden 2023 aikana tai jos verovelvollinen on tämän esityksen antamisen jälkeen muuttanut tilikauttaan siten, että verovuoden 2023 päättymisajankohta on aikaistunut. 

Sähköä tuottavat ja myyvät yritykset

Esityksen mukaan sähköä tuottaville ja myyville yrityksille otettaisiin käyttöön väliaikainen voittovero. Veron suuruus olisi 30 prosenttia yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle lasketun kymmenen prosentin tuoton.

Sähköliiketoiminnan tuloksella tarkoitettaisiin sähköliiketoiminnan nettotulosta eli tulojen ja menojen erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus samoin kuin niiden jaksottaminen määriteltäisiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännösten mukaisesti.

Veroa sovellettaisiin yritysten voitoista maksettavan tuloveron lisäksi, eikä vero olisi yritysten tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Verovelvollisuuden ulkopuolelle rajattaisiin vähäinen sähköliiketoiminta ja puhtaat sähkön vähittäismyyjät. Sähköliiketoimintaan kohdistuvana veron ulkopuolelle jäisi muun muassa kaukolämmön tuotanto yhteistuotantolaitoksissa.

Fossiilista polttoainetta tuottavat ja myyvät yritykset 

Fossiilisten polttoaineiden alan yritysten verovuoden 2023 voittoihin kohdistettaisiin väliaikaisesti uusi 33 prosentin suuruinen vero. Verovelvollisia olisivat yritykset, joiden liikevaihdosta yli 75 prosenttia muodostuu raakaöljyn tuotannosta, maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta, raakaöljystä tai kivihiilituotteiden valmistuksesta. Veron kohteena olisi yrityksen elinkeinotoiminnan tulos, joka on yli 120 prosenttia verovuosien 2018-2021 keskimääräisestä elinkeinotoiminnan tuloksesta. Veroa sovellettaisiin tuloveron lisäksi eikä se olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.  

Alustatalouden tiedonantovelvollisuus

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 225/2022, VaVM 33/2022), joiden perusteella digitaalisen alustatalouden toimijoilla eli alustaoperaattoreilla on velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja alustan kautta toteutuneista myynneistä ja vuokrauksista sekä niistä tuloja saaneista henkilöistä ja yrityksistä. Velvollisuus kerätä tietoja alkaa 1.1.2023 ja tiedot pitää antaa vuosittain. Tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvat huoneistojen ja kiinteän omaisuuden sekä liikennevälineiden vuokraus, tavaroiden myynnit ja henkilökohtaiset palvelut.

Raportointivelvollisuus on alustaoperaattorilla, jolla on joko verotuksellinen kotipaikka jäsenvaltiossa tai joka on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tai sen johto sijaitsee jäsenvaltiossa tai sillä on kiinteä toimipaikka jäsenvaltiossa.

Arvonlisäverolakiin muutoksia

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 226/2022, VaVM 31/2022), joiden perusteella vakuutusyhtiölaissa ja vakuutusyhdistyslaissa tarkoitettu vakuutusomistusyhteisö sekä sijoituspalvelulaissa tarkoitettu omistusyhteisö voivat jatkossa kuulua arvonlisäverolaissa tarkoitettuun verovelvollisuusryhmään. Muutoksella korjataan vanhentunut säädösviittaus kirjanpitoasetukseen sekä päivitetään sääntely vastaamaan rahoitusalan sääntelyssä tapahtunutta kehitystä.

Arvonlisäverolain erityisjärjestelmissä annettavien veroilmoitusten korjausmenettelyä muutetaan sallimalla 1.7.2023 alkaen korjaus myöhemmin annettavassa veroilmoituksessa eikä vain seuraavilta verokausilta annettavassa veroilmoituksessa.

Arvonlisäverolain laskujen säilytyspaikkaa ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain tositteiden ja muun aineiston esittämistä koskevat säännökset muuttuvat siten, että elinkeinonharjoittaja voi jatkossa lähtökohtaisesti itse määrätä säilytyspaikan. Tietoteknisen kehityksen vuoksi tarpeettomiksi käyneistä säilytyspaikan maantieteellisistä rajoitteista luovutaan. 

Arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 19.12.2022 päivätyt arvostusohjeet perintö- ja lahjaverotusta varten. Aikaisempi ohje on jaettu kuudeksi erilliseksi ohjeeksi, jotka löytyvät myös yhdeltä koontisivulta (linkki).

Ohjeessa Varojen arvostamisen yleiset periaatteet perintö- ja lahjaverotuksessa (linkki) käsitellään yleisiä arvostamisen periaatteita, menetelmiä ja veroviranomaisen tiedonsaantioikeuksia sekä muita vastaavia seikkoja, jotka koskevat yleisesti kaikenlaisen omaisuuden arvostamista.  Lisäksi ohjeessa käsitellään omistusoikeutta rajoittavien velvoitteen arvostamista.

Kiinteistö- ja asuntovarallisuuden arvostamista käsittelevään ohjeeseen (linkki) on koottu suoran ja välillisen kiinteistöomistuksen arvostamisperiaatteet muun kuin maatilavarallisuuden osalta.

Sijoitustuotteiden arvostamista käsittelevään ohjeeseen (linkki) on koottu sellaisen omaisuuden arvostamisperiaatteet, joihin yksityishenkilöt yleensä sijoittavat varojaan.

Irtaimen omaisuuden arvostamisohjeessa (linkki) käsitellään sellaisten omaiserien arvostamista, jotka eivät kuulu kumpaankaan edellisistä ohjeista, mutta jotka lähtökohtaisesti arvostetaan yksittäisinä omaisuuserinä.

Maatilavarallisuuden arvostamista käsitelevässä ohjeessa (linkki) huomioidaan se, että kyse on toiminnallisen kokonaisuuden muodostavasta maatilasta, joka koostuu monenlaisista omaisuuseristä.

Yritysvarallisuuden arvostamista käsittelevässä ohjeessa (linkki) huomioidaan se, että yritykset tavanomaisesti omistavat monenlaista omaisuutta, joista muodostuu kokonaisuus, ja että yrityksillä sen lisäksi on myös yksittäisistä omaisuuseristä erillistä liikearvoa.

Jos perukirjassa tai muuten perintöverotuksen yhteydessä selvitetään, että yritystoiminta päättyy perittävän kuoleman johdosta, voidaan lopettamisen yhteydessä väistämättä realisoituvat verot ottaa huomioon substanssiarvoa määritettäessä. Tämä koskee toiminnan lopettamisesta aiheutuvia niin tulo-, arvonlisä- kuin muitakin mahdollisia veroseuraamuksia (esimerkiksi toiminnan lopettamisesta seuraavia autoveron maksuunpanoja). Arvonlisäveroa ei kuitenkaan vähennetä, jos jo omaisuuden arvo on määritetty arvonlisäverottomin hinnoin.

Yhtenäistämisohje vuoden 2022 verotukseen

Verohallinto on julkaissut 21.12.2022 päivätyn ohjeen Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2022 toimitettavaa verotusta varten (linkki). Ohjeeseen on tehty indeksitarkistukset ja eräitä muita tarkennuksia.

Vähennys auton käytöstä

Jos asunnon ja työpaikan välisten matkojen matkakuluvähennyksen saa tehdä oman auton käytön mukaan, vähennys on 0,30 euroa kilometriltä. Käyttöetuautosta vähennys on 0,24 euroa. Vähennyksen määrä on 0,19 euroa kilometriltä autosta, josta työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset (vapaa autoetu). Vähennys asunnon ja työpaikan välisistä matkoista tehdään pääsäännön mukaan halvimman matkustustavan mukaan, joka on yleensä julkinen liikenne.

Työhuonevähennys

Työhuonevähennys on verovelvolliskohtainen. Työhuonevähennyksen suuruutta arvioidaan siten itsenäisesti myös puolisoiden osalta. Mikäli asunnon työhuoneeseen kohdistuvia todellisia kustannuksia ei selvitetä, myönnetään taulukon mukainen vähennys:

Sisällysluettelo