TaxFax nro 14 • 2.3.2023

Palkansaajan matkakustannusten vähentäminen

Verohallinto on julkaissut 1.3.2023 päivätyn ohjeenMatkakustannusten vähentäminen palkansaajan verotuksessa (linkki). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty euromääräisten muutosten perusteella, jotka perustuvat Verohallinnon päätöksiin ja yhtenäistämisohjeisiin.

Palkansaaja voi vähentää asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset muun kuin julkisen kulkuneuvon kustannusten mukaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

-        Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä asunnon ja työpaikan välisellä matkalla.

-        Kävelymatka yhteen suuntaan (esimerkiksi asunnolta linja-autopysäkille) on vähintään 3 kilometriä.

-        Odotusaika meno-paluumatkalla (esimerkiksi julkisen kulkuneuvon vaihto) on yhteensä vähintään 2 tuntia.

-        Matka alkaa tai päättyy yöllä (klo 00.00–05.00).

Omaa autoa ei pidetä halvimpana kulkuneuvona sen perusteella, että palkansaaja tarvitsee autoa työssään, hän kuljettaa samalla lapsia päivähoitoon tai matka julkisilla kulkuneuvoilla kestäisi kauemmin kuin omalla autolla.

Vuonna 2022 kulkuneuvokohtaiset vähennysten määrät ovat seuraavat:

Sähköhyvitys ja sähkölaskujen maksuaikojen pidentäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa (linkki), että lait takautuvasti maksettavasta väliaikaisesta sähköhyvityksestä, sähköenergialaskujen maksuajan pidentämisestä ja sähköyhtiöiden maksuvalmiuden väliaikaisesta tukemisesta tulevat voimaan 6.3.2023.

Takautuvasti maksettava sähköhyvitys

Takautuvasti maksettava sähköhyvitys maksetaan käyttöpaikkakohtaisesti niille kuluttaja-loppukäyttäjille, joiden sähkönmyyntisopimuksen mukainen sähköenergian hinta on ollut yli 10 senttiä kilowattitunnilta, ja niille, joilla on pörssihintaan perustuva sähkönmyyntisopimus.

Sähköhyvitys maksetaan automaattisesti siihen oikeutetuille kuluttajille sähkön vähittäismyyjän sähköenergialaskuun tekemänä hyvityksenä. Sähköhyvitystä ei makseta sähkönsiirtolaskun osalta.

Sähköhyvitystä maksetaan laskennallisesti neljän talvikuukauden ajalta siten, että se olisi kuukausittain 50 prosenttia sähköenergialaskusta 90 euron omavastuun ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 700 euroa kuukaudessa. 

Sähköhyvityksen ensimmäinen erä maksetaan vuoden 2022 marras-joulukuun sähköenergian kulutukseen perusteella huhtikuussa 2023 erääntyvässä sähkölaskussa, tai sen jälkeen ensimmäisessä erääntyvässä sähkölaskussa. Toinen erä maksetaan tammikuun 2023 kulutuksen perusteella seuraavassa sähkölaskussa. Toisessa erässä otetaan huomioon kahdesti vuoden 2023 tammikuun asiakaskohtainen sähköenergian hinta ja kulutus. Näin sähköhyvitys maksetaan laskennallisesti neljää kuukautta vastaavalta ajalta. 

Sähköhyvityksen hyvittää se vähittäismyyjä, joka on toimittanut sähkön loppukäyttäjälle marras-tammikuussa. Jos loppukäyttäjä on vaihtanut marras-tammikuun aikana myyjää, maksavat ne hyvityksen siinä ajan suhteessa, jonka osuuden ne ovat toimittaneet sähköä kuluttajalle. Jos loppukäyttäjä on vaihtanut vähittäismyyjää siten, ettei sähköhyvitystä voida enää hyvittää sähkölaskulla, maksaa vähittäismyyjä sähköhyvityksen loppukäyttäjälle maksuosoituksena tai tämän ilmoittamalle pankkitilille.

Sähköhyvityksen saa myös kuluttajansuojalaissa tarkoitettu kuluttaja, jonka tekemä sähkösopimus ei ole yksilöity henkilötunnuksella sähkökaupan tietojärjestelmissä.

Loppukäyttäjän ja vähittäismyyjän ollessa erimielisiä loppukäyttäjän sähköhyvityksestä, loppukäyttäjä voi saattaa asian Energiaviraston ratkaistavaksi. Loppukäyttäjän reklamaatio on aina ensin käsiteltävä sähköyhtiössä ennen asian viemistä Energiaviraston ratkaistavaksi.

Sähköenergialaskuille tehtyjen vähennysten kautta maksatettu hyvitys korvataan sähkön vähittäismyyjille valtion budjetista. Vähittäismyyjien korvauksen hakuaikaa Valtiokonttorilta on viivästetty 1. erän sähköhyvitysten osalta 16.4.2023 saakka ja 2. erän sähköhyvitysten osalta 16.6.2023 saakka.

Lisämaksuaikaa pyynnöstä tammi-huhtikuun sähköenergialaskuille

Sähkön vähittäismyyjien tulee myöntää asiakkaansa pyynnöstä lisämaksuaikaa 1.1.–30.4.2023 kulutukseen liittyville sähköenergialaskuille. Lisämaksuaika ei koske sähkönsiirtolaskuja.

Kuluttaja-asiakkaille lisämaksuaikaa tulee myöntää enintään 120 päivää kunkin laskun alkuperäisestä eräpäivästä. Pyyntö lisämaksuajasta tulee esittää ennen laskun eräpäivää. Maksuajan myöntämisestä ei saa periä kuluja eikä lisämaksuajalta saa periä korkoa. 

Elinkeinonharjoittajalle maksuaikaa tulee myöntää yhteensä enintään 60 päivää. Elinkeinonharjoittajalta sähköyhtiö voi periä lisämaksuajalta 1,53 prosentin vuosikorkoa. Eduskunnan lakiesityksen tekemän täsmennyksen mukaan luottolaitokset ja rahoituslaitokset eivät ole oikeutettuja lisämaksuaikaan.

Maksuaikojen pidentäminen merkitsee, että sähkön vähittäismyyjät saavat saatavansa viiveellä. Myyjien maksuvalmiutta tuetaan myöntämällä niille valtiontakauksia likviditeettitarpeen kattamiseksi otettavien pankki- tai työeläkevakuutusyhtiölainojen vakuudeksi.

Tulontasaus

Verohallinto on julkaissut 28.2.2023 päivätyn ohjeen Tulontasaus ansiotulojen verotuksessa (linkki).

Ohjeen luvussa 1 ja esimerkissä 9 (luku 5.2 Yksittäinen kertatulo) on huomioitu vuoden 2023 tuloveroasteikkoon tehdyt muutokset. Lisäksi ohjeen lukuun 3.4.1 on tehty elinkeinotoiminnan koneiden tai kaluston romutustukea koskeva lisäys. Jos liikkeen koneita ja kalustoa romutetaan liiketoiminnan lopettamisen yhteydessä, saataviin romutustukiin voidaan soveltaa tulontasausta, jos koko käyttöomaisuuden luovuttamisesta syntyy luovutusvoittoa. Sen sijaan, jos liiketoimintaa jatketaan samalla tai toisella toimialalla niillä koneilla tai kalustolla, joita ei ole romutettu, tulontasausta ei voida soveltaa.

Verovelvollinen ei saa tulontasauksesta etua, jos verotettava tulo valtionverotuksessa ilman kertatuloa on suurempi kuin tuloveroasteikon korkeimman portaan alaraja (82 900 euroa vuonna 2022 ja 85 800 euroa vuonna 2023) tai kertatulosta määrättävä valtionvero tuloveroasteikon mukaan on enintään 15 prosenttia. Tulontasauksesta ei saa etua myöskään silloin, jos verotettava tulo ilman kertatuloa ja yhden kertatulon osan kanssa on samalla tuloveroasteikon portaalla.

Perhehoitajan verotus

Verohallinto on julkaissut 1.3.2023 päivätyn Perhehoitajan verotus (linkki). Ohjeen matkakulujen vähentämistä koskevia osia on täsmennetty. Ohjeeseen on lisätty tekstiä perhehoitajan saamasta ansionmenetyskorvauksesta. Todellisten kulujen vähentämistä koskevaan kohtaan on lisätty asiaa asuinrakennuksen poistojen tekemisen edellytyksistä (luku 2.3.3.3 Asumiskulut)

Toimeksiantosopimukseen perustuva ansionmenetyskorvaus

Hyvinvointialue tekee hoidosta toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Siinä sovitaan osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja sitä tarkistetaan tilanteen muuttuessa osapuolen esityksestä. Toimeksiantosuhteen luonteesta johtuen perhehoitaja ei ole työsuhteessa hyvinvointialueeseen. 

Toimeksiantosopimuksessa voidaan sopia myös perhehoitajalle maksettavasta tilapäisestä ansionmenetyskorvauksesta. Ansionmenetyskorvausta voidaan esimerkiksi maksaa, jos sosiaalityöntekijän arvion mukaan perhehoitajan jääminen kotiin hoitamaan sijoitettua lasta esimerkiksi sijoituksen alkuvaiheessa on lapsen edun mukaista. Jos ansionmenetyskorvaus maksetaan erillisenä hoitopalkkion lisäksi, korvaus on muuta ansiotuloa, ei hoitopalkkiota tai kustannusten korvausta. Jos ansionmenetyskorvaus sovitaan maksettavaksi korotettuna hoitopalkkiona, on koko suoritus hoitopalkkiota.

Asumiskulut

Asumisen kuluja ovat esimerkiksi omakotitalon käyttö- ja hoitokulut, osakehuoneiston hoitovastikkeet ja vesi- ja sähkömaksut tai vuokrahuoneiston vuokra ja muut kulutusmaksut. Perhehoitajan asumisen kuluihin kuuluu myös asuinrakennuksen hankintamenosta tehtävä 4 %:n poisto, jos perhehoitajana toimiva henkilö on rakennuksen omistaja tai osaomistaja. Se osa asumisen kuluista, joka kohdistuu perhehoidettavaan, on vähennyskelpoista perhehoitajan tuloista silloin, kun vähennystä vaaditaan kaikilta osin todellisten kulujen perusteella.

Perhehoidettavaan kohdistuvat kulut ja poistot määritellään perhehoidossa olevien henkilöiden ja perhehoitajan ja hänen perheensä käytössä olevien yleisten tilojen osalta pääluvun mukaisessa suhteessa. Kokonaan tulonhankkimiskäytössä oleviin tiloihin luetaan vain hoidettavien yksinomaisessa käytössä olevat huoneet ja näiden kulut vähennetään pinta-alojen mukaisessa suhteessa.

Jäteverotus

Verohallinto on julkaissut 1.3.2023 päivätyn ohjeen Jäteverotus (linkki). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty, koska jäteverolakia on muutettu 1.1.2023 alkaen. Muutoksen yhteydessä jäteveron määrää korotettiin. Vuodesta 2023 alkaen veroa on suoritettava 80 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.  Lisäksi kipsijäte 1.1.2023 alkaen ja viherlipeäsakka 1.1.2027 alkaen kuuluvat veron soveltamisen piiriin.

Asunto-osakeyhtiölakiin muutoksia

Oikeusministeriö tiedottaa (linkki), että asunto-osakeyhtiölaki uudistuu maaliskuussa. Uudistus helpottaa esteettömyyttä parantavien sekä kestävää asumista edistävien muutostöiden tekemistä.

Taloyhtiön osakkaalla on jatkossa oikeus tehdä omalla kustannuksellaan esteettömyyttä parantavia muutoksia myös yhtiön rakennuksen tai kiinteistön yhteisiin tiloihin. Muutoksen toteuttanut osakas vastaa käyttökuluista, huollosta ja kunnossapidosta ja myös tarpeettomaksi käyneen muutoksen poistamisesta, kuten muidenkin muutostöidensä osalta.

Esteettömyyttä parantavat muutokset voivat olla esimerkiksi ulko-oven sähköinen avausjärjestelmä ja sisäänkäynnin luiska tai yleisten tilojen ja sisäänkäynnin valaistuksen parantaminen. 

Muutostyöstä on ilmoitettava etukäteen yhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle, eikä muutos saa aiheuttaa kustannuksia eikä muuta haittaa yhtiölle tai muille osakkaille.

Lisäksi vanhan taloyhtiön yhtiökokous voi jatkossa enemmistöpäätöksellä päättää kestävää asumista edistävistä uudistuksista samassa tahdissa kuin tällaiset uudistukset otetaan käyttöön uudisrakentamisessa. Tällaisia uudistuksia voivat olla esimerkiksi uudet paikallisen energiantuotannon innovaatiot ja palvelut.

Sisällysluettelo