TaxFax nro 27 • 11.5.2023
Porukkapelien lotto- ja arpajaisvoitot
Verohallinto on julkaissut 15.5.2023 päivätyn kannanoton Lotto- ja muiden arpajaisvoittojen jakaminen usean henkilön kesken (linkki).
Kun porukkaloton kaikki jäsenet ovat tunnistautuneet Veikkauksen asiakkaaksi, Veikkaus maksaa lottovoitosta osuuden jokaiselle pelaajalle. Voitto on verovapaa jokaiselle henkilölle, jolle Veikkaus sen maksaa.
Jos porukkalotossa on taustalla keskinäinen sopimus, mutta vain yksi henkilö on tunnistautunut Veikkauksen asiakkaaksi ja lunastanut pelin, tällöin Veikkaus maksaa tunnistautuneelle henkilölle voiton.
Verohallinnon kannanoton mukaan Suomessa toimeenpantavasta porukkapelistä saatu voitto on vain pelistä osuuden ostaneille tunnistautuneille pelaajille verovapaa arpajaisvoitto.
Jos arpajaisvoiton saaja antaa voiton tai osan voitosta muulle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain mukainen lahja. Jos voiton lunastanut henkilö jakaa saamansa arpajaisvoiton toisten henkilöiden kanssa ennen arvontaa tehdyn sopimuksen perusteella, katsotaan näiden henkilöiden saama tulo muuksi veronalaiseksi ansiotuloksi.
Muista maista saatuihin arpajaisvoittoihin voidaan soveltaa vastaavia periaatteita. Arpajaisvoiton saajaksi katsotaan kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti arpajaisiin tunnistautuneena osallistunut henkilö tai peliin osallistunut henkilö, jolle arpajaisten toimeenpanija on maksanut voiton. ETA-alueelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen verovapaata tuloa. ETA-alueen ulkopuolelta saatu arpajaisvoitto on saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa.
Kannanottoa sovelletaan 1.6.2023 alkaen ja se koskee 15.5.2023 ja sen jälkeen pelattuja pelejä. Veikkaus vaatii lotossa ja muussa kuponkipelaamisessa tunnistautumista 15.5.2023 alkaen.
Poistot metsätalouden koneista
Verohallinto on julkaissut 12.5.2023 päivätyn ohjeen Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen (linkki). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty ja ohjeeseen on lisätty luku 5.7, jossa selvitetään metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankinnassa käytettäviin koneisiin kohdistuviin vahinkoihin saatujen vakuutuskorvausten verotusta. Metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankinnassa käytettäviin koneisiin voi kohdistua sellaisia vahinkoja, joihin metsänomistaja saa ottamansa vakuutuksen perusteella vahingonkorvausta. Esimerkiksi metsätalouden traktorin tai mönkijän vahingoittuminen tulipalossa voidaan korvata kaskovakuutuksesta.
Vakuutuskorvaus metsätalouden koneesta tuloutetaan epäsuorasti
Metsätalouden pääomatulojen verotuksessa metsätalouden koneen poistamattomasta hankintamenosta vähennetään saadut vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset. Metsätalouden koneisiin kohdistuvat vakuutuskorvaukset tulevat näin ollen epäsuorasti tuloutettavaksi, eikä tuloverolain mukainen esinevahingon yleinen verovapaussäännös tule tältä osin sovellettavaksi.
Jos saatu korvaus ylittää koneen hankintamenosta jäljellä olevan menojäännöksen määrän, on menojäännöksen ylittävä osa korvauksesta verovapaata.
Maatilatalouden tuloverolaissa olevat säännökset menojäännöksen ylittävän korvauksen osan suorasta tulouttamisesta eivät tule sovellettavaksi tuloverolain mukaisessa metsätalouden pääomatulojen verotuksessa.
Vahingoittunut kone voi korjattuna jäädä metsänomistajalle metsätalouden tulonhankinnan käyttöön. Jos korjauskulut menojäännökseen lisättyinä ylittävät vahingonkorvauksen määrän, voidaan poistojen tekemistä jatkaa tästä korvauksen määrän ylittävästä poistamattoman hankintamenon määrästä. Jos saatu vakuutuskorvaus on suurempi kuin menojäännös ja korjauskulut yhteensä, on yli jäävä vakuutuskorvauksen määrä verovapaata.
Jos koneelle jää korvauksen vähentämisen jälkeen edelleen poistamatonta hankintamenoa jäljelle, mutta konetta ei voi enää käyttää metsätalouden pääomatulon hankinnassa, voi jäljelle jäävän menojäännöksen vähentää kerralla lisäpoistona loppuun.
Koneesta maksetaan lunastuskorvaus
Vakuutusyhtiö voi myös lunastaa pahoin vahingoittuneen koneen. Vakuutusyhtiö maksaa tällöin omistukseensa siirtyvästä koneesta vahingonkorvauksen lisäksi lunastuskorvauksen. Lunastus merkitsee koneen luovutusta vakuutusyhtiölle ja siten luovutusvoiton verotusta koneen omistaneelle metsätalouden harjoittajalle. Luovutusvoitto realisoituu myös silloin, kun vakuutusyhtiön lunastama romukone jää verovelvollisen haltuun, koska vakuutusyhtiö kuitenkin disponoi koneesta. Luovutuksen myötä kone poistuu verovelvollisen metsätalouden kalustosta.
Luovutusvoiton laskennassa lunastuskorvauksen arvonlisäverottomaan nettomäärään lisätään verovelvollisen saaman vahingonkorvauksen verovapaa osa, eli se osa, jota ei ole epäsuorasti tullut lisättyä metsätalouden pääomatuloon koneen poistamattomasta hankintamenosta vähentämällä.
Uutta oikeuskäytäntöä
Laskutuspalvelua käyttävän kevytyrittäjän palkan määrä
A sopi loppuasiakkaansa kanssa työsuorituksesta ja siitä maksettavasta korvauksesta. A ja laskutuspalveluja tuottanut B-osuuskunta puolestaan sopivat A:n loppuasiakkaalleen tekemän työsuorituksen laskuttamisesta osuuskunnan laskutuspalvelua käyttäen. Loppuasiakas suoritti maksun saamastaan työsuorituksesta osuuskunnalle, joka suoritti saamansa maksun edelleen A:lle sen jälkeen, kun siitä oli pidätetty osuuskunnalle kuuluva arvonlisäverottomasta vastikkeesta laskettu seitsemän prosentin suuruinen palkkio sekä työnantajan sairausvakuutusmaksu.
Jos A:n palkkatulona pidettäisiin hänen loppuasiakkaaltaan laskutettua arvonlisäverotonta bruttosummaa, asiassa olisi katsottava, että osuuskunta suorittaisi sille jäävää palkkiota ja työnantajan sairausvakuutusmaksua vastaavaa määrää vastaan A:lle erillistä palvelua, jotta tämä määrä lopulta kertyisi osuuskunnan tuloksi. Korkein hallinto-oikeus oli kuitenkin aiemmassa laskutuspalveluja tuottavan osuuskunnan arvonlisäverotusta koskevassa vuosikirjaratkaisussa KHO 2020:123 katsonut, ettei osuuskunta ole suorittanut sille jäävää palkkiota vastaan työn suorittajalle erillistä palvelua, josta osuuskunnan olisi tullut suorittaa arvonlisäveroa, vaan että osuuskunta oli saanut palkkionsa itselleen vain kertaalleen olemalla tilittämättä palkkion osuutta työn suorittajalle.
Verojärjestelmän ennakoitavuus ja verotuskäytännön yhtenäisyys edellyttivät, että esillä olevan kaltaisessa tilanteessa eri verolajien osalta tulkinnat olivat johdonmukaiset, ellei erilaisiin ratkaisuihin ole erityistä syytä. Koska tällaista erityistä syytä ei ollut, korkein hallinto-oikeus katsoi, etteivät A ja osuuskunta tehneet tuloverotuksen ja arvonlisäverotuksen osalta erilaisia oikeustoimia. Tämän vuoksi A:n veronalaisen palkkatulon määrään ei ollut luettava osuuskunnan itselleen pidättämää seitsemän prosentin suuruista palkkiota eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuosille 2021 ja 2022.
KHO 12.5.2023 T:1401 eli vuosikirjassa KHO:2023:42