TaxFax nro 16 • 13.3.2023

Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 9.3.2023 päivätyn ohjeen verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa (linkki). Ohjeeseen on päivitetty 2023 alussa voimaan tulleen sote-uudistuksen aiheuttamat muutokset verotettavan tulon laskemiseen. Muutosten myötä valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen veropohjat on yhtenäistetty. Samalla invalidivähennys on poistettu kokonaisuudessaan. 

Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa

Verohallinto on julkaissut 8.3.2023 päivätyn ohjeen Arvonlisäveron alarajahuojennus tuloverotuksessa (linkki). 

Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvää huojennusta ei ole erikseen säädetty verovapaaksi tuloksi, joten se on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Jos huojennusta ei ole kirjattu tuloksi kirjanpidossa, huojennus tuloutetaan veroilmoituksella. 

Alarajahuojennuksen tulolähde määräytyy sen perusteella, minkä tulolähteen tuotoista muodostuu arvonlisäveron alarajahuojennuksen laskemisessa huomioon otettava liikevaihto. Kun liikevaihto syntyy esim. elinkeinotulolähteessä verotettavasta toiminnasta, on myös saatu huojennus elinkeinotulolähteen tuloa. 

Rajoitetusti verovelvollisten lähdeverotus ja avainhenkilön palkan lähdeverotus

Verohallinto on julkaissut 10.3.2023 päivätyn ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen tulon ja avainhenkilön palkkatulon saajan lähdeverotusmenettely (linkki). Rajoitetusti verovelvollisen lähdeveron ja avainhenkilön palkkatulon lähdeveron perimiseen ja tilittämiseen liittyvät velvollisuudet kohdistuvat suorituksen maksajaan ja vastuu lähdeveron perimisestä oikean suuruisena on siten lähtökohtaisesti suorituksen maksajalla. 

Rajoitetusti verovelvollisten Suomesta saamat tulot verotetaan lähdeverolain mukaisesti. Tulon saajalla voi kuitenkin olla oikeus alempaan lähdeverokantaan tai vapautukseen lähdeverosta esimerkiksi verosopimuksen tai muun kansainvälisen sopimuksen perusteella.

Verovelvollinen voi hakea lähdeverokorttia, jos verovelvollinen on saamassa Suomesta lähdeveronalaista tuloa ja haluaa lopullisen lähdeveron perityksi oikeamääräisenä tulon lähteellä. Lähdeverokortilla voidaan esimerkiksi huomioida verovelvollisen oikeus lähdeverolain kiinteää veroprosenttia matalampaan verokantaan. Lähdeverokortti suojaa vilpittömässä mielessä olevaa suorituksen maksajaa. 

Luonnollisella henkilöllä on myös mahdollista vaatia lähtökohtaisesti lähdeverotuksen piiriin kuuluvan palkka- tai osinkotulonsa verottamista verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä. 

Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi tuleva yleisesti verovelvollinen ulkomaalainen henkilö nk. avainhenkilö voi eräissä tapauksissa maksaa palkkatulostaan progressiivisen veron sijasta 32 prosentin suuruista palkkatulon lähdeveroa. Edellytyksenä avainhenkilön palkkatulon lähdeveron perimiselle on, että työntekijä esittää työnantajalle avainhenkilön verokortin. Vero peritään lopullisena verona siten, että työnantaja vähentää sen maksettavasta palkasta. 

Yleishyödyllisen yhteisön ennakkoperintä

Verohallinto on julkaissut 8.3.2023 päivätyn ohjeen Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset (linkki). Ohjeessa käsitellään mm. vapaaehtoistyön ja talkootyön verotusta, talkoo- ja vapaaehtoistyöhön liittyvää tarjoilua, vapaaehtoistyöntekijöiden kouluttamista sekä jäsenyyden perusteella saatuja etuja. 

Jäsenedut

Yleishyödylliset yhteisöt voivat antaa jäsenilleen erilaisia jäsenetuja. Jäsenedut ovat verovapaita silloin, kun edun antaminen liittyy läheisesti yleishyödyllisen yhteisön toimintaan. Lisäksi edun tulee olla tavanomainen, kohtuullinen ja kaikkien jäsenten saatavissa samanlaisena.

Verovapaana jäsenetuna voidaan pitää esimerkiksi jäsenlehteä, yleishyödyllisen yhteisön yhteistyökumppanilta saatavaa alennusta sekä yleishyödyllisen yhteisön jäsenilleen järjestämää tilaisuutta ja tapahtumaa. Veronalaista etua ei muodostu myöskään siitä, että jäsenet pääsevät ilmaiseksi kaikille avoimiin tai yhteisön lähipiiriin kuuluvan yhteisön tapahtumiin. Lisäksi verovapaana voidaan pitää ruokailua, majoitusta sekä ilmaista tai hinnaltaan tuettua yhteiskuljetusta, jonka yhteisö järjestää tällaiseen tapahtumaan.

Yleishyödylliset yhteisöt tarjoavat monesti jäsenilleen mahdollisuutta käyttää yhteisön omaisuutta, kuten mökkiä, autoa tai retkeilyvälineitä, nimelliseen hintaan tai jopa ilmaiseksi. Jos etu on jäsenyyden perusteella kaikkien jäsenten käytettävissä samanlaisena, yleishyödyllisen yhteisön omaisuuden käyttämisestä ei yleensä muodostu jäsenille veronalaista etua. Sen sijaan, jos tällaista mahdollisuutta tarjotaan vain rajatulle joukolle (esimerkiksi yleishyödyllisen yhteisön hallituksen jäsenille), kyse on edun saaneen henkilön veronalaisesta tulosta. Verovapaita jäsenetuja eivät ole myöskään jäsenille annettavat arvokkaat tavarat, lahjakortit tai muut vastaavat edut.

Urheiluseura maksajana

Verohallinto on julkaissut 8.3.2023 päivätyn ohjeen urheiluseura suoritusten maksajana (linkki). Ohjeessa kerrotaan, milloin korvaukset ja edut ovat veronalaista tuloa ja milloin kyse on verovapaasta tulosta. Verotuksessa työn tekemisen luonne (työsuhde, toimeksiantosuhde, vapaaehtoistyö) vaikuttaa muun muassa työstä maksetun korvauksen, matkakustannusten korvausten ja etujen verokohteluun sekä maksajan velvollisuuksiin. 

Yhteenvetotaulukko matkakustannusten korvauksista:

Uutta oikeuskäytäntöä

Listaamattoman osakeyhtiön käyvän arvon määrittäminenA Oy toimi asiakkaidensa taloudellisena neuvonantajana erikoistuen lähinnä kiinteistömarkkinoihin, minkä ohella se toimi toimitilavälittäjänä ja arvonmäärittäjänä useilla paikkakunnilla Suomessa. Yhtiön tarkoituksena oli tarjota osakkeitaan eräiden asiantuntijapalveluita tarjoavien avainhenkilöidensä holdingyhtiöiden merkittäväksi. Osakkeen merkintähintana oli tarkoitus käyttää substanssiarvoa, joka oli alhaisempi kuin osakkeen tuottoarvo. A Oy:n ainoa osakas ennen osakemerkintöjä oli sen emoyhtiö B AB, joka myös suunnitellun järjestelyn toteuduttua jatkoi edelleen yhtiön merkittävänä osakkaana.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei A Oy:n osakkeen käypää arvoa voitu määrittää pelkästään yhtiön substanssiarvon perusteella, kun otettiin huomioon B AB:n merkittävä omistusosuus A Oy:stä ja se, että yhtiön osakkaina ei olisi ollut pelkästään palveluja tarjoavia avainhenkilöitä tai heidän holdingyhtiöitään. Asiaa ei ollut syytä arvioida toisin pelkästään sillä perusteella, että osakassopimuksen ehtojen mukaan avainhenkilöiden holdingyhtiöt eivät voineet yhtiön osakkeita myydessään saada niistä substanssiarvoa korkeampaa hintaa. Äänestys 4–1. 

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että A Oy:n osakkeen käypä arvo oli määritettävä yhtiön substanssi- ja tuottoarvojen keskiarvon perusteella. Äänestys 3–1–1.

Verohallinnon antama ennakkoratkaisu, joka on ollut voimassa vuoden 2021 loppuun saakka.

KHO 10.3.2023 T:745 eli vuosikirjassaKHO:2023:23

Sisällysluettelo