TaxFax nro 8 • 3.2.2022
Kotitalous työn teettäjänä
Verohallinto on julkaissut 31.1.2022 päivätyn ohjeen Kotitalous työnteettäjänä (linkki).
Jokainen työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan, jos työntekijän työansiot ovat vähintään 62,88 euroa kalenterikuukaudessa (vuoden 2022 tasossa) ja jos myös muut työeläkevakuuttamisen edellytykset täyttyvät.
Työeläkevakuuttamisen tilapäis- ja sopimustyönantajan määritelmät eroavat verotuksen säännöllisesti tai satunnaisesti palkkaa maksavan työnantajan määritelmistä.
Tilapäisenä työnantajana pidetään työeläkevakuuttamisessa työnantajaa, jonka palveluksessa ei ole jatkuvasti työntekijää ja jonka määräaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille kuuden kuukauden ajalta (ei sidoksissa kalenterivuoteen) maksamat palkat ovat yhteensä alle 9 006 euroa (vuoden 2022 tasossa).
Sopimustyönantaja tekee työeläkevakuutussopimuksen valitsemansa työeläkevakuutusyhtiön kanssa. Tilapäinen työnantaja voi järjestää työntekijöidensä eläketurvan valitsemassaan työeläkevakuutusyhtiössä tekemättä vakuutussopimusta.
Kotitaloustyönantajan sairausvakuutusmaksu on 1,34 prosenttia vuoden 2022 aikana maksettujen työntekijöiden ennakonpidätyksen alaisten palkkojen yhteismäärästä.
Vuonna 2022 kotitaloustyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkkasummasta.
Vuonna 2022 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,50 prosenttia palkkasummasta.
Kotitalouden maksamaan palkkaan liittyyy seuraavia euromääräisiä rajoja, joilla on merkitystä työnantajavelvoitteiden syntymisessä:
- 62,88 euroa: työeläkevakuutus (tilapäinen työnantaja)
- 1 300 euroa: työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, työttömyysvakuutus sekä ryhmähenkivakuutus
- 1 500 euroa: ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu
- 9 006 euroa: työeläkevakuutus (sopimustyönantaja).
Vaikka kotitalouden ei aina tarvitse esimerkiksi toimittaa ennakonpidätystä tai maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua, kotitaloudella saattaa olla velvollisuus hoitaa muita työnantajamaksuja ja -velvoitteita.
Työsuhdeoptioiden verotus
Verohallinto on julkaissut 28.1.2022 päivätyn ohjeen Työsuhdeoptioiden verotus (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty sairausvakuutusmaksuihin tulleiden muutosten takia.
Lisäksi on täsmennetty toimeksiantosuhteen perusteella saadun optio-oikeuden tai osakkeen perusteella syntyvän edun verotushetki, lisätty tyypillisiin työsuhdeoptioihin kohdat 2.3.5 (Warrantti) ja 2.3.9 (Rahastoon perustuva palkitsemisjärjestelmä) ja päivitetty numerointia muiden alaotsikoiden osalta.
Koulutuspalvelujen käsitettä muutetaan arvonlisäverotuksessa
Hallitus esittää arvonlisäverolakia (He 4/2022) muutettavaksi verottoman koulutuspalvelun määritelmän osalta niin, että pykälässä todettaisiin nimenomaisesti koulutuspalvelun lain nojalla järjestämisellä ja lain nojalla avustamisella tarkoitettavan Suomen lain mukaista järjestämistä ja avustamista. Verottomalla koulutuspalvelulla tarkoitettaisiin myös vastaavaa, toisen jäsenvaltion lain nojalla järjestettävää tai avustettavaa koulutusta, joka kilpailee Suomen lain nojalla järjestettävän tai avustettavan verottoman koulutuksen kanssa eikä kilpaile verollisesti myytävien koulutuspalvelujen kanssa. Muutos on tarkoitettu tulevan voimaan 1.5.2022.
Muutoksella pyritään ratkaisemaan MBA-koulutusohjelmien osalta vallitseva epäneutraali tilanne saattamalla nämä koulutukset yhdenmukaisesti verotuksen piiriin. Suomessa saatetaan tarjota koulutusta myös toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla järjestettävää tai avustettavaa koulutusta. Ehdotuksen mukaan tällainen koulutus katsottaisiin verottomaksi koulutuspalveluksi.
Muutos vaikuttaa niihin ulkomaisiin toimijoihin, jotka ovat korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 2017:79 perustuvan käytännön seurauksena myyneet koulutuspalveluja Suomessa ilman arvonlisäveroa kilpailutilanteessa Suomessa myytävien verollisten koulutuspalvelujen kanssa.
Verollista myyntiä lentokentällä laajennetaan
Hallitus esittää (He 5/2022), että arvonlisäverolakia ja valmisteverotuslakia muutettaisiin siten, että lentokentällä sijaitsevasta verottomien tavaroiden myymälästä olisi mahdollista myydä verollisesti matkustajan henkilökohtaisissa matkatavaroissa mukaan otettavia tavaroita Suomen sisällä matkustaville tai Suomeen saapuville matkustajille. Nykyisin verollinen myynti verottomien tavaroiden myymälästä on arvonlisäverolain mukaan sallittua toisiin EU:n jäsenvaltioihin matkustaville.
Tupakkalain tupakkatuotteiden varoitusmerkintöjä koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin siten, että lentoasemalla sijaitsevasta verottomien tavaroiden myymälästä Suomen sisällä matkustaville ja Suomeen saapuville matkustajille myytäviin vähittäismyyntipakkauksiin vaadittaisiin suomen- ja ruotsinkieliset varoitusmerkinnät vastaavasti kuin muussa kotimaan myynnissä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Kuntien ja hyvinvointialueiden arvonlisäverotus
Verohallinto on julkaissut 1.2.2022 päivätyn ohjeen Kuntien ja hyvinvointialueiden arvonlisäverotusohje (linkki). Kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueilla on oikeus saada palautuksena verollisiin hankintoihin sisältyvä vero jo niiden varsinaisen toiminnan valmisteluvaiheessa 1.7.2021 alkaen.
Arvonlisäverolaissa hyvinvointiyhtymä sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta järjestämisvastuussa oleva Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä rinnastetaan hyvinvointialueeseen.
Kunta ja hyvinvointialue voivat vähentää liiketoiminnan muodossa harjoitettavaan toimintaan liittyvien hankintojen arvonlisäveron arvonlisäverolain yleisten säännösten mukaan. Kunnalla ja hyvinvointialueella on laaja palautusoikeus siitä verosta, jota ne eivät voi vähentää. Lisäksi arvonlisäverolaissa on erikseen säädetty kunnan ja hyvinvointialueen oikeudesta laskennalliseen palautukseen eräistä verottomista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon hankinnoista ja tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä tuesta.
Verohallinto menetteli virheellisesti päätöksiä lähettäessään
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti ratkaisussaan (linkki) Verohallinnon huomiota perustuslaissa jokaiselle turvattuun oikeuteen saada asiansa asianmukaisesti käsittelyksi.
Verohallinto pahoitteli sitä, että kuolinpesän osoitetiedoista ei epähuomiossa poistettu merkintää valtuutetusta asianhoitajasta, minkä vuoksi kuolinpesä ei saanut kaikkea sille lähetettyä veropostia, kuten verovuoden 2019 verotuspäätöstä ja sitä koskevia maksukehotuksia.
Verohallinnon selvityksestä ja lausunnosta ilmeni, että kuolinpesien yhteystietoja ei ollut tallennettu Verohallinnon työmenettelyohjeen mukaisesti asianmukaisesti ja osittain veropostia oli tästä syystä lähetetty vanhentuneeseen osoitteeseen.
Virheen vuoksi kuolinpesä ei saanut verotuspäätöstä eikä maksukehotuksia, mistä syystä sillä ei ollut tosiallisesti mahdollisuutta maksaa jäännösveroja ennen niiden ulosottoon lähettämistä. Kantelijan ja hänen sisarustensa asiassa Verohallinnon menettely ei siten täyttänyt asian asianmukaisen käsittelyn vaatimuksia.
Verohallinto on kuitenkin ilmoittanut, että se näiden virheidensä johdosta laittaa vireille viivästysseuraamusten perimättä jättämistä koskevan hakemuksen ja ulosottomaksun korvaamista koskevan vahingonkorvausasian.