TaxFax nro 21 • 11.4.2023
Ranskan ja Suomen välinen verosopimus
Valtiovarainministeriö tiedottaa (linkki), että Ranskan ja Suomen välinen tuloverosopimus on allekirjoitettu. Sopimuksen voimaansaattaminen edellyttää vielä eduskunnan hyväksymistä ja voimaansaattamislakia.
Muutoksia eläkkeiden ja portfolio-osinkojen verotukseen
Sopimus muuttaa erityisesti muusta kuin julkisesta palveluksesta saadun eläkkeen verottamista. Uuden sopimuksen myötä Suomi saa verottaa myös Suomesta Ranskaan maksettuja muusta kuin julkisesta palveluksesta saatuja eläkkeitä. Näissä tapauksissa kaksinkertaisen verotuksen poistaa poikkeuksellisesti lähdevaltio. Ranskassa asuvalle henkilölle Suomesta maksettavasta eläkkeestä Suomessa menevästä verosta vähennetään tästä eläkkeestä Ranskassa maksettu vero.
Niiden henkilöiden osalta, jotka sopimuksen allekirjoitusajankohtana asuivat yhdessä sopimusvaltiossa ja saivat eläkettä toisesta, jatketaan vuoden 1970 sopimuksen soveltamista eli eläkettä verotetaan vain henkilön asuinvaltiossa.
Uusi sopimus muuttaa myös portfolio-osinkojen verotusta. Uuden sopimuksen myötä osinkotulon lähdevaltiolle annetaan portfolio-osingon osalta oikeus periä 15 prosentin lähdevero. Myös kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen käytettävä menetelmä muuttuu vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään Suomen nykyisin noudattaman verosopimuspolitiikan mukaisesti.
Lisäksi uusi sopimus sisältää OECD:n uusimman malliverosopimuksen mukaisen kiinteän toimipaikan artiklan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomen tekemään verosopimukseen sisällytetään kiinteän toimipaikan artikla tässä muodossa.
Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
Verohallinto on julkaissut 5.4.2023 päivätyn ohjeen Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus (linkki). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty lakimuutosten perusteella, jonka mukaan Suomesta saatuna tulona pidetään myös kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua tuloa (luvut 3.4 ja 5.2.3) ellei ole kyse julkisesti noteeratun yhtiön tai vastaavan yksikön osakkeista tai muista osuuksista.
Avainhenkilöiden verotus
Verohallinto on julkaissut 6.4.2023 päivätyn ohjeen Avainhenkilöiden verotus (linkki).
Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi tuleva yleisesti verovelvollinen ulkomaalainen henkilö maksaa kriteerien täyttyessä palkkatulostaan progressiivisen veron sijasta 32 prosentin suuruista lähdeveroa.
Ohjeeseen on lisätty luku avainhenkilön lähdeveron palauttamisesta (3.7) ja luku avainhenkilön palkkatulon lähdeveron määräämisestä (3.8). Jos avainhenkilöltä on peritty liikaa lähdeveroa, avainhenkilö voi hakea Verohallinnolta liikaa perityn lähdeveron palauttamista. Avainhenkilön lähdeveron perimiseen ja tilittämiseen liittyvät velvollisuudet kohdistuvat suorituksen maksajaan. Vastuu lähdeveron perimisestä oikean suuruisena on lähtökohtaisesti maksajalla.
Uutta oikeuskäytäntöä
Hybridilakia ei sovellettu yrityskaupan rahoittamiseen
A Oy oli yrityskaupan toteuttamista, sen rahoitusjärjestelyä ja kaupan jälkeistä kohdeyhtiön hallinnointia ja kehittämistä varten perustettu apuyhtiö, jonka osakkeista noin 66,9 prosenttia omisti suomalainen pääomasijoitusrahasto E Ky. E Ky:n sijoittajina olevat äänettömät yhtiömiehet olivat toisistaan riippumattomia suomalaisia ja ulkomaisia sijoittajia. Rahasto oli luokiteltu ominaisuuksiensa perusteella itsenäiseksi verovelvolliseksi ulkomaisten yhtiömiestensä G B.V:n, H S.a.r.l:n ja I Fundin lainkäyttöalueilla. Näiden kolmen ulkomaisen yhtiömiehen yhteenlaskettu osuus rahastoon tehdyistä sijoituksista oli noin 24,6 prosenttia.
A Oy oli järjestänyt yrityskauppaan tarvitun rahoituksen muun ohella lainaamalla varoja osakkeenomistajiltaan mukaan lukien E Ky:ltä. Kun A Oy suoritti E Ky:lle korkoa, A Oy:n ja G B.V:n, H S.a.r.l:n ja I Fundin lainkäyttöalueiden välille syntyi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta annetun lain (hybridilaki) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettu verokohtelun eroavuus. Asiassa oli arvioitavana, voitiinko A Oy:n verotuksessa korkojen vähennyskelpoisuuteen soveltaa hybridilakia.
Hybridilain säännökset koskevat menoja, joiden verokohtelu ei ole rajat ylittävässä tilanteessa yhdenmukainen sen vuoksi, että kyse on hybridijärjestelystä, jossa suorituksen perusteena olevaa rahoitusvälinettä tai siihen perustuvaa suoritusta, suorituksen maksajaa tai suorituksensaajaa kohdellaan eri lainkäyttöalueiden verotuksessa toisistaan poikkeavalla tavalla. Koska hybridilaissa tarkoitettu verokohtelun eroavuus voi syntyä vain verovelvollisena olevan koron suorittavan yhtiön ja hybridiyksikön toisille lainkäyttöalueille sijoittautuneiden yhtiömiesten välillä, myös hybridilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla lain soveltamisedellytyksenä olevalla etuyhteydellä tarkoitetaan koron suorittavan yhtiön ja suorituksen saavan rahaston yhtiömiesten välistä etuyhteyttä. Tämän vuoksi asiassa ei ollut sovellettava hybridilain säännöksiä, vaikka A Oy:n ja E Ky:n välillä vallitsi etuyhteys.
G B.V., H S.a.r.l. ja I Fund eivät erikseen tarkasteltuina olleet hybridilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla välillisesti rahaston kautta etuyhteydessä A Oy:öön. Kun lisäksi otettiin huomioon, ettei rahaston yhtiömiesten voitu pelkän rahastoa koskevan rahastosopimuksen perusteella katsoa toimivan yhdessä rahaston A Oy:ssä olevien äänioikeuksien tai pääomaomistuksen suhteen, sanottujen ulkomaisten yhtiömiesten ei voitu tälläkään perusteella katsoa olevan välillisesti rahaston kautta etuyhteydessä A Oy:öön.
Hybridilain säännökset eivät tulleet sovellettaviksi A Oy:n verotuksessa. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2020 ja 2021.
KHO 4.4.2023 T:1020 eli vuosikirjassa KHO:2023:31
(Keskusverolautakunnan päätöstä nro 24/2021 ei muutettu)