TaxFax nro 17 • 24.3.2023

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 320/2022, VaVM 44/2022) koskien väliaikaista voittoveroa, joka kohdistuu sähköä ja fossiilista polttoainetta tuottaviin ja myyviin yrityksiin. Hallituksen esitys hyväksyttiin muutettuna muun muassa pienimuotoista toimintaa ja sisäistä sähköliiketoimintaa koskevin osin.

Veron piiriin tulevat yritykset, joiden sähköliiketoimintojen yhteinen liikevaihto on vähintään 500 000 euroa. 

Sisäistä sähköliiketoimintaa koskeva konserniyhteyden määritelmä sidottiin verotusmenettelylain 31 §:n mukaiseen konserniyhteysmääritelmään eli 50 prosentin omistusosuusrajaan. Konserniyhteyden on tullut kestää koko verovuoden ja verovelvolliseen konserniyhteydessä olevan yrityksen tulee olla kotimainen. 

Lait tulevat voimaan 24.3.2023. Lakia sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista sovelletaan verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Jos verovelvollisella ei pääty tilikautta kalenterivuoden 2023 aikana, sovelletaan lakia yrityksen verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa. Jos päätös verovelvollisen tilikauden muuttamisesta on tehty 1.12.2022 tai sen jälkeen niin, että vuonna 2023 päättyvä verovuosi päättyy ennen 31.12.2023, sovelletaan tätä lakia kuitenkin verovelvollisen verovuosiin 2023 ja 2024.

Verohallinto on julkaissut 22.3.2023 päivätyn ohjeen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys (linkki). Ohjeen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksen saavat tehdä kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset. Yhdistelmävähennys tehdään laissa tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostopalvelumenojen perusteella. 

 

Yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on yleinen lisävähennys, joka on 50 prosenttia yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista. Yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. Yleisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2023.  

 

Toinen osa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella tehtävä ylimääräinen lisävähennys, joka on 45 prosenttia verovuoden ja tätä edeltävän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennykseen oikeuttavien menojen erotuksesta. Ylimääräisellä lisävähennyksellä ei ole vähimmäismäärää, mutta sen verovuosikohtainen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2024. 

 

Suomessa on voimassa myös toinen tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskeva lisävähennys eli niin sanottu tutkimusyhteistyövähennys, joka on voimassa verovuosina 2021–2027. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksen ja tutkimusyhteistyövähennyksen soveltamisalat ovat osittain päällekkäiset, mutta eroavat toisistaan muun muassa vähennyksen määrän ja perusteen osalta. Tutkimusyhteistyövähennyksen voi tehdä vain lain määritelmän täyttäviltä tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatiolta ostettujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan palvelujen perusteella, kun taas yhdistelmävähennykseen oikeuttavat yleisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenot. Toisaalta tutkimusyhteistyövähennyksen määrä (150 % lisävähennykseen oikeuttavista menoista) on yhdistelmävähennyksen yleisen lisävähennyksen määrää (50 % lisävähennykseen oikeuttavista menoista) suurempi.  

 

Yhdistelmävähennys sisältää kuitenkin tutkimusyhteistyövähennyksestä poiketen myös menojen kasvuun perustuvan ylimääräisen lisävähennyksen. Yhdistelmävähennyksen yleistä lisävähennystä ja tutkimusyhteistyövähennystä ei voi saada samojen menojen perusteella. 

Verohallinto on julkaissut 23.3.2023 päivätyn ohjeen Rekisteröityneen säilyttäjän velvollisuudet ja vastuut (linkki). Ohjeessa käsitellään Verohallinnon säilyttäjärekisteriin rekisteröityvien säilyttäjien velvollisuuksia ja vastuita koskien julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden rajoitetusti verovelvollisille maksamien osinkojen lähdeveroja. 

Ohjeeseen on muun muassa päivitetty muutos veronkorotuksia koskevassa lainsäädännössä. Veronkorotus jätetään määräämättä, jos se olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta tilanteessa, jossa veronkorotus muuten määrättäisiin 3 prosentin suuruisena. 

 

Verohallinto tiedottaa (linkki), että sähköyhtiön ei tarvitse huomioida asiakkaille takautuvasti maksettavaa väliaikaista sähköhyvitystä arvonlisäveroilmoituksissaan. Sähköhyvitys ei ole esimerkiksi sellainen tuki tai alennus, joka vaikuttaisi sähkön myynnin arvonlisäveron perusteeseen. Sillä ei ole myöskään vaikutusta sähköyhtiön vähennysoikeuden laajuuteen. Sähköyhtiöille korvataan niiden maksama sähköhyvitys valtion varoista. Korvauksen maksaa sähköyhtiön hakemuksesta Valtiokonttori. 

 

Ympäristöministeriö tiedottaa (linkki) Valtioneuvoston hyväksymästä asetuksesta, jolla säädetään sähkölämmitteisille taloyhtiöille myönnettävästä kertaluontoisesta tuesta. Avustusta voivat hakea asunto-osakeyhtiöt, joiden lämmitys perustuu sähköön, ja joiden lämmityssähkön kustannuksista vastaa asunto-osakeyhtiö. Avustusta myönnetään myös valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille. Avustusta voivat hakea myös kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla lämmitettävät asuntoyhteisöt. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA avaa avustuksen hakupalvelun verkkosivuillaan 17. huhtikuuta 2023. 

 

Avustus on kertaluontoinen, ja se maksetaan takautuvasti yhdessä erässä. Avustusta voi saada niiltä kuukausilta, kun asuntoyhteisöllä on käytössä pörssisähkösopimus, tai jos sähköenergian myyntihinta on yli 10 senttiä kilowattitunnilta. Avustusta voi saada vain arvonlisäverollisiin sähköenergian kustannuksiin, ei esimerkiksi sähköveroon tai siirtomaksuun. 

 

Avustuksen määrä lasketaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa lasketaan vuoden 2022 marraskuun ja joulukuun toteutuneella sähköenergian kulutuksella ja hinnalla. Toinen osa lasketaan kertomalla kahdella vuoden 2023 tammikuun sähköenergian kulutus ja hinta. Omavastuu on 90 euroa asuinhuoneistoa kohden. Avustusta maksetaan enintään puolet omavastuun ylittävästä osasta, kuitenkin enintään 700 euroa asuinhuoneistoa kohden kuukaudessa. Kaikkiaan avustusta voi saada enintään 2 800 euroa asuinhuoneistoa kohden.