TaxTax nro 38 • 7.6.2022
Veronpalautusten maksaminen
Verohallinto muistuttaa, että veronpalautusten saajien pitää muistaa tarkistaa, että tilinumero on Verohallinnon tiedossa ja oikein. Verohallinto ei saa tilinumerotietoja esimerkiksi pankeilta. Henkilöiden pitää muistaa itse tarkistaa OmaVerosta, että tilinumero on Verohallinnon tiedossa ja oikein.
Oma tilinumero pitää ilmoittaa Verohallinnolle OmaVerossa viimeistään noin viikkoa ennen veronpalautuksen maksupäivää. Maksupäivä selviää verotuspäätöksestä ja OmaVerosta.
Viime vuonna noin 30 000 henkilöä sai veronpalautuksen maksuosoituksena eli rahalähetyksenä, koska Verohallinnolla ei ollut henkilöiden tilinumeroita ajoissa tiedossa. Maksuosoituksena maksetun veronpalautuksen voi lunastaa Nordean konttoreista myöhemmin, mutta veronpalautuspäivänä ei rahoja vielä saa.
Verohallinnon nimissä huijausviestejä
Verohallinto tiedottaa(linkki), että Verohallinnon nimissä liikkuu edelleen huijaustekstiviestejä, joissa “hyvityksen saamiseksi” pyydetään klikkaamaan linkkiä verkkosivulle. Verohallinto ohjeistaa tuhoamaan viestin ja muistuttaa samalla, että veronpalautusten maksua varten oma tilinumero kannattaa ilmoittaa OmaVerossa nyt.
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki
Verohallinto on julkaissut 3.6.2022 päivätyn ohjeen Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki (linkki). Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty. Ohjeen ennakonpidätyksen toimittamista koskevia kohtia on täsmennetty ja ohjeeseen on lisätty sovellettavat säännökset.
Ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu
Kun lapsen hoitaja ja vanhempi tai muu huoltaja ovat sopineet työsuhteesta, on vanhempi tai muu huoltaja velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen ja maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksun hoitajalle maksamastaan palkasta.
Ennakonpidätys toimitetaan hoitajan verokorttiin merkityn palkan ennakonpidätysprosentin ja lisäprosentin mukaan. Ilman verokorttia ennakonpidätys tulee toimittaa 60 prosentin suuruisena. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos samalle saajalle maksettu palkka ei ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa.
Jos 1 500 euron rajan ylittyminen varmistuu vasta työsuhteen alkamisen jälkeen, tulee ennakonpidätyksen toimittaminen aloittaa sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin 1 500 euron rajan ylittyminen käy selväksi. Aikaisemmin samana vuonna maksetuista palkoista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Työnantajan sairausvakuutusmaksu tulee kuitenkin suorittaa myös aikaisemmin samana vuonna maksetuista palkoista.
Työnantaja on lain mukaan vastuussa ennakonpidätyksen toimittamisesta. Jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja on jättänyt ennakonpidätyksen toimittamatta yli 1 500 euron suuruisesta palkasta, voidaan toimittamatta tai maksamatta jätetty ennakonpidätys määrätä hänen maksettavakseen.
Hoitajalle maksettu palkka verotetaan vaikka ennakonpidätystä ei ole toimitettu
Lapsen hoitajalle maksettu palkka on aina hänen veronalaista tuloaan riippumatta siitä, onko palkasta toimitettu ennakonpidätystä.
Jos palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä, on vaarana, että verovuonna ennakkoon maksetut verot eivät vastaa verovuoden lopullisen veron määrää ja hoitaja joutuu maksamaan jäännösveroa. Siksi on suositeltavaa, että vanhempi toimittaisi palkoista ennakonpidätyksen, vaikka palkan määrä ei ylittäisi 1 500 euroa kalenterivuodessa. Hoitaja voi myös itse pyytää vanhempaa toimittamaan ennakonpidätyksen. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei näissä tilanteissa tarvitse maksaa.
Jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettu Suomessa, on palkasta maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu. Työnantajan sairausvakuutusmaksu määräytyy prosenttiosuutena maksetusta palkasta. Vanhemman tulee maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu sekä itse maksamastaan palkasta että Kelan hoitajalle maksamasta yksityisen hoidon tuesta ja Kelan tai kunnan mahdollisesti maksamasta kuntalisästä.
Sairausvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa
Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos nämä suoritukset (palkka ja tuet) yhteensä eivät ylitä 1 500 euroa kalenterivuodessa.
Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei tarvitse maksaa, jos työntekijä ei ole ennen palkan maksukuukautta täyttänyt 16 vuotta tai on täyttänyt 68 vuotta. Esimerkiksi jos työntekijä täyttää 16 vuotta 8. kesäkuuta, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava ensimmäistä kertaa heinäkuussa maksetusta palkasta, tai jos työntekijä on täyttänyt 68 vuotta 8. kesäkuuta, työnantajan sairausvakuutusmaksu on maksettava viimeistä kertaa kesäkuussa maksetusta palkasta.
Yleisradiovero
Verohallinto on julkaissut 3.6.2022 päivätyn ohjeen Yleisradiovero (linkki). Aikaisempaa samannimistä ohjetta on päivitetty.
Henkilön yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta. Esimerkiksi vuonna 2022 verovelvollisia ovat vuonna 2004 ja sitä ennen syntyneet henkilöt. Yleisradioveroa suorittavat myös henkilöt, jotka ovat olleet Suomessa yleisesti verovelvollisia vain osan verovuodesta. Yleisradioveroa suoritetaan vielä henkilön kuolinvuodelta. Kuolinpesä ei maksa yleisradioveroa kuolinvuoden jälkeisiltä verovuosilta. Yleisradioveroa ei suorita henkilö, jonka verovuoden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaalla maksetaan mediamaksua.
Yhteisön yleisradioveroa suorittavat liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta Suomessa harjoittavat yhteisöt, jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa. Yhteisön yleisradioveroa ei suorita yhteisö, jonka verovuoden kotikunta on Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa suoritetaan erillistä Ahvenanmaan maakuntalainsäädäntöön perustuvaa mediamaksua.
Verovuodesta 2020 lähtien yhtiön verotuksessa sovelletaan sen yhteisömuodon perusteella elinkeinotuloverolakia (EVL), vaikka yhtiön toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä. Tämän vuoksi yhtiön toiminnan tulos lasketaan tuloverolain (TVL) sijaan EVL:n mukaan. Toiminnan tuloksen laskemiseen sovellettavan tuloverolain muuttuminen ei kuitenkaan vaikuta toiminnan verotuksellisen luonteen arviointiin. Siten yhtiö ei velvollinen suorittamaan yhteisön yleisradioveroa.
Uutta oikeuskäytäntöä
Osakevaihto yhdysvaltaisen yhtiön osakkeisiin
Hakija omisti alle yhden prosentin osuuden A Oy:n osakekannasta. Yhdysvaltalaisen B Inc:n oli tarkoitus hankkia koko A Oy:n osakekanta siten, että hakija ja muut A Oy:n osakkeenomistajat vaihtoivat osakkeensa B Inc:n noteerattuihin kantaosakkeisiin. Järjestelyn toteutuessa A Oy:n oli tarkoitus jatkaa toimintaansa entisenlaisena ja yhtiön pääkonttorin oli tarkoitus pysyä Suomessa.
Koska B Inc. ei ollut elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettu yhtiö, keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvattuun järjestelyyn ei voitu soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n osakevaihtoa koskevia säännöksiä.
Asiassa oli vielä arvioitava, edellyttikö SEUT 49 artiklan sijoittautumisvapaus tai SEUT 63 artiklan pääomien vapaa liikkuvuus kyseessä olevan järjestelyn kohtelemista veroneutraalina järjestelynä tilanteessa, jossa hankkivana yhtiönä oli ns. kolmannessa valtiossa asuva yhtiö.
Keskusverolautakunta totesi, että verokohtelu voi kuulua sijoittautumisvapautta koskevan SEUT 49 artiklan ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan SEUT 63 artiklan soveltamisalaan. Sen määrittämisessä, kuuluuko kansallinen lainsäädäntö jommankumman liikkumisvapauden soveltamisalaan, on otettava huomioon kyseisen lainsäädännön tarkoitus (ks. vastaavasti tuomio 13.11.2012, Test Claimants in the FII Group Litigation, C-35/11, 89 ja 90 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 10.4.2014, Emerging Markets Series of DFA Investment Trust Company, C-190/12, 25 kohta).
Siltä osin kuin hakija oli vedonnut asiassa SEUT 63 artiklan pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten kieltoon, keskusverolautakunta totesi, että Euroopan unionin tuomioistuimen Euroopan talousalueesta 2.5.1992 tehdyn sopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa C-48/11 A Oy antaman tuomion mukaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n kaltaiset kansalliset säännökset, joita sovelletaan järjestelyihin, jotka koskevat yhtiön omistamista tai omistusosuuden hankintaa yhtiössä, kuuluvat sijoittautumisvapauden alaan (kohta 19). Unionin tuomioistuin on asiassa C 35/11 Test Claimants in the FII Group Litigation antamassaan tuomiossa (kohta 100) samoin kuin asiassa C-464/14 SECIL (kohta 42) todennut, että koska EUT-sopimuksessa ei uloteta sijoittautumisvapautta kolmansiin valtioihin, on vältettävä tulkitsemasta SEUT 63 artiklan 1 kohtaa kyseisten valtioiden kanssa vallitsevien suhteiden osalta siten, että taloudelliset toimijat, jotka eivät kuulu sijoittautumisvapauden alueellisen soveltamisalan piiriin, voisivat hyötyä sijoittautumisvapaudesta (tuomio 11.9.2014, Kronos International, C 47/12, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 10.4.2014, Emerging Markets Series of DFA Investment Trust Company, C 190/12, 31 kohta).
Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvatussa järjestelyssä oli kyse tilanteesta, jossa yhdysvaltalainen B Inc. sijoittautui Euroopan unionin alueelle hankkimalla A Oy:n osakekannan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sijoittautumisvapautta ei uloteta kolmansiin valtioihin. Lisäksi unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu, että arvioitaessa sitä, kuuluuko kansallinen lainsäädäntö jommankumman liikkumisvapauden soveltamisalaan, on ensisijaisesti sovellettava sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä. Asiassa oli siten kysymys siitä, että yhdysvaltalaisen B Inc:n sijoittautumiseen Suomeen eivät sovellu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n säännökset eikä hakemuksessa kuvatuissa olosuhteissa ollut kyse osakkeita vaihdossa luovuttavan osakkaan verokohtelun arvioimisesta yritysjärjestelykokonaisuudesta erillisenä sijoitustoimintana. Siten ennakkoratkaisuna oli lausuttava, että hakemuksessa kuvattuun järjestelyyn, jossa hakija vaihtoi omistamansa A Oy:n osakkeet yhdysvaltalaisen B Inc:n osakkeisiin, ei hakijan verotuksessa voitu soveltaa tuloverolain 45 §:n 5 momentissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:ssä olevia osakevaihtoa koskevia säännöksiä tai niitä vastaavia periaatteita. Ennakkoratkaisu verovuodelle 2022.
Keskusverolautakunta 12.4.2022 nro 19 (Äänestys 4-3, valitettu)